Mielipidekirjoitus: Jyväskylästä voi tulla Liikkuva kaupunki

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 7.12.2019

UKK-instituutin uusi viikoittainen liikuntasuositus 18–64-vuotiaille huomioi aiempaa paremmin myös kevyen liikunnan, kuten kaupassa käynnin, portaiden käytön ja pihatöiden merkityksen. Tutkimusten mukaan myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville, ja sitä tulisi tehdä mahdollisimman usein.

Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa, mistä Jyväskylän laskennallinen hintalappu on noin 80–200 miljoonaa. Näiden kustannusten pienentämiseksi myös kaupunkiympäristön tulisi kannustaa asukkaita omatoimiseen aktiivisuuteen monipuolisin keinoin.

LIHASVOIMIN LIIKKUMINEN kävellen tai pyörällä luo pohjan päivittäiselle liikunta-annokselle edistäen samalla ilmastonmuutoksen ehkäisemistä. Työpaikkojen ja koulujen tulee entistä vahvemmin kannustaa tarttumaan lihasvoimin liikkumiseen ja kaupungin on tarjottava sujuvat ja laadukkaat väylät kävelyyn ja pyöräilyyn.

Kaupunkisuunnittelun osalta lähiliikuntapaikat mahdollistavat jokaiselle maksuttoman liikuntahetken. Lähiliikuntapaikan ei tarvitse olla aina kokonainen liikuntapuisto, vaan liikuntaan innostavia paikkoja olisi hyvä ripotella ympäri kaupunkia.

Esimerkiksi keskusta-alueella ruutuhyppelypaikkojen maalaaminen asfalttiin tai pintamateriaalien muotoilut monipuoliseksi innostavat lapsia ottamaan hyppelyaskeleita matkallaan.

Harjun portaiden ala- ja yläpäähän kiinnitettävä ajanottolaitteisto kannustaa kisaamaan itseään vastaan porrasjuoksussa tai -kävelyssä.

Suurimman osan ajasta tyhjillään oleville aukioille kuten Lutakossa voisi asentaa koripallotelineet, jotka on helppo siirtää syrjään tapahtumien ajaksi.

Lasten leikkipuistojen yhteydessä olisi hyvä olla myös muutama aikuisille suunnattu liikuntaväline, jolloin vanhempi voi lastaan vahtiessaan myös itse liikkua.

Kaupunki voisi kannustaa rakennuttajia huomioimaan pihojen suunnittelussa liikuntavälineet. Kerrostalon takapihalla se kannustaisi tekemään muutaman liikkeen vaikka työpäivän jälkeen.

Keskusta-alueen kattopinta-alaa on myös mahdollista valjastaa niin oleiluun kuin liikuntaan. Lähiliikuntapaikkojen ohella luontopolut mahdollistavat monipuolisen liikunnan yhdistettynä luonnon positiivisiin vaikutuksiin.

LIIKUNTAPÄÄKAUPUNGIN TITTELIN saadakseen Jyväskylän tulee jatkossa tarkastella liikkumisen mahdollisuuksia monipuolisesti ja taata niin ohjatulle liikunnalle kuin omaehtoiselle liikkumiselle parhaat mahdolliset olosuhteet.

Eri toimialojen yhteistyö luo pohjan kehitykselle, mutta parhaat ideat ja toteutus saadaan kun mukaan saadaan myös yritykset, yhdistykset ja kaikki kaupunkilaiset.

Mielipidekirjoitus: Lisää kaupunkivihreää keskusta-alueelle

Mielipidekirjoitus: Lisää kaupunkivihreää (Ksml)

Kaupunkien viheralueilla, istutuksilla ja jopa yksittäisillä puilla on osoitettu olevan merkitystä niin luonnon monimuotoisuuden, hulevesien hallinnan, yleisen viihtyvyyden kuin asukkaiden terveyden edistämisen osalta.

Kaupungin tiivistyessä meidän tulee kiinnittää huomiota uusilla tavoilla riittävän kaupunkivihreän saavuttamiseen.

HYVÄNÄ PILOTOINTIKOHTEENA Jyväskylässä toimii Kankaan asuinalue, jossa vihersuunnittelussa on otettu huomioon asukkaiden viihtyvyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuus.

Esimerkkinä toimivat viherkatot, hyötypuutarhat, niityt ja muut kukkivat kasvit leikkonurmien sijaan, lahopuuaita sekä hyönteishotellit. Perhoset, mehiläiset ja muut pölyttäjät hyötyvät näistä, ja kohteista on iloa asukkaille.

Myös keskusta-alueelle voidaan lisätä kaupunkivihreää yhteistyössä kaupungin, yritysten ja taloyhtiöiden kanssa. Perinteistä vihersuunnittelua on syytä haastaa.

Kaupunkivihreää voidaan lisätä talojen katoilta maan tasalle saakka. Kattopuutarhat luovat pysähtymisen keitaita kaupungin asukkaille ja niihin voidaan perustaa hyötypuutarhoja, kuten keskustan Syke City -taloyhtiössä on tehty.

Hollannissa on lisätty viherkattoja bussipysäkkien katoille sitomaan pölyä ja sadevettä sekä ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta.

Maan tasalla laatikkoviljelmät ja hyötykasvit perinteisten viherkasvien tilalle mahdollistavat asukkaiden aktiivisuuden myös keskusta-alueella ja samalla viheralueet tuottavat pienissä määrin ravintoa asukkaille. Viherseinien avulla saadaan laajoja viheralueita myös pystypinnoille ja asukkaiden vehreät parvekkeet luovat viihtyisyyttä niin asukkaalle kuin ohi kulkeville.

Erityisesti kävelykadulla useat yritykset ovat tarttuneet hienosti kaupunkivihreän lisäämiseen tuomalla terasseille runsaasti oikeita viherkasveja. Nämä terassit erottuvatkin joukosta positiivisesti.

Samalla nämä yritykset osallistuvat koko keskustan viihtyisyyden, houkuttelevuuden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen.

KAUPUNKIVIHREÄN YLLÄPITO ja lisääminen luo viihtyisyyttä, parantaa kaupunki-ilmaa ja mahdollistaa miellyttävämpää kaupunkikulttuuria. Esimerkiksi uuden torin suunnittelussa tulee tämä huomioida.

Kaupunkivihreän lisäämisen ei kuitenkaan Jyväskylässä tule olla vain kaupungin vastuulla, vaan vehreä kaupunki rakentuu yhteistyössä.

Kaikki osapuolet pystyvät yhteistyössä tuomaan keskustaan ja sen kaduille sellaista viihtyvyyttä, mitä ei kauppakeskuksissa pysty toteuttamaan.

Tähän tulee kiinnittää huomiota jatkossa entistäkin laajemmin ja luovemmin.

Ilona Helle, Joachim Kratochvil, Kaisa Peltonen

Jyväskylä
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2021 Kaisa Peltonen.