Keskisuomalainen 2.2.2022

Tuulivoima toimii yhtenä sähköntuotannon muotona, joka kuljettaa meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tuulivoimapuistoja rakennetaan vauhdilla ja vuonna 2021 tuulivoimalla katettiin jo peräti 11,9 % sähkön tuotannosta.

Tuulivoiman rakentamiseen liittyy kuitenkin aina haasteita niin ihmisten kuin ympäristön kannalta ja ne tulee ratkaista tuulivoimapuistojen sijoittumisessa.

JYVÄSKYLÄN Korpilahden Salolan tuulivoimapuiston YVA-selostus tuo esille alueeseen liittyviä tärkeitä erityispiirteitä.

Salolan tuulivoimapuiston kaava-alue on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi Keski-Suomen hiljaisista alueista. Hiljaiset alueet ovat alueita, joissa vallitsevina ääninä ovat luonnon äänet.

Lisäksi tuulivoimapuiston alue sijaitsee Leivonmäen kansallispuiston kupeessa ja lähellä ovat myös Vaarunvuoren ja Päijänteen maisemat.

Tämä kokonaisuus on nimetty Keski-Suomen maakuntakaavassa matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi. Myös Jyväskylän yleiskaavaan merkitty ohjeellinen päävirkistysreitti kulkee hankealueen läpi.

Tuulivoimarakentamisen myötä yhtenäinen metsäalue pirstaloistuisi ja sen maisemalliset vaikutukset ulottuisivat pitkälle.

MIELESTÄMME alue, jolle Salolan tuulivoimapuistoa suunnitellaan ei ole sopiva tuulivoiman rakentamiselle.

Tuulivoimapuiston rakentamisella alueen erityispiirteet häviäisivät ja alueen käyttö luonto- ja maaseutumatkailussa sekä yleisessä virkistyskäytössä vaarantuisi. Tuulivoimaa tarvitaan lisää, mutta voimaloiden sijoittumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kirjoittajat ovat Jyväskylän kaupunginvaltuutettuja (vihr.) ja kaupunkirakennelautakunnan jäseniä.

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Mielipidekirjoitus julkaistu 1.5.2021 KSML

Jyväskylän Halssilaan Tammirinteelle ollaan kaavoittamassa uutta, noin 320 asukkaan pientaloaluetta.

Jyväskylään tarvitaan lisää rakentamista erityisesti lähelle keskustaa hyvien kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksien varrelle. Alue on tällä hetkellä suosittua virkistysaluetta ja lähellä Halssilan hiihtomaata.

Tammirinteen alue tulee rakentumaan rakentamattomalle metsämaalle. Ongelmallista Tammirinteen kaavaluonnoksessa on se, että rakentamisalueen keskelle jää suoalue, josta löytyy kangasrämettä ja luhtanevaa.

Kangasräme on arvioitu uhanalaiseksi (vaarantunut) koko maassa ja luhtaneva silmälläpidettäväksi. Suoalue tulisi kuivumaan rakentamisen myötä ja näin tuhoutumaan.

JO AIKAISEMMIN Norolan asuntoalueella kaupunki kaavoitti uhanalaiselle lehtoalueelle ja nyt kaupunki on taas tuhoamassa uhanalaista luontoa rakentamisen vuoksi.

Jokainen yksittäistapaus, jossa menetämme uhanalaisia luontoalueita, kiihdyttää luontokatoa. Pidemmällä aikavälillä tämä muodostaa laajamittaisen ongelman, jota on vaikea tai jopa mahdoton korjata.

Niin Norolan kuin Tammirinteen osalta uhanalaisen luonnon tuhoutuminen olisi voitu välttää toisenlaisella rakennusten sijoittelulla.

Tästä syystä esitimme lautakunnassa Tammirinteen kaavaluonnoksen palautusta takaisin valmisteluun, mutta valitettavasti emme saaneet tukea esityksellemme muilta puolueilta.

KAUPUNGIN strategian mukaisesti Jyväskylän tulee käyttää luonnonvaroja harkiten ja huolehtia luonnon monimuotoisuudesta.

Jyväskylän tulisikin laatia pikimmiten resurssiviisausohjelman mukaiset luonnonsuojeluohjelma ja viherosayleiskaava, joiden avulla voidaan säilyttää uhanalaiset luontotyypit sekä määritellä riittävät suojelu- ja viheralueet.

Uhanalaisen luonnon suojelu, laadukas ja monipuolinen asuminen sekä kestävä kaupunkirakenne on mahdollista yhdistää.

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Joachim Kratochvil

Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (vihr.) ja kuntavaaliehdokkaita Jyväskylässä.

Mielipidekirjoitus julkaistu Ksml 27.1.2021:

Keskisuomalaisen lukijat ovat saattaneet huomata, että tulevat kuntavaalit ovat jo nyt kärjistäneet monien kirjoittajien kielenkantoja erityisesti ympäristö- ja ilmastokysymyksiin liittyen. Erilaiset mielipiteet ja arvot ovat politiikan suola, mutta konfliktien hakeminen itsetarkoituksellisesti ei kuulu politiikan hyviin pöytätapoihin. Valitettavasti kärjekkäästä riitelystä ja provosoinnista on tullut uusi normaali. Presidentti Mauno Koiviston viisas neuvo olla provosoitumatta, kun provosoidaan, on valttia näinä päivinä.

Jokaisella puolueella ja ehdokkaalla on paljon annettavaa yhteisen kaupunkimme puolesta ja kaikkia erilaisia näkemyksiä tarvitaan. Tahdomme osaltamme kannustaa kaikkia puolueita ja ehdokkaita esittämään parhaita ratkaisuja, joiden avulla voimme pysyä elinvoimaisena ja kestävänä kaupunkiseutuna sekä tehdä samalla osamme luonnon köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tässä työssä tarvitaan määrätietoisia toimia, tutkittua tietoa sekä yhteistyötä.

Investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseksi maksavat rahaa, mutta toimimattomuus tulee paljon kalliimmaksi.
On selvää, että Jyväskylä tai Suomi ei pysty yksin ja omilla päätöksillään pysäyttämään ilmastonmuutosta, luonnon köyhtymistä tai lajikadon kiihtymistä. Yhtä selvää on se, että aivan kaikkien on tehtävä oma osansa, jos tahdomme säilyttää elinympäristömme elinkelpoisena.

Yksilöidensyyllistäminen ei johda kestävään lopputulokseen. Tapoja tuottaa energiaa, liikkua ja kuluttaa tulee uudistaa kestävälle pohjalle verotuksen ja lainsäädännön keinoin. Uudistusten tulee olla sosiaalisesti kestävällä pohjalla ja huomioida ihmisten erilainen arjen todellisuus ympäri Suomea. Ilmasto- ja ympäristöongelmien sivuuttaminen vain sillä perusteella, että Suomi tai Jyväskylä ei pysty yksin päättämään asioista koko maailman puolesta, on hyvin lyhytnäköistä ajattelua, joka osuu lopulta vieläpä omaan nilkkaan.

Riippumatta siitä, mitä mieltä olemme ympäristö- ja ilmastokysymyksistä, kohtaamme alati kasvavat ongelmat joka tapauksessa. On selvä asia, että investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseksi maksavat rahaa, mutta toimimattomuus tulee paljon kalliimmaksi ja samalla menetetään mahdollisuudet tarjota omaa osaamista ja teknologiaa haasteiden ratkaisemiseksi.

Odotamme ilmasto-, luonto- ja ympäristökysymysten vähättelyn tai sivuuttamisen sijaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia, joilla voidaan täydentää jo tällä hetkellä vaikuttavia toimenpiteitä ja kehittää entistäkin parempia keinoja ratkaista yhteisiä ongelmia.

Touko Aalto

Kaisa Peltonen

Kirjoittajat ovat jyväskyläläisiä kaupunginvaltuutettuja (vihr.).

Ksml 12.6.2020

Luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävää tahtia. Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi ja uhanalaisia lajeja on jo lähes joka kolmas. Suurimpana syynä lajien ahdinkoon on ihmisen toiminnasta johtuva elinympäristöjen häviäminen ja niiden laadun heikkeneminen. Erityisesti kaupungeissa elinympäristöjä häviää pysyvästi teiden ja rakentamisen alle.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on otettu osaksi Jyväskylän kaupunkistrategiaa, mutta maankäytön suunnittelu ei ole ollut luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta riittävää.

Jyväskylän tulee ottaa tulevaisuudessa kaavoituspolitiikassaan lähtökohdaksi sen, että uhanalaisille luontotyypeille ei kaavoiteta rakentamista.

Esimerkiksi juuri hyväksytyssä Norolan asemakaavassa rakentamisen alle tulee jäämään lehtoa, joka on uhanalainen luontotyyppi koko Suomessa. Tästä syystä esitimme kaupunkirakennelautakunnassa ja valtuustossa kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun. Lehto olisi voitu säilyttää rakennusten sijoittelua ja massoittelua muuttamalla. Nyt Norolan lehtoalue tulee jäämään muun muassa rivitalokorttelin pysäköintialueen ja sinne vievän tien alle, vaikka vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi ollut löydettävissä.

Jos uhanalaista luontotyyppejä kuitenkin hävitetään, tulee niiden menetetyt arvot hyvittää, eli kompensoida. Ekologinen kompensointi voidaan tehdä esimerkiksi ennallistamalla muita heikentyneitä elinympäristöjä. Tämän tyyppinen käytäntö on otettu osaksi maankäyttöä esimerkiksi Oulussa, joten tehtävä ei ole mahdoton.

Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää useilla muillakin eri toimintamalleilla, joita vaadimme otettavan käyttöön myös valtuustoaloitteessamme. Kaupunkien tulee ottaa enemmän vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, niin luonnon itsensä kuin ihmisille viihtyisän elinympäristön vuoksi.

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Joachim Kratochvil

kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)Jyväskylä