Valtuuston kokouksessa  26.10.2015 käytiin keskustelua Talousarvioesityksestä 2016. Kävin nostamassa muutaman teeman esille esityksestä vinkiksi jatkokehittelyä varten. Lue lisää talousarvioesityksestä vuodelle 2016!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Liikenne- ja viheralueet osiossa positiivista on tavoite joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamisesta. Myös kaupunkistrategiassa keskiöön nousevat hyvinvoivat asukkaat ja resurssien viisas käyttö. Kestävän liikenteen edistämiseen kuuluvat kuitenkin myös muut toimet kuin joukkoliikenne – muun muassa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sujuvalla infralla ja muilla kannustimilla. Näistä toimista ei löydy kuvausta tai tavoitetta sanallakaan. Miksi näin?

Liikenne-ja viheralueiden osiosta löytyy sivulta 126 tilasto henkilöautotiheyden kehityksestä Jyväskylässä. Trendi on ollut tasaisen nouseva jo 90-luvulta asti. Aiheellista olisi kertoa sanallisesti, mikä kaupungin tavoite autoliikenteen osalta on eikä vain todeta tilannetta tilastoilla. Pyrimmekö tarpeettoman henkilöautoliikenteen vähentämiseen ja mitkä ovat toimet tavoitteeseen pääsemiseksi?

Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelma on käsittääkseni myös lähes valmiina kertoen yksinkertaisia ja kustannustehokkaita keinoja saada pyöräliikenteen määrä kasvuun. Miten tulevan pyöräilynedistämisohjelman sisältöihin ja tavoitteisiin on reagoitu vuoden 2016 osalta?

Toivoisin siis tarkennusta tavoitteista ja laajempaa avausta kestävien liikkumismuotojen osalta. Tunnetusti säästöt lihasvoimin liikkumisen lisäämisessä ovat huomattavat – esimerkiksi euro pyöräilyyn tuottaa kahdeksan euron hyödyt.

Toinen lyhyt nosto liittyy tietohallinnon toimintaan. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja valtionhallinnon kannustaman digiaskelluksen edistäminen ovat hyviä tavoitteita. Harmillista on se, että kehittämistavoitteissa ei ole listattu selkeästi kaikkia pilottihankkeita, jotta niitä voisi myös tarkemmin arvioida ja myöhemmin niiden toteutumista.

Tietohallinnossa kerrotaan olevan myös 178 tietojärjestelmää ja 49 ohjelmisto- tai laitetoimittajasopimusta. Herääkin kysymys, onko näin monen järjestelmän hallinta ja tuki samaan aikaan sekä toimivaa että tehokasta?

Erittäin positiivista tietohallinnon tavoitteissa on yhteissuunnittelu eri yhteistyötahojen kanssa sekä se, että tavoitteena on löytää säästöjä lisenssien ja ohjelmistojen kilpailuttamisista sekä ylläpitosopimuksista. Järkevällä suunnittelulla ja yhteistyöllä on löydetty yllättäviäkin säästöjä julkishallinnon ict-menoista.

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 10.11.2014

Tietohallinnon toimintamenot kasvavat talousarvioehdotuksen mukaan 350 000 euroa. Suurin menoerä on Microsoftin lisenssimaksujen korotukset eli 210 000 euroa. Lisäksi erilaiset tuki- ja ylläpitomaksut nousevat. Puuttuuko tietohallinnosta taito vai tahtotila löytää edullisempia ratkaisuja?

Tämän aamuisen uutisen mukaan Vantaalla tietohallinnosta on säästetty 4 miljoonaa avoimen lähdekoodin ja vankan kilpailutusosaamisen ansiosta. Myös Kortepohjan koululla on kokeiltu onnistuneesti Linux-järjestelmän käyttöä. Jyväskylässä aikaisempien selvitysten mukaan kuitenkin todettiin, että Linux-järjestelmän käyttö ei toisi säästöä, mutta suosituksena oli avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön ja Microsoft Multipointin käytön lisäämistä.

Ihmettelenkin, miten selvitysten lopputulokset olivat niin erilaisia kuin muissa kaupungeissa tehdyt ratkaisut kertovat ja miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei ole kokeiltu rohkeammin. Tietohallintoa on pyydetty vuonna 2011 edellisen Microsoftin-ohjelmistokauden alussa selvittämään avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä, mutta vain vähän muutoksia on tapahtunut eikä kattavaa selvitystä ole kuulunut.

Jyväskylässä siis edelleen Microsoft-jätti vie ja pieni vikisee. Lisenssimaksujen korotukset otetaan kiltisti vastaan ja raha virtaa ulkomaille.

Myös Helsingissä on haluttu päämäärätietoisesti hillitä tietohallinnon kustannusten nousua tekemällä yhteistyötä kaupungin kumppanikoodarien eli IT-huippuosaamistiimin kanssa. Kumppanikoodarit tekevät avoimen lähdekoodin hankkeiden lisäksi yhteistyötä virkamiesten kanssa selvittäen ohjelmistotoimittajien vaatimuksia. Helsingin kokemuksen mukaan kumppanikoodarit ovat osanneet arvioida paremmin tietojärjestelmien yhteensopivuuksia, hintoja ja liian sitovia sopimuksia. Käytännössä on siis säästetty rahaa.

Tietohallinnon tulee tehostaa ja järkevöittää toimintaansa. Tässä apuna voitaisiin käyttää esimerkiksi kumppanikoodarien apua, josta olen tehnyt tänään myös valtuustoaloitteen.

Kuvituskuva: Paco Espinoza / CC BY-NC-SA 2.0

Valtuustoaloite 10.11.2014
Tietohallinnon menot kasvavat vuosi vuodelta ja riippuvuus ostopalveluista lisääntyy. Jyväskylä pyrkii profiloitumaan kyberturvallisuuden ja ICT-osaamisen paikkana, jolloin osaamisen tulisi näkyä myös kaupungin sisäisessä toiminnassa.

Tietotekniikan nopea kehitystahti vaatii laaja-alaista osaamista, yhteistyötä ja avoimuutta. Taitavalla kilpailuttamisella ja avoimella lähdekoodilla on mahdollista saavuttaa säästöjä tietohallintoon. Helsingin kaupungilla kumppanikoodarit eli IT-huippuosaamistiimi toimii yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Kumppanikoodarit mm. suunnittelevat ja toteuttavat itse tietojärjestelmiä, tarjoavat teknistä tukea ja tukevat eri hallintokuntia sekä avaavat tietovarantoja niin organisaation sisällä kuin kuntalaisillekin. Uusia palveluita ja tietojärjestelmiä voidaan luoda kustannustehokkaasti, nopeasti ja ketterästi omana toimintana.

Kumppanikoodarit ovat tukena myös ohjelmistotoimittajien neuvotteluissa osaten arvioida paremmin todellista työn määrää ja ehdottaa tehokkaampia ratkaisuja. Yhteistyön avulla voidaan välttyä liian suurilta ohjelmistotoimittajien kustannusvaatimuksilta ja liian sitovilta sopimuksilta.

Esitän, että Jyväskylässä selvitetään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset
tietohallintoon.

Kuvituskuva: Sebastian Te Burg / CC BY 2.0 (cropped)