“Ajonopeuksien rauhoittaminen on tehokas keino lisätä turvallisuutta etenkin sellaisilla alueilla, joilla kaikenikäiset kulkevat paljon jalan ja pyörällä. Tämä tarkoittaa niin koulujen ja päiväkotien, sairaaloiden kuin palvelukeskusten ympäristöjä sekä asuinalueita. Kunnat ovat avainasemassa näiden alueiden liikenneturvallisuutta koskevissa ratkaisuissa.”

Lähde: Liikenneturva

Suurista kaupungeista eniten 30 km/h -rajoituksia on Espoossa, 59 prosenttia. Seuraavaksi tulee Tampere 56 prosentilla ja kolmantena Helsinki 51 prosentilla. Myös Jyväskylän tulee lisätä 30 km/h nopeusrajoituksia niille soveltuvilla alueilla, sillä se lisää liikenneympäristön turvallisuutta.

Turvallinen ja sujuva liikenneympäristö on myös vetovoimatekijä kaupungeille erityisesti lapsiperheiden keskuudessa. Lisäksi turvalliseksi koettu liikenneympäristö kannustaa valitsemaan kävelyn ja pyöräilyn entistäkin useammin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki kartoittaa 30 km/h -rajoitukset taajamissa ja keskusta-alueella, ja lisää niitä sopiville kaduille.

Kaisa Peltonen

Ilona Helle

25.10.2021

Valtuustoaloite 7.12.2020 Leena Lyytinen ja Kaisa Peltonen

Kaupunkistrategiamme yhtenä keskeisenä kärkenä on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Hyvinvoinnin ytimessä on ihminen, joka tulee kohdata lämpimästi kaikissa arjen tilanteissa juuri sellaisena kuin on. Traumaattiset kokemukset voivat kuitenkin saada ihmisen käyttäytymään usein epätarkoituksenmukaisesti ja tavoilla, jotka eivät ole järkisyin perusteltuja. Kaupunkiorganisaatiossa tulee olla osaamista ja kyvykkyyttä kohdata näitä tilanteita niin asiakaskohtaamisissa kuin työyhteisön sisälläkin traumainformoidusta näkökulmasta.

Traumainformoitu kohtaaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että kaikissa kohtaamisissa huomioidaan ihmisten tunnehaavat, jotka vaikuttavat ihmisten käytökseen. Pyrkimys on ymmärtää syitä käytöksen taustalla ja luoda jokaisesta kohtaamisesta korjaava kokemus. Traumainformoitu työ ei ole yksilöön kohdistuva hoitomuoto, vaan kyse on koko työyhteisön ja organisaation muuttamisesta traumainformoiduksi. Tästä hyötyy palveluidemme piirissä olevien jyväskyläläisten lisäksi myös koko työyhteisö. Traumainformoitu työote on levinnyt laajalle englanninkielisissä maissa ja viimeisen parin vuoden aikana myös suomalainen osaaminen on kasvanut merkittävästi.

Organisaatiotasolla tavoitteena tulee olla koko Jyväskylän muuttaminen kaupungiksi, jossa kaupunkilaiset tulevat kohdatuksi turvallisessa ilmapiirissä. Henkilöstö tietää trauman yleisyydestä väestötasolla, tunnistaa trauman merkit ja oireet, osaa toimia taumatietoisesti kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa ja ehkäisee uudelleentraumatisoitumista palveluiden piirissä.

Me allekirjoittaneet haluamme tehdä Jyväskylästä ensimmäisen kaupunkiorganisaation Suomessa, jossa traumainformoitu työote on jalkautettu kaikkeen toimintaamme.

30.9.2019

Lantionpohjalihasten hyvä kunto on naisten elämänlaatuun liittyvä tärkeä asia. Moni nainen kärsii synnytyksen jälkeen lantionpohjan ongelmista. Toiminnan häiriöiden ongelmia ovat mm. selkäkivut, lantion alueen kiputilat, lantionpohjan elinten laskeumat, virtsaamisen, ilman ja ulosteen hallinnan puute, suorien vatsalihasten erkauma ja hengityksen vaikeudet. Tukilihasten toiminnallisuudella on suora vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta arjessa jaksamiseen.

Lantionpohjan lihasten treenaaminen auttaa ehkäisemään vaurioita jo ennalta. Lantionpohjan lihasten uudelleen löytäminen raskauden ja synnytyksen jälkeen vaatii suurella osalla naisia aiheeseen koulutetun ammattilaisen opastusta. Äitiysfysioterapian laiminlyönti voi johtaa muun muassa vaikeampien tuki- ja liikuntaelinten ongelmien kehittymiseen sekä jopa tulevaisuuden lapsihaaveiden lykkäämiseen. Tieto siitä, että henkilökohtaista tukea kuntoutumiseen on tarjolla, voi ehkäistä myös synnytykseen liittyviä yleisiä pelkoja.

Esimerkiksi Ranskassa jokainen nainen on oikeutettu saamaan vähintään kymmenen tuntia lantionpohjatreenejä synnytyksen jälkeen. Kyse ei ole ryhmätunneista, kuten useimmiten Suomessa, vaan fysioterapeutin tai kätilön yksityisesti ohjaamasta henkilökohtaisesta ohjauksesta.

Tarjoamalla jokaiselle synnyttäneelle äidille neuvolapalveluiden yhteydessä tukea ja esimerkiksi käynti koulutetulla äitiysfysioterapeutilla ennen ja jälkeen synnytyksen, voidaan ennaltaehkäistä ongelmia. Suomessa äitiys- ja lantionpohjan fysioterapian palveluseteli on ollut käytössä jo Helsingissä, Kouvolassa ja Seinäjoella. Palveluseteli tai kunnallinen äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti on tarpeellinen, sillä vähävaraisilla asiakkailla on muuten korkea kynnys käydä äitiysfysioterapiassa ja he saattavat laiminlyödä tarpeellisen hoidon. Fysioterapiaan pääsyn tulisi olla mahdollisimman helppoa tulotasoon katsomatta.

Jyväskylässä on kiinnitetty aiheeseen huomiota jo vuosien ajan ja toimintamalleja on kehitetty eteenpäin. Jyväskylässä terveydenhoitaja tai lääkäri tarkastaa lantionpohjan kunnon synnytyksen jälkeen, kaupunki tarjoaa muutamia ryhmämuotoisia jumppia ja neuvolassa annetaan paperinen ohje lantionpohjan harjoitteiden tekemiseen. Haastavimpiin ongelmiin on saatavilla lantionpohjan fysioterapiaa. Nämä toimintamallit eivät kuitenkaan korvaa yksilöllistä koulutetun ammattilaisen avustuksella tehtyä synnytyksestä palautumisen tarkastamista ja harjoittelua. Jokaisella naisella tulee olla oikeus saada ammattilaisen tuki niin raskausajan kuin synnytyksen mukanaan tuomiin kehon muutoksiin ja mahdollisiin haasteisiin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylässä laaditaan suunnitelma äitiysfysioterapian palvelujen laadun ja saavutettavuuden parantamisesta siten, että jokaisella raskaana olevalla ja vastasynnyttäneellä on yhdenvertainen oikeus riittävän yksilöllisesti ohjattuun äitiysfysioterapiaan.

Kaisa Peltonen ja Raisa Ojaluoto (vihr.)

Valtuustossa käsiteltiin tänään aloitteeni ”Kumppanikoodarit osaksi tietohallintoa”. En ollut tyytyväinen asian valmisteluun ja esitin aloitteen vastausta uudelleen valmisteluun. Valitettavasti palautusehdotus hävisi 30-36 (1 tyhjä). Toivon kuitenkin, että aloitteen ja lisähuomioiden myötä kumppanikoodarien toiminta leviäisi myös Jyväskylään ja kaupunkiorganisaatiot laajemminkin ymmärtäisivät toiminnan tärkeyden. Alla vielä puheenvuoroni valtuustossa.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aloitteessani pyydettiin selvittämään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset tietohallintoon. Valitettavasti vasta viime viikon lopulla tuli ilmi, että vastaus sisälsi lukuisia ristiriitaisuuksia, vanhentunutta tietoa ja lähinnä vain perusteluita sille, miksi kumppanikoodaritoimintaa ei kannattaisi edes harkita. Taustatietoja soitin Helsingin kaupungin kumppanikoodari Juha Yrjölältä ja Code for Europe -hankkeesta vastanneelta Pekka Koposelta.

Suurin puute vastauksessa on puutteellinen taustatyö, jota on tehty vastauksen valmistelijan mukaan yhden taustapuhelun kautta ja ForumViriumin nettisivun kautta, jossa tieto ei valitettavasti ole ollut päivitettyä.

Vastauksessa todetaan Helsingin olevan mukana Code for Europe -hankkeessa ja kumppanikoodarien työskentelevän hankkeen kautta. Helsinki oli mukana hankkeessa vuonna 2013-2014, jolloin kumppanikoodaritoiminta jalkautettiin Helsinkiin. Hankkeen päätyttyä Helsingin kaupunki kuitenkin totesi, että toimintaa kannattaa jatkaa omana toimintana.

Vuonna 2015 Helsingin kaupunki päätti palkata 2 kumppanikoodaria kaupungin laskuun. Vuoden 2016 alussa palkattuna oli jo 3 vakinaista työntekijää, 1 määräaikainen työntekijä ja 2 määräaikaista työntekijää 6aika -hankkeen kautta. Lisäksi kumppanikoodaritoimintaa on viety 6aika -hankkeen kautta ainakin Tampereelle, Turkuun ja Espooseen. Näitä asioita ei valtuustoaloitteen vastauksessa oltu edes selvitetty, vaikka taustatyö aloitteen vastaukseen oli tehty jo vuoden 2015 syksyllä.

Kumppanikoodariohjelma on johtanut Helsingissä merkittäviin säästöihin ohjelmistokehityksessä ja ylläpidon kustannuksissa. Kaupungin omat koodarit ovat olleet avainasemassa siinä, että hankinnoissa ollaan päästy keventämään ohjelmistotoimittajariippuvuutta.

Vastauksessa todetaan myös, että Jyväskylän kaupunki on selvittänyt hakeutumista Code for Finland -ohjelmaan, vaikka ForumViriumin mukaan hankkeella ei ole vielä edes rahoitusta ja sen eteneminen on epäselvää.

Mikäli haluamme löytää uudenlaisia ja toimivia toimintamalleja, tulee malleihin perehtyä huolella ja tuodat faktat myös luottamushenkilöille. Tämänkaltaista rehellistä selvitystä olisin kaivannut aloitteelle.

Tämän vuoksi esitän aloitetta uudelleen valmisteluun ja toivon seuraavalle kierrokselle kattavampaa aiheeseen tutustumista.”

Valtuustossa käsiteltiin 30.11. Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemista. Aloiteemme meni läpi ja nyt ryhdytään toimiin! Toivottavasti Jyväskylä on kohta Reilun kaupan kaupunki!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Reilun kaupan kaupungin arvonimi tuo kaupungeille positiivista virettä ja samalla Reilun kaupan tuotteiden suosiminen osoittaa kaupungin ottavan vastuunsa maailmanlaajuisesti omalla pienellä tavallaan. Vaikka meidän näkökulmasta toimet – eli minimissään Reilun kaupan kahvin käytön lisääminen – saattavat vaikuttaa pieniltä, on julkisyhteisöiden ostovoimalla merkitystä kun katsotaan kokonaisuutta. Noin 15 % koko Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu julkisista hankinnoista. Eettisiin ja sosiaalisesti kestäviin hankintoihin tulisikin kiinnittää laajemminkin huomiota – ei siis vain Reilun kaupan tuotteiden osalta.

Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemisen kriteereistä täyttyy tällä hetkellä jo kaikki muut paitsi kaupunkiorganisaation toimenpiteet. Positiivisinta tässä prosessissa on, että Reilun kaupan yhdistyksen mukaan Jyväskylästä löytyy tällä hetkellä jo yli 15 kahvilaa tai ravintolaa sekä 44 yritystä, yhdistystä tai järjestöä, jotka käyttävät Reilun kaupan kahvia. Jyväskylästä löytyy myös jo Reilun kaupan yliopisto sekä seurakunta. Kaupungin asukkaat ja yritykset ovat siis jo osoittaneet omalla toiminnallaan Jyväskylän haluavan olla reilu kaupunki. Nyt meiltä puuttuu vain kaupunkiorganisaation panostus.

Kriteerien täyttymiseksi Jyväskylän kaupungilta vaaditaan reilun kahvin käyttämistä vähintään kaupungintalolla ja kaupungin virallisissa tilaisuuksissa. Lisäksi kaupungin tulee järjestää infopiste esimerkiksi matkailuinfon yhteyteen. Kannatustyöryhmä on myös jo kasassa minimimuodossaan. Lisää kaupunginvaltuutettuja otetaan mieluusti mukaan kannatustyöryhmän toimintaan. Esimerkiksi Espoossa halukkaita löytyi jokaisesta valtuustoryhmästä. Toivottavasti näin käy myös meillä!

Jyväskylällä on siis enemmän kuin hyvät mahdollisuudet saada Reilun kaupan kaupungin arvonimi – ja siihen me toivottavasti pyrimme.

Puheenvuoroni 31.8.205 valuustossa. Käsiteltävänä aiheena (111) valtuustoaloite kokouskäytänteiden muuttamisesta liikkuvaisempaan suuntaa!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vastausta yhteiseen valtuustoaloitteeseemme oli ilo lukea ja huomata, että kaupungissa suhtaudutaan myönteisesti liikkumisen ja siten myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen luottamushenkilöiden kohdalla. Esimerkin voima on valtava ja toivottavaa on, että tämä käytänne leviää myös muualle kuin Jyväskylän kaupunkiorganisaatioon.

Vaikka tämä asia saattaa kuulostaa monen mielestä pieneltä ja vähäpätöiseltä, on vaikutukset niin yksilölle kuin yhteiskunnalle suuret. Tuoreen arvion mukaan istumisen aiheuttamat sairauskulut ja työtehon laskun kustannukset ovat vuositasolla miljardiluokkaa. Huomionarvoista on myös se, että  kyseessä hyvä käytänne, joka ei maksa mitään, mutta edistää kiistatta terveyttä ja ehkäpä siten myös fiksua päätöksentekoa.

Käsiteltävänä olevasta aloitteesta innostuneena Vihreässä valtuustoryhmässä päätimme juuri tänään haastaa paitsi itsemme, niin kaikki valtuutetut mukaan hyvinvointitalkoisiin – jokainen omalla tavoitteellaan ja omalla aikataulullaan. Vihreiden valtuutettujen lupauslistalta löytyy mm. päätöksiä lisätä unta, laihduttaa 10 kiloa tai olla skippaamatta lounasta. Hyvän olon perusasiat; uni, ravinto ja liikunta ovat varsin yksinkertaisia asioita, joita jokainen meistä voi omassa arjessaan huomioida.

Tästä haasteesta informoidaan kaikkia pian, mutta voit jo nyt miettiä minkälaisen haasteen otat vastaan.

Jätimme Caius Forsbergin (kok.) kanssa 15.8.2015 valuustoaloitteen:

Valtuustoaloite: Jaloittelutauot Jyväskylän kaupungin kokouksiin

Caius Forsberg (kok.) ja Kaisa Peltonen (vihr.)

Useat maailman maat, kuten myös Suomi, ovat laatineet kansalaisilleen fyysisen aktiivisuuden suositukset. Fyysisen aktiivisuuden suositus ottaa kantaa liikunnan määrän, laadun ja toteuttamistapojen lisäksi myös liikkumattomuuteen sekä istumisen, ravinnon ja unen määrään. Pitkiä ja yhtämittaisia, yli kaksi tuntia kestäviä istumisjaksoja tulee välttää vapaa-ajan lisäksi myös koulussa ja työssä.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että istuva elämäntyyli lisää itsessään, riippumatta fyysisestä aktiivisuudesta, esimerkiksi metabolisen oireyhtymän, sydän- ja verisuonisairauksien sekä 2-tyypin diabeteksen riskiä. Istuessa ruumiin energiankulutus on lähes lepotilassa. Heti kun nousee seisomaan, kulutus kasvaa 13 prosenttia ja jalkojen heiluttelu vielä tuplaa energiankulutuksen lepotilaan verrattuna.

Uusi kaupunkistrategia korostaa Jyväskylän olevan rohkeasti aikaansa edellä. Jyväskylän profiloituminen liikuntakaupungiksi on meille suuri vahvuus, jonka tulee näkyä myös käytännössä.

Luottamustoimien kokoukset kestävät useita tunteja eikä jaloittelutaukoja juurikaan pidetä. Jyväskylän kaupungin luottamushenkilöiden tulisi omalla esimerkillään olla osa liikkuvaa ja aktiivista Jyväskylää. Myös luottamustyön mielekkyys, luottamushenkilöiden vireystila ja näin jopa työn laatu paranevat kun kokouksissa pidetään riittävästi lyhyitä jaloittelutaukoja.

Esitämme, että Jyväskylän kaupungin organisaation kaikissa luottamustoimissa otetaan käyttöön käytäntö, jonka mukaan kokouksissa pidetään esim. pieni jaloittelutauko noin tunnin välein.