Mielipidekirjoitus: Salolan tuulivoimapuiston sijainti ei ole kannatettava

Keskisuomalainen 2.2.2022

 

Tuulivoima toimii yhtenä sähköntuotannon muotona, joka kuljettaa meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tuulivoimapuistoja rakennetaan vauhdilla ja vuonna 2021 tuulivoimalla katettiin jo peräti 11,9 % sähkön tuotannosta.

Tuulivoiman rakentamiseen liittyy kuitenkin aina haasteita niin ihmisten kuin ympäristön kannalta ja ne tulee ratkaista tuulivoimapuistojen sijoittumisessa.

JYVÄSKYLÄN Korpilahden Salolan tuulivoimapuiston YVA-selostus tuo esille alueeseen liittyviä tärkeitä erityispiirteitä.

Salolan tuulivoimapuiston kaava-alue on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi Keski-Suomen hiljaisista alueista. Hiljaiset alueet ovat alueita, joissa vallitsevina ääninä ovat luonnon äänet.

Lisäksi tuulivoimapuiston alue sijaitsee Leivonmäen kansallispuiston kupeessa ja lähellä ovat myös Vaarunvuoren ja Päijänteen maisemat.

Tämä kokonaisuus on nimetty Keski-Suomen maakuntakaavassa matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi. Myös Jyväskylän yleiskaavaan merkitty ohjeellinen päävirkistysreitti kulkee hankealueen läpi.

Tuulivoimarakentamisen myötä yhtenäinen metsäalue pirstaloistuisi ja sen maisemalliset vaikutukset ulottuisivat pitkälle.

MIELESTÄMME alue, jolle Salolan tuulivoimapuistoa suunnitellaan ei ole sopiva tuulivoiman rakentamiselle.

Tuulivoimapuiston rakentamisella alueen erityispiirteet häviäisivät ja alueen käyttö luonto- ja maaseutumatkailussa sekä yleisessä virkistyskäytössä vaarantuisi. Tuulivoimaa tarvitaan lisää, mutta voimaloiden sijoittumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kirjoittajat ovat Jyväskylän kaupunginvaltuutettuja (vihr.) ja kaupunkirakennelautakunnan jäseniä.

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Mielipidekirjoitus: Uhanalainen luonto säilytettävä Tammirinteellä

Mielipidekirjoitus julkaistu 1.5.2021 KSML

 

Jyväskylän Halssilaan Tammirinteelle ollaan kaavoittamassa uutta, noin 320 asukkaan pientaloaluetta.

Jyväskylään tarvitaan lisää rakentamista erityisesti lähelle keskustaa hyvien kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksien varrelle. Alue on tällä hetkellä suosittua virkistysaluetta ja lähellä Halssilan hiihtomaata.

Tammirinteen alue tulee rakentumaan rakentamattomalle metsämaalle. Ongelmallista Tammirinteen kaavaluonnoksessa on se, että rakentamisalueen keskelle jää suoalue, josta löytyy kangasrämettä ja luhtanevaa.

Kangasräme on arvioitu uhanalaiseksi (vaarantunut) koko maassa ja luhtaneva silmälläpidettäväksi. Suoalue tulisi kuivumaan rakentamisen myötä ja näin tuhoutumaan.

JO AIKAISEMMIN Norolan asuntoalueella kaupunki kaavoitti uhanalaiselle lehtoalueelle ja nyt kaupunki on taas tuhoamassa uhanalaista luontoa rakentamisen vuoksi.

Jokainen yksittäistapaus, jossa menetämme uhanalaisia luontoalueita, kiihdyttää luontokatoa. Pidemmällä aikavälillä tämä muodostaa laajamittaisen ongelman, jota on vaikea tai jopa mahdoton korjata.

Niin Norolan kuin Tammirinteen osalta uhanalaisen luonnon tuhoutuminen olisi voitu välttää toisenlaisella rakennusten sijoittelulla.

Tästä syystä esitimme lautakunnassa Tammirinteen kaavaluonnoksen palautusta takaisin valmisteluun, mutta valitettavasti emme saaneet tukea esityksellemme muilta puolueilta.

KAUPUNGIN strategian mukaisesti Jyväskylän tulee käyttää luonnonvaroja harkiten ja huolehtia luonnon monimuotoisuudesta.

Jyväskylän tulisikin laatia pikimmiten resurssiviisausohjelman mukaiset luonnonsuojeluohjelma ja viherosayleiskaava, joiden avulla voidaan säilyttää uhanalaiset luontotyypit sekä määritellä riittävät suojelu- ja viheralueet.

Uhanalaisen luonnon suojelu, laadukas ja monipuolinen asuminen sekä kestävä kaupunkirakenne on mahdollista yhdistää.

 

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Joachim Kratochvil

 

Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (vihr.) ja kuntavaaliehdokkaita Jyväskylässä.

Mielipidekirjoitus: Uhanalaista luontoa on suojeltava

Ksml 12.6.2020

 

Luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävää tahtia. Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi ja uhanalaisia lajeja on jo lähes joka kolmas. Suurimpana syynä lajien ahdinkoon on ihmisen toiminnasta johtuva elinympäristöjen häviäminen ja niiden laadun heikkeneminen. Erityisesti kaupungeissa elinympäristöjä häviää pysyvästi teiden ja rakentamisen alle.

 

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on otettu osaksi Jyväskylän kaupunkistrategiaa, mutta maankäytön suunnittelu ei ole ollut luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta riittävää.

 

Jyväskylän tulee ottaa tulevaisuudessa kaavoituspolitiikassaan lähtökohdaksi sen, että uhanalaisille luontotyypeille ei kaavoiteta rakentamista.

 

Esimerkiksi juuri hyväksytyssä Norolan asemakaavassa rakentamisen alle tulee jäämään lehtoa, joka on uhanalainen luontotyyppi koko Suomessa. Tästä syystä esitimme kaupunkirakennelautakunnassa ja valtuustossa kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun. Lehto olisi voitu säilyttää rakennusten sijoittelua ja massoittelua muuttamalla. Nyt Norolan lehtoalue tulee jäämään muun muassa rivitalokorttelin pysäköintialueen ja sinne vievän tien alle, vaikka vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi ollut löydettävissä.

 

Jos uhanalaista luontotyyppejä kuitenkin hävitetään, tulee niiden menetetyt arvot hyvittää, eli kompensoida. Ekologinen kompensointi voidaan tehdä esimerkiksi ennallistamalla muita heikentyneitä elinympäristöjä. Tämän tyyppinen käytäntö on otettu osaksi maankäyttöä esimerkiksi Oulussa, joten tehtävä ei ole mahdoton.

 

Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää useilla muillakin eri toimintamalleilla, joita vaadimme otettavan käyttöön myös valtuustoaloitteessamme. Kaupunkien tulee ottaa enemmän vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, niin luonnon itsensä kuin ihmisille viihtyisän elinympäristön vuoksi.

 

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Joachim Kratochvil

 

kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)Jyväskylä

Mielipidekirjoitus: Jyväskylästä voi tulla Liikkuva kaupunki

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 7.12.2019

UKK-instituutin uusi viikoittainen liikuntasuositus 18–64-vuotiaille huomioi aiempaa paremmin myös kevyen liikunnan, kuten kaupassa käynnin, portaiden käytön ja pihatöiden merkityksen. Tutkimusten mukaan myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville, ja sitä tulisi tehdä mahdollisimman usein.

Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa, mistä Jyväskylän laskennallinen hintalappu on noin 80–200 miljoonaa. Näiden kustannusten pienentämiseksi myös kaupunkiympäristön tulisi kannustaa asukkaita omatoimiseen aktiivisuuteen monipuolisin keinoin.

LIHASVOIMIN LIIKKUMINEN kävellen tai pyörällä luo pohjan päivittäiselle liikunta-annokselle edistäen samalla ilmastonmuutoksen ehkäisemistä. Työpaikkojen ja koulujen tulee entistä vahvemmin kannustaa tarttumaan lihasvoimin liikkumiseen ja kaupungin on tarjottava sujuvat ja laadukkaat väylät kävelyyn ja pyöräilyyn.

Kaupunkisuunnittelun osalta lähiliikuntapaikat mahdollistavat jokaiselle maksuttoman liikuntahetken. Lähiliikuntapaikan ei tarvitse olla aina kokonainen liikuntapuisto, vaan liikuntaan innostavia paikkoja olisi hyvä ripotella ympäri kaupunkia.

Esimerkiksi keskusta-alueella ruutuhyppelypaikkojen maalaaminen asfalttiin tai pintamateriaalien muotoilut monipuoliseksi innostavat lapsia ottamaan hyppelyaskeleita matkallaan.

Harjun portaiden ala- ja yläpäähän kiinnitettävä ajanottolaitteisto kannustaa kisaamaan itseään vastaan porrasjuoksussa tai -kävelyssä.

Suurimman osan ajasta tyhjillään oleville aukioille kuten Lutakossa voisi asentaa koripallotelineet, jotka on helppo siirtää syrjään tapahtumien ajaksi.

Lasten leikkipuistojen yhteydessä olisi hyvä olla myös muutama aikuisille suunnattu liikuntaväline, jolloin vanhempi voi lastaan vahtiessaan myös itse liikkua.

Kaupunki voisi kannustaa rakennuttajia huomioimaan pihojen suunnittelussa liikuntavälineet. Kerrostalon takapihalla se kannustaisi tekemään muutaman liikkeen vaikka työpäivän jälkeen.

Keskusta-alueen kattopinta-alaa on myös mahdollista valjastaa niin oleiluun kuin liikuntaan. Lähiliikuntapaikkojen ohella luontopolut mahdollistavat monipuolisen liikunnan yhdistettynä luonnon positiivisiin vaikutuksiin.

LIIKUNTAPÄÄKAUPUNGIN TITTELIN saadakseen Jyväskylän tulee jatkossa tarkastella liikkumisen mahdollisuuksia monipuolisesti ja taata niin ohjatulle liikunnalle kuin omaehtoiselle liikkumiselle parhaat mahdolliset olosuhteet.

Eri toimialojen yhteistyö luo pohjan kehitykselle, mutta parhaat ideat ja toteutus saadaan kun mukaan saadaan myös yritykset, yhdistykset ja kaikki kaupunkilaiset.

Mielipidekirjoitus: Kaupunkivihreän ylläpitäminen vaatii monipuolisia keinoja

Mielipidekirjoitus: Kaupunkivihreän ylläpitäminen vaatii monipuolisia keinoja (Ksml)

Olemme samaa mieltä Ahti Vielman kanssa, että kaupunkivihreän lisääminen on tärkeää. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Jyväskylän keskustan kaupunkivisiossa on sitouduttu kaupunkikeskustan täydennysrakentamiseen, joka eheyttää kaupunkirakennetta sekä lisää kaupunkikeskustan vetovoimaa.

Päinvastoin kuin Vielma kirjoituksessaan (KSML 2.9.) antaa ymmärtää, olemme sitoutuneet kaupunkivihreän säilyttämiseen ja sen lisäämiseen monipuolisilla toimenpiteillä.

Pääsääntöisesti täydennysrakennuskohteet ovat sijoittuneet jo olemassaolevien rakennusten tai pysäköintialueiden kohdille.

Ensisijainen vaihtoehto on säilyttää olemassaolevat viheralueet, mutta valitettavasti tämä ei ole aina mahdollista.

Kaikille tärkeiden puistoalueiden lisäksi tarvitsemme myös muunlaisia tapoja lisätä kaupunkivihreää.

TOIMME KIRJOITUKSESSAMME esille lukuisia esimerkkejä siitä, miten vaihtoehtoisilla tavoilla kaupunkivihreää voidaan tuoda lisää keskusta-alueelle, kuten kattopuutarhat, viherkatot, viherseinät, viljelylaatikot ja muut luonnon monimuotoisuutta edistävät uudet ratkaisut.

Vihertäydennysrakentamista tarvitaan yhtälailla kuin asuntotäydennysrakentamista.

Nykyisiä puistoalueita tuodaan myös upeasti esille Kehä Vihreä -konseptilla, jotta asukkaat muistaisivat nauttia upeista puistoistamme useammin. Lisäksi uusien pienien taskupuistojen paikkoja on etsitty myös keskusta-alueelle.

Jyväskylässä on edelleen tavoitteena, että jokaisella jyväskyläläisellä tulisi olla enintään 300 metrin matka lähimmälle virkistysalueelle.

SUUNNITTEILLA ON ollut myös puutaseen kehittäminen, jonka avulla säilytetään puiden määrä keskusta-alueella.

Puutaseen avulla voidaan turvata olemassa olevien puiden säilyminen ja istuttaa rakentamisen alle jääneiden puiden tilalle uusia.

Riittävän viherpinta-alan säilyminen voidaan varmistaa myös viherkertoimen avulla, jota pilotoidaan jo tällä hetkellä Jyväskylässä.

Uusia tapoja ylläpitää ja kehittää kaupunkivihreää niin puistojen kuin muiden viheralueiden muodossa kehitetään jatkuvasti.

Luonto on jatkossakin tärkeä palautumisen ja viihtyisyyden lähde myös keskusta-alueen asukkaille.

Mielipidekirjoitus: Kaupunkipyörät ovat osa ketterää ja kestävää liikkumista

Mielipidekirjoitus: Kaupunkipyörät ovat osa ketterää ja kestävää liikkumista (Ksml)

 

Pekka Mervola kysyy 14.7. aiheellisen kysymyksen, “Miksi kaupungin pitäisi maksaa pyörä alle?”, mutta onnistuu käsittelemään aihetta valitettavan suppeasti ja lyhytnäköisesti. 

Mervola pohjaa kaupunkipyöriin kohdistuvan kriittisyyden ajatusmalliin, jossa kaupunkipyörää verrataan oman polkupyörän hintaan. Kaupunkipyörien tarkoitus ei ole korvata omaa polkupyörää päivittäisessä käytössä, vaan toimia joukkoliikenteen tavoin. Kaupunkipyörällä sujuu helposti esimerkiksi työpäivän aikana kuljettavat matkat paikasta toiseen, välimatkat alueiden välillä, joissa ei kulje joukkoliikenne tai vaikkapa turistit tutustuessa upeaan kaupunkiimme. Kaupunkipyörät palvelevat hyvin myös opiskelijoita.

Haasteellista kestävien liikkumismuotojen edistämiseen liittyvissä investoinneissa on haaste laskea konkreettisia kustannushyötyjä sekä ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä. Pyöräily on kuitenkin aina merkittävä kansantalousteko. Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € ja henkilöautoilu puolestaan kuluttaa 0,10 € / kilometri. WHO:n mukaan yksi aiemmin passiivinen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 € / pyöräilty kilometri. Ranskassa puolestaan on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1200 € vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.

Laskelmia on vaikea konkretisoida investointipäätösten kohdalla, mutta niitä ei suinkaan tule jättää sivuun. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset eivät myöskään lankea kokonaan kaupungeille ja Jyväskylänkin osalta laskelmat tarkentuvat koko ajan.

Toimiva liikennejärjestelmä joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn kuin autoilunkin osalta on yksi kaupunkien vetovoimatekijöistä ja tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kestävän liikkumisen matkaketjujen tulee olla sujuvia ja eri kulkuvälineiden helposti käytettäviä, jotta yksilö tarttuu erityisesti lyhyillä matkoilla esimerkiksi kaupunkipyörään turhan autoilun sijaan. Samalla sujuvoituu myös autoliikenne, kun ruuhkat hellittävät ja parkkipaikkoja jää niille, jotka niitä aidosti tarvitsevat. Kaupunkipyöräjärjestelmä lisää ketteryyttä ja joustavuutta liikkumiseen, ja on siten investoinnin arvoinen.

Kaisa Peltonen

Ilona Helle

Joachim Kratochvil

 

Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)

Jyväskylä

Mielipidekirjoitus: Siltojen Tourujoki Jyväskylän vahvuudeksi

Mielipidekirjoitus: Siltojen Tourujoki Jyväskylän vahvuudeksi (Ksml)

Keskustelu uudesta Kankaanrannan sillasta on ollut värikästä jo muutaman vuoden ajan. Keskustelu on pitänyt sisällään myös argumentteja ja mielikuvia, jotka ovat turhaan pilanneet sillan mainetta. Esimerkiksi uuden sillan nimittäminen Tuonelan sillaksi on tehokasta mielikuvavaikuttamista. Päätöksiä tulee tehdä kuitenkin mielikuvien sijaan faktoihin perustuen ja arvioiden samalla päätösten vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

 

Kankaanrannan silta liittää yhteen Kankaan ja keskustan alueen. Kankaan alueelle on tulossa noin 2000 uutta asukasta ja 5000 työpaikkaa, jolloin kulkuyhteyksien tulee olla erityisen sujuvat kävellen ja pyörällä. Tämä on kirjattu alueen perusperiaatteisiin ja resurssiviisaan Jyväskylän tulee edistää tätä. Kinakujan sillan kautta reittiä ei saada sujuvaksi olemassaolevan infran puutteiden vuoksi. Jo pienet kiertoreitit latistavat helposti kävelijän ja pyöräilijän intoa tarttua tähän ilmastoviisaaseen vaihtoehtoon.

 

Keskustavisiossa pyritään lisäämään keskusta-alueen asukasmäärää ja tukemaan näin keskustan elinvoimaisuutta. Silta mahdollistaa sujuvan ja mielekkään reitin kulkea keskustaan. Toinen vaihtoehto Kankaan asukkaille on valua Seppälän alueen palveluiden piiriin. Haluammeko siis näivettää keskustaa vai lisätä sen elinvoimaa liittämällä Kankaan alue tiiviisti osaksi keskustaa?

 

Näköala Kankaanrannan kauniilta puiselta sillalta mahdollistaa Tourujoen luonnosta nauttimisen yhä useammalle. Myös siltojen ali kulkeminen niin kävellen kuin vesiteitse meloen on kokemus, joka jää varmasti mieleen. Siltojen Tourujoki on syytä brändätä Jyväskylän parhaaksi ja tehdä siitä valttikortti niin paikallisille kuin matkailijoille. Keski-Euroopassa jokien yli kulkevat siltayhteydet nähdään vahvuutena ja osana paikallista identiteettiä. Miksi ei siis myös Jyväskylässä?

 

Kaisa Peltonen

kaupunginvaltuutettu,

kaupunkirakennelautakunnan jäsen (vihr.)

Äänikynnys Keski-Suomessa on tyly

Keskisuomalaisessa 17.1.2015 julkaistu mielipidekirjoitus

Päätoimittaja Pekka Mervola on pettynyt istuvan hallituksen päätöksentekokykyyn kuluvalla hallituskaudella (Ksml 11.1.). Mervolan mukaan hallitus ei ole kyennyt reagoimaan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, koska siinä on istunut liikaa pienpuolueita. Jotta ongelma ei toistuisi, Mervola esittää ratkaisuksi vaalipiirien pienentämistä, mikä johtaisi kansanedustajapaikkojen keskittymiseen suurimmille puolueille.

Istuvan hallituksen ongelmat ovat johtuneet sekä poikkeuksellisen vaikeasta taloustilanteesta että puolueiden edustajien kyvyttömyydestä yhteistyöhön. Tällaisia ongelmia ei ratkaista kaventamalla demokratiaa. Eihän Mervola vastaavasti halunne jättää tiedonvälitystäkään pelkästään Ylen, MTV:n ja Hesarin varaan.

Vaaleissa jokaisella on k yksi ääni. Kevään eduskuntavaaleissa on ensi kertaa käytössä Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit. Uudistus toteutettiin, jotta äänet olisivat samanarvoiset eri puolilla maata. Ns. piilevä vaalikynnys on uusissa, isommissa vaalipiireissä pienempi. Itä-Suomen pienissä vaalipiireissä se on ollut yli 10%, nyt alle 6. Tulevissa vaaleissa vajaat 8 000 ääntä kerännyt ehdokas ei voi pudota eduskunnasta, kuten Tarja Cronbergille kävi vuoden 2007 vaaleissa. Samaan aikaan Etelä-Suomessa on riittänyt alimmillaan vain parin prosentin kannatus.

Uudistuksen jälkeenkin äänikynnys on edelleen kohtuuttoman korkea esimerkiksi Keski-Suomessa, jossa kansanedustajaksi pääsyyn vaaditaan liki 10 prosentin kannatus.

Pienten maakuntien etu on, että niiden asioita tuodaan esille mahdollisimman monessa eri eduskuntaryhmässä. Siten varmistetaan puolueiden paneutuminen tasaveroisesti koko maan kehittämiseen.

Elina Sillanpää, Laukaa
Tommi Tapiainen, Jämsä
Kaisa Peltonen, Jyväskylä
kansanedustajaehdokkaat (vihr.)

Kuvituskuva: Krystian Olszanski / CC BY 2.0

Suora väylä vastaanotolle

Mielipidekirjoitus Suur-Jyväskylän lehdessä 18.6.2014

Jyväskylän profiloituminen resurssiviisaaksi kaupungiksi on tärkeää kaupungin tulevaisuuden kannalta. Uudenlaisia ajattelumalleja innovoidaan jatkuvasti. Yksi toimivimmista uusista ajatusmalleista on fysioterapian suoravastaanottotoiminta, jonka toimintaa tulee lisätä huomattavasti.

Terveyskeskuslääkäreiden kasvavat jonot ja entistäkin painavampi työtaakka on suuri ongelma. Jopa noin 25 % lääkäreiden vastaanottokäyntien potilaista on tuki- ja liikuntaelinoireisia. Useat lääkärit ja potilaat ovat turhautuneita siihen, että ohjeena kiireisellä vastaanottokäynnillä on liian usein lepo ja tulehduskipulääkekuuri.

Uudessa mallissa kiireelliseksi todettu TULE-potilas ohjataan lääkärin sijaan suoraan fysioterapian suoravastaanottoon, jossa suoravastaanottotoimintaan erikoistunut fysioterapeutti arvioi potilaan kunnon ja antaa samalla yksilölliset kuntoutusohjeet potilaan mukaan. Potilas saa heti tarvitsemansa hoidon ja paranemisen kannalta tärkeät kuntoutusohjeet.

Potilaan laadukkaamman hoidon lisäksi myös kaupunki hyötyy lääkärien ja fysioterapeuttien työn uudelleenjärjestelystä. Käytäntö vähentää terveyskeskuslääkäreille suuntautuvia turhia TULE-potilaiden vastaanottokäyntejä. Lisäksi nopea hoitoonpääsy lyhentää sairauspoissaoloja, vähentää komplikaatioita, leikkauksia ja turhia erikoissairaanhoidon lähetteitä.

Suoravastaanottotoimintaa tulee lisätä sekä kehittää edelleen lääkärien ja fysioterapeuttien yhteistoimintamalleja. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutetaan jo tällä hetkellä suoravastaanottotoimintaan perehtyneitä fysioterapeutteja, jolloin tämän osaamisen tulee näkyä myös seudun palveluissa.

Pätevä syy muutoksen vastustamiseen ei voi olla uskalluksen tai resurssien puute. Resurssien viisas kohdentaminen ennen kaikkea säästää turhia kustannuksia eikä lisää niitä.

Kaisa Peltonen
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä

Jyväskylä
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2021 Kaisa Peltonen.