Valtuustoaloite 7.12.2020 Leena Lyytinen ja Kaisa Peltonen

Kaupunkistrategiamme yhtenä keskeisenä kärkenä on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Hyvinvoinnin ytimessä on ihminen, joka tulee kohdata lämpimästi kaikissa arjen tilanteissa juuri sellaisena kuin on. Traumaattiset kokemukset voivat kuitenkin saada ihmisen käyttäytymään usein epätarkoituksenmukaisesti ja tavoilla, jotka eivät ole järkisyin perusteltuja. Kaupunkiorganisaatiossa tulee olla osaamista ja kyvykkyyttä kohdata näitä tilanteita niin asiakaskohtaamisissa kuin työyhteisön sisälläkin traumainformoidusta näkökulmasta.

Traumainformoitu kohtaaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että kaikissa kohtaamisissa huomioidaan ihmisten tunnehaavat, jotka vaikuttavat ihmisten käytökseen. Pyrkimys on ymmärtää syitä käytöksen taustalla ja luoda jokaisesta kohtaamisesta korjaava kokemus. Traumainformoitu työ ei ole yksilöön kohdistuva hoitomuoto, vaan kyse on koko työyhteisön ja organisaation muuttamisesta traumainformoiduksi. Tästä hyötyy palveluidemme piirissä olevien jyväskyläläisten lisäksi myös koko työyhteisö. Traumainformoitu työote on levinnyt laajalle englanninkielisissä maissa ja viimeisen parin vuoden aikana myös suomalainen osaaminen on kasvanut merkittävästi.

Organisaatiotasolla tavoitteena tulee olla koko Jyväskylän muuttaminen kaupungiksi, jossa kaupunkilaiset tulevat kohdatuksi turvallisessa ilmapiirissä. Henkilöstö tietää trauman yleisyydestä väestötasolla, tunnistaa trauman merkit ja oireet, osaa toimia taumatietoisesti kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa ja ehkäisee uudelleentraumatisoitumista palveluiden piirissä.

Me allekirjoittaneet haluamme tehdä Jyväskylästä ensimmäisen kaupunkiorganisaation Suomessa, jossa traumainformoitu työote on jalkautettu kaikkeen toimintaamme.

Lämmin ja suuri kiitos kaikille äänestäjilleni! Äänimäärä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna lähes tuplaantui ja vihreät nousi suurimmaksi puolueeksi Jyväskylässä. Ei voi olla kuin erittäin tyytyväinen lopputulokseen 🙂

Tulevalla kaudella on mahdollista tehdä vihreämpää politiikkaa suuremmalla valtuustoryhmällä. Jatkamme hyvän yhteistyön tekemistä ja vastuun ottamista kaupungin kehittämisessä. Muistathan, että voit ottaa yhteyttä sinua askarruttavissa asioissa!

– Kaisa

Valtuustossa käsiteltiin tänään aloitteeni ”Kumppanikoodarit osaksi tietohallintoa”. En ollut tyytyväinen asian valmisteluun ja esitin aloitteen vastausta uudelleen valmisteluun. Valitettavasti palautusehdotus hävisi 30-36 (1 tyhjä). Toivon kuitenkin, että aloitteen ja lisähuomioiden myötä kumppanikoodarien toiminta leviäisi myös Jyväskylään ja kaupunkiorganisaatiot laajemminkin ymmärtäisivät toiminnan tärkeyden. Alla vielä puheenvuoroni valtuustossa.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aloitteessani pyydettiin selvittämään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset tietohallintoon. Valitettavasti vasta viime viikon lopulla tuli ilmi, että vastaus sisälsi lukuisia ristiriitaisuuksia, vanhentunutta tietoa ja lähinnä vain perusteluita sille, miksi kumppanikoodaritoimintaa ei kannattaisi edes harkita. Taustatietoja soitin Helsingin kaupungin kumppanikoodari Juha Yrjölältä ja Code for Europe -hankkeesta vastanneelta Pekka Koposelta.

Suurin puute vastauksessa on puutteellinen taustatyö, jota on tehty vastauksen valmistelijan mukaan yhden taustapuhelun kautta ja ForumViriumin nettisivun kautta, jossa tieto ei valitettavasti ole ollut päivitettyä.

Vastauksessa todetaan Helsingin olevan mukana Code for Europe -hankkeessa ja kumppanikoodarien työskentelevän hankkeen kautta. Helsinki oli mukana hankkeessa vuonna 2013-2014, jolloin kumppanikoodaritoiminta jalkautettiin Helsinkiin. Hankkeen päätyttyä Helsingin kaupunki kuitenkin totesi, että toimintaa kannattaa jatkaa omana toimintana.

Vuonna 2015 Helsingin kaupunki päätti palkata 2 kumppanikoodaria kaupungin laskuun. Vuoden 2016 alussa palkattuna oli jo 3 vakinaista työntekijää, 1 määräaikainen työntekijä ja 2 määräaikaista työntekijää 6aika -hankkeen kautta. Lisäksi kumppanikoodaritoimintaa on viety 6aika -hankkeen kautta ainakin Tampereelle, Turkuun ja Espooseen. Näitä asioita ei valtuustoaloitteen vastauksessa oltu edes selvitetty, vaikka taustatyö aloitteen vastaukseen oli tehty jo vuoden 2015 syksyllä.

Kumppanikoodariohjelma on johtanut Helsingissä merkittäviin säästöihin ohjelmistokehityksessä ja ylläpidon kustannuksissa. Kaupungin omat koodarit ovat olleet avainasemassa siinä, että hankinnoissa ollaan päästy keventämään ohjelmistotoimittajariippuvuutta.

Vastauksessa todetaan myös, että Jyväskylän kaupunki on selvittänyt hakeutumista Code for Finland -ohjelmaan, vaikka ForumViriumin mukaan hankkeella ei ole vielä edes rahoitusta ja sen eteneminen on epäselvää.

Mikäli haluamme löytää uudenlaisia ja toimivia toimintamalleja, tulee malleihin perehtyä huolella ja tuodat faktat myös luottamushenkilöille. Tämänkaltaista rehellistä selvitystä olisin kaivannut aloitteelle.

Tämän vuoksi esitän aloitetta uudelleen valmisteluun ja toivon seuraavalle kierrokselle kattavampaa aiheeseen tutustumista.”

Valtuustossa käsiteltiin 30.11. Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemista. Aloiteemme meni läpi ja nyt ryhdytään toimiin! Toivottavasti Jyväskylä on kohta Reilun kaupan kaupunki!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Reilun kaupan kaupungin arvonimi tuo kaupungeille positiivista virettä ja samalla Reilun kaupan tuotteiden suosiminen osoittaa kaupungin ottavan vastuunsa maailmanlaajuisesti omalla pienellä tavallaan. Vaikka meidän näkökulmasta toimet – eli minimissään Reilun kaupan kahvin käytön lisääminen – saattavat vaikuttaa pieniltä, on julkisyhteisöiden ostovoimalla merkitystä kun katsotaan kokonaisuutta. Noin 15 % koko Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu julkisista hankinnoista. Eettisiin ja sosiaalisesti kestäviin hankintoihin tulisikin kiinnittää laajemminkin huomiota – ei siis vain Reilun kaupan tuotteiden osalta.

Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemisen kriteereistä täyttyy tällä hetkellä jo kaikki muut paitsi kaupunkiorganisaation toimenpiteet. Positiivisinta tässä prosessissa on, että Reilun kaupan yhdistyksen mukaan Jyväskylästä löytyy tällä hetkellä jo yli 15 kahvilaa tai ravintolaa sekä 44 yritystä, yhdistystä tai järjestöä, jotka käyttävät Reilun kaupan kahvia. Jyväskylästä löytyy myös jo Reilun kaupan yliopisto sekä seurakunta. Kaupungin asukkaat ja yritykset ovat siis jo osoittaneet omalla toiminnallaan Jyväskylän haluavan olla reilu kaupunki. Nyt meiltä puuttuu vain kaupunkiorganisaation panostus.

Kriteerien täyttymiseksi Jyväskylän kaupungilta vaaditaan reilun kahvin käyttämistä vähintään kaupungintalolla ja kaupungin virallisissa tilaisuuksissa. Lisäksi kaupungin tulee järjestää infopiste esimerkiksi matkailuinfon yhteyteen. Kannatustyöryhmä on myös jo kasassa minimimuodossaan. Lisää kaupunginvaltuutettuja otetaan mieluusti mukaan kannatustyöryhmän toimintaan. Esimerkiksi Espoossa halukkaita löytyi jokaisesta valtuustoryhmästä. Toivottavasti näin käy myös meillä!

Jyväskylällä on siis enemmän kuin hyvät mahdollisuudet saada Reilun kaupan kaupungin arvonimi – ja siihen me toivottavasti pyrimme.

Valtuuston kokouksessa  26.10.2015 käytiin keskustelua Talousarvioesityksestä 2016. Kävin nostamassa muutaman teeman esille esityksestä vinkiksi jatkokehittelyä varten. Lue lisää talousarvioesityksestä vuodelle 2016!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Liikenne- ja viheralueet osiossa positiivista on tavoite joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamisesta. Myös kaupunkistrategiassa keskiöön nousevat hyvinvoivat asukkaat ja resurssien viisas käyttö. Kestävän liikenteen edistämiseen kuuluvat kuitenkin myös muut toimet kuin joukkoliikenne – muun muassa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sujuvalla infralla ja muilla kannustimilla. Näistä toimista ei löydy kuvausta tai tavoitetta sanallakaan. Miksi näin?

Liikenne-ja viheralueiden osiosta löytyy sivulta 126 tilasto henkilöautotiheyden kehityksestä Jyväskylässä. Trendi on ollut tasaisen nouseva jo 90-luvulta asti. Aiheellista olisi kertoa sanallisesti, mikä kaupungin tavoite autoliikenteen osalta on eikä vain todeta tilannetta tilastoilla. Pyrimmekö tarpeettoman henkilöautoliikenteen vähentämiseen ja mitkä ovat toimet tavoitteeseen pääsemiseksi?

Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelma on käsittääkseni myös lähes valmiina kertoen yksinkertaisia ja kustannustehokkaita keinoja saada pyöräliikenteen määrä kasvuun. Miten tulevan pyöräilynedistämisohjelman sisältöihin ja tavoitteisiin on reagoitu vuoden 2016 osalta?

Toivoisin siis tarkennusta tavoitteista ja laajempaa avausta kestävien liikkumismuotojen osalta. Tunnetusti säästöt lihasvoimin liikkumisen lisäämisessä ovat huomattavat – esimerkiksi euro pyöräilyyn tuottaa kahdeksan euron hyödyt.

Toinen lyhyt nosto liittyy tietohallinnon toimintaan. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja valtionhallinnon kannustaman digiaskelluksen edistäminen ovat hyviä tavoitteita. Harmillista on se, että kehittämistavoitteissa ei ole listattu selkeästi kaikkia pilottihankkeita, jotta niitä voisi myös tarkemmin arvioida ja myöhemmin niiden toteutumista.

Tietohallinnossa kerrotaan olevan myös 178 tietojärjestelmää ja 49 ohjelmisto- tai laitetoimittajasopimusta. Herääkin kysymys, onko näin monen järjestelmän hallinta ja tuki samaan aikaan sekä toimivaa että tehokasta?

Erittäin positiivista tietohallinnon tavoitteissa on yhteissuunnittelu eri yhteistyötahojen kanssa sekä se, että tavoitteena on löytää säästöjä lisenssien ja ohjelmistojen kilpailuttamisista sekä ylläpitosopimuksista. Järkevällä suunnittelulla ja yhteistyöllä on löydetty yllättäviäkin säästöjä julkishallinnon ict-menoista.

Puheenvuoroni 31.8.205 valuustossa. Käsiteltävänä aiheena (111) valtuustoaloite kokouskäytänteiden muuttamisesta liikkuvaisempaan suuntaa!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vastausta yhteiseen valtuustoaloitteeseemme oli ilo lukea ja huomata, että kaupungissa suhtaudutaan myönteisesti liikkumisen ja siten myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen luottamushenkilöiden kohdalla. Esimerkin voima on valtava ja toivottavaa on, että tämä käytänne leviää myös muualle kuin Jyväskylän kaupunkiorganisaatioon.

Vaikka tämä asia saattaa kuulostaa monen mielestä pieneltä ja vähäpätöiseltä, on vaikutukset niin yksilölle kuin yhteiskunnalle suuret. Tuoreen arvion mukaan istumisen aiheuttamat sairauskulut ja työtehon laskun kustannukset ovat vuositasolla miljardiluokkaa. Huomionarvoista on myös se, että  kyseessä hyvä käytänne, joka ei maksa mitään, mutta edistää kiistatta terveyttä ja ehkäpä siten myös fiksua päätöksentekoa.

Käsiteltävänä olevasta aloitteesta innostuneena Vihreässä valtuustoryhmässä päätimme juuri tänään haastaa paitsi itsemme, niin kaikki valtuutetut mukaan hyvinvointitalkoisiin – jokainen omalla tavoitteellaan ja omalla aikataulullaan. Vihreiden valtuutettujen lupauslistalta löytyy mm. päätöksiä lisätä unta, laihduttaa 10 kiloa tai olla skippaamatta lounasta. Hyvän olon perusasiat; uni, ravinto ja liikunta ovat varsin yksinkertaisia asioita, joita jokainen meistä voi omassa arjessaan huomioida.

Tästä haasteesta informoidaan kaikkia pian, mutta voit jo nyt miettiä minkälaisen haasteen otat vastaan.

Jätimme Caius Forsbergin (kok.) kanssa 15.8.2015 valuustoaloitteen:

Valtuustoaloite: Jaloittelutauot Jyväskylän kaupungin kokouksiin

Caius Forsberg (kok.) ja Kaisa Peltonen (vihr.)

Useat maailman maat, kuten myös Suomi, ovat laatineet kansalaisilleen fyysisen aktiivisuuden suositukset. Fyysisen aktiivisuuden suositus ottaa kantaa liikunnan määrän, laadun ja toteuttamistapojen lisäksi myös liikkumattomuuteen sekä istumisen, ravinnon ja unen määrään. Pitkiä ja yhtämittaisia, yli kaksi tuntia kestäviä istumisjaksoja tulee välttää vapaa-ajan lisäksi myös koulussa ja työssä.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että istuva elämäntyyli lisää itsessään, riippumatta fyysisestä aktiivisuudesta, esimerkiksi metabolisen oireyhtymän, sydän- ja verisuonisairauksien sekä 2-tyypin diabeteksen riskiä. Istuessa ruumiin energiankulutus on lähes lepotilassa. Heti kun nousee seisomaan, kulutus kasvaa 13 prosenttia ja jalkojen heiluttelu vielä tuplaa energiankulutuksen lepotilaan verrattuna.

Uusi kaupunkistrategia korostaa Jyväskylän olevan rohkeasti aikaansa edellä. Jyväskylän profiloituminen liikuntakaupungiksi on meille suuri vahvuus, jonka tulee näkyä myös käytännössä.

Luottamustoimien kokoukset kestävät useita tunteja eikä jaloittelutaukoja juurikaan pidetä. Jyväskylän kaupungin luottamushenkilöiden tulisi omalla esimerkillään olla osa liikkuvaa ja aktiivista Jyväskylää. Myös luottamustyön mielekkyys, luottamushenkilöiden vireystila ja näin jopa työn laatu paranevat kun kokouksissa pidetään riittävästi lyhyitä jaloittelutaukoja.

Esitämme, että Jyväskylän kaupungin organisaation kaikissa luottamustoimissa otetaan käyttöön käytäntö, jonka mukaan kokouksissa pidetään esim. pieni jaloittelutauko noin tunnin välein.

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 10.11.2014

Tietohallinnon toimintamenot kasvavat talousarvioehdotuksen mukaan 350 000 euroa. Suurin menoerä on Microsoftin lisenssimaksujen korotukset eli 210 000 euroa. Lisäksi erilaiset tuki- ja ylläpitomaksut nousevat. Puuttuuko tietohallinnosta taito vai tahtotila löytää edullisempia ratkaisuja?

Tämän aamuisen uutisen mukaan Vantaalla tietohallinnosta on säästetty 4 miljoonaa avoimen lähdekoodin ja vankan kilpailutusosaamisen ansiosta. Myös Kortepohjan koululla on kokeiltu onnistuneesti Linux-järjestelmän käyttöä. Jyväskylässä aikaisempien selvitysten mukaan kuitenkin todettiin, että Linux-järjestelmän käyttö ei toisi säästöä, mutta suosituksena oli avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön ja Microsoft Multipointin käytön lisäämistä.

Ihmettelenkin, miten selvitysten lopputulokset olivat niin erilaisia kuin muissa kaupungeissa tehdyt ratkaisut kertovat ja miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei ole kokeiltu rohkeammin. Tietohallintoa on pyydetty vuonna 2011 edellisen Microsoftin-ohjelmistokauden alussa selvittämään avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä, mutta vain vähän muutoksia on tapahtunut eikä kattavaa selvitystä ole kuulunut.

Jyväskylässä siis edelleen Microsoft-jätti vie ja pieni vikisee. Lisenssimaksujen korotukset otetaan kiltisti vastaan ja raha virtaa ulkomaille.

Myös Helsingissä on haluttu päämäärätietoisesti hillitä tietohallinnon kustannusten nousua tekemällä yhteistyötä kaupungin kumppanikoodarien eli IT-huippuosaamistiimin kanssa. Kumppanikoodarit tekevät avoimen lähdekoodin hankkeiden lisäksi yhteistyötä virkamiesten kanssa selvittäen ohjelmistotoimittajien vaatimuksia. Helsingin kokemuksen mukaan kumppanikoodarit ovat osanneet arvioida paremmin tietojärjestelmien yhteensopivuuksia, hintoja ja liian sitovia sopimuksia. Käytännössä on siis säästetty rahaa.

Tietohallinnon tulee tehostaa ja järkevöittää toimintaansa. Tässä apuna voitaisiin käyttää esimerkiksi kumppanikoodarien apua, josta olen tehnyt tänään myös valtuustoaloitteen.

Kuvituskuva: Paco Espinoza / CC BY-NC-SA 2.0

Valtuustoaloite 10.11.2014
Tietohallinnon menot kasvavat vuosi vuodelta ja riippuvuus ostopalveluista lisääntyy. Jyväskylä pyrkii profiloitumaan kyberturvallisuuden ja ICT-osaamisen paikkana, jolloin osaamisen tulisi näkyä myös kaupungin sisäisessä toiminnassa.

Tietotekniikan nopea kehitystahti vaatii laaja-alaista osaamista, yhteistyötä ja avoimuutta. Taitavalla kilpailuttamisella ja avoimella lähdekoodilla on mahdollista saavuttaa säästöjä tietohallintoon. Helsingin kaupungilla kumppanikoodarit eli IT-huippuosaamistiimi toimii yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Kumppanikoodarit mm. suunnittelevat ja toteuttavat itse tietojärjestelmiä, tarjoavat teknistä tukea ja tukevat eri hallintokuntia sekä avaavat tietovarantoja niin organisaation sisällä kuin kuntalaisillekin. Uusia palveluita ja tietojärjestelmiä voidaan luoda kustannustehokkaasti, nopeasti ja ketterästi omana toimintana.

Kumppanikoodarit ovat tukena myös ohjelmistotoimittajien neuvotteluissa osaten arvioida paremmin todellista työn määrää ja ehdottaa tehokkaampia ratkaisuja. Yhteistyön avulla voidaan välttyä liian suurilta ohjelmistotoimittajien kustannusvaatimuksilta ja liian sitovilta sopimuksilta.

Esitän, että Jyväskylässä selvitetään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset
tietohallintoon.

Kuvituskuva: Sebastian Te Burg / CC BY 2.0 (cropped)

Valtuustoaloite 9.6.2014

Terveyskeskuslääkäreiden kasvavat jonot ja entistäkin painavampi työtaakka on suuri ongelma kaupungissamme. Jopa noin 25 % lääkäreiden vastaanottokäyntien potilaista on tuki- ja liikuntaelinoireisia. Useat lääkärit ja potilaat ovat turhautuneita siihen, että ohjeena kiireisellä vastaanottokäynnillä on liian usein lepo ja tulehduskipulääkekuuri.

Fysioterapian suoravastaanoton mallissa kiireelliseksi todettu TULE-potilas ohjataan lääkärin sijaan suoraan fysioterapian suoravastaanottoon, jossa suoravastaanottotoimintaan erikoistunut fysioterapeutti arvioi potilaan kunnon ja antaa samalla yksilölliset kuntoutusohjeet potilaan mukaan. Potilas saa heti tarvitsemansa hoidon ja paranemisen kannalta tärkeät kuntoutusohjeet.

Potilaan laadukkaamman hoidon lisäksi myös kaupunki hyötyy lääkärien ja fysioterapeuttien työn uudelleenjärjestelystä. Käytäntö vähentää terveyskeskuslääkäreille suuntautuvia turhia TULE-potilaiden vastaanottokäyntejä. Lisäksi nopea hoitoonpääsy lyhentää sairauspoissaoloja, vähentää komplikaatioita, leikkauksia ja turhia erikoissairaanhoidon lähetteitä.

Esitän, että suoravastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia selvitetään pikaisesti. Talousarviota valmisteltaessa tulee ottaa huomioon fysioterapian suoravastaanottotoimintaan tarvittavat resurssit.

Kaisa Peltonen (vihr.)

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 31 valtuutettua.