Maakuntavaltuuston kokouksiin ei edelleenkään lisää avoimuutta

Maakuntavaltuusto kokoontui perjantaina 6.6. Petäjävedellä käsittelemään mm. Keski-Suomen strategiaa ja budjetin pienentämistä 3 % verran. Samalla kuulimme vastauksen vihreiden aloitteeseen, jossa vaadittiin maakuntavaltuuston kokouksiin lisää avoimuutta eli kokousten videointeja. Aloitteella ei ollut tällä kertaa mitään vaikutusta vaikka Keski-Suomesta visioitiin samassa kokouksessa digitalouden mallimaakuntaa. Meillä on selvästi vielä matkaa näihin tavoitteisiin ja visioihin. Pelkkä sanahelinä ei riitä, vaan tavoitteet vaativat toimia tullakseen todeksi. Alla pitämäni puheenvuoro aiheesta.

Puheenvuoro 6.6.2014 Keski-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa

”Vihreä ryhmä pitää edelleen tärkeänä edistää kokousten avoimuutta ja videointia. Tässä vaiheessa vihreä ryhmä tyytyy vastaukseen, mutta palaa aloitteeseen myöhemmin.

Keski-Suomen strategiassa yhtenä pääpainopisteenä on digitalouden suuri vallankumous. Keski-Suomen liiton tulisi näyttää tässä mallia käytännön tasolla. Kokousten videointeihin on kehitetty helppoja ja edullisia tapoja eikä reaaliaikaisuus ole välttämätöntä. Digitalouden suunnannäyttäjänä Keski-Suomen liiton tulisi kyetä itse hoitamaan videointi eikä ulkopuolista työvoimaa tarvita. Videoinnit voitaisiin tehdä myös yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Mikäli kokousten kustannuksista halutaan säästää, voitaisiin säästää ennemminkin kokouksessa kävijöiden kestitsemisestä, tehostaa kokouskäytänteitä sekä etsiä edullisempia kokoustiloja käyttöömme – ja suunnata säästetyt varat avoimuuden lisäämiseen eli tässä tapauksessa kokousten videointiin.”

Pyöräilystrategiaan vauhtia valtuustoaloitteella

Kesäkollaasi2Touko Aalto ym. (vihr.) tekivät vuonna 2012 valtuustoaloitteen, jossa esitettiin laadittavaksi Jyväskylään pyöräilystrategia. Vastaus aloitteeseen saapui vihdoinkin ja alla lyhyt kommenttipuheenvuoroni liittyen aloitteeseen. Jyväskylän kaupungin toimenpiteet pyöräilyn edistämiseen ovat menossa oikeaan suuntaan, mutta kattava pyöräilystrategia puuttuu. Toivottavasti valmistuu pian!

”Touko Aallon ja muiden valtuustoaloitteessa pyydettiin laatimaan pyöräilystrategia Jyväskylään. Kaikissa kehittyneissä pyöräilykaupungeissa suuret muutokset pyöräilijöiden määriin on saatu aikaiseksi tavoitteellisella ja rohkealla kaupunkisuunnittelulla sekä kattavalla pyöräilystrategialla.

Jyväskylän suunta kestävän liikenteen suunnittelussa on oikea ja positiivinen: osallistumista erilaisiin pyöräilyä edistäviin hankkeisiin, yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa sekä laatimalla pyöräilyn tavoiteverkko.

Tällä hetkellä suunnitteilla oleva pyöräilyn kehittämisohjelma on seuraava ja tarvittava vaihe pyöräilyn edistämisessä. Pääreiteistä tulee tehdä sujuvat ja turvalliset, jolloin koko liikenneympäristö selkiytyy kaikkien kannalta – niin kävelijöiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoiden kannaltakin. Toivommekin, että pyöräilystrategia saadaan käyttöön mahdollisimman pian ja kaupunki jatkaa kestävän liikenteen kehittämistä.”

Kankaan yhteisjärjestelyt

Kävin pitämässä valtuuston kokouksessa 24.2.2014 puheenvuoron liittyen Kankaan yhteispysäköintimalliin:

Kuva: Jyväskylän kaupunki

Kuva: Jyväskylän kaupunki

”Kankaan alueen suunnitelmassa tulevat esille juurikin ne arvot, joita tässä ajassa tarvitaan: luovuus, resurssiviisaus ja yhteisöllisyys. Ilahduttavaa on todeta, että hienot tavoitteet ovat kerrankin päätyneet myös käytännön toteutukseen. Kankaan alueesta on tulossa hieno ja arvokas käyntikortti Jyväskylälle.

Yhteispysäköintimalli on kokeilemisen arvoinen idea, joka pitää sisällään resurssiviisaan ajatuksen. Erityisen ilahduttava seuraus yhteispysäköinnistä on asuntojen hinnan ja pysäköintipaikkojen hinnan erottaminen toisistaan, jolloin asumisen kustannukset jakautuvat reilummin kaikkien kannalta. Autoton asukas maksaa tästä lähtien vain siitä, mitä palveluita hän todellisuudessa käyttää.

Kankaan alueen ratkaisut kannustavat kestävään liikkumiseen monipuolisilla tavoilla. Lisäksi lyhyt matka keskustaan sekä suunnitellut pyöräilyn pikaväylät ja nopeat suorat kävelyreitit ovat osaltaan kannustamassa asukkaita valitsemaan liikkumistapansa viisaasti. Kenties voimme päästä tilanteeseen, jossa esimerkiksi emme tarvitsekaan suunniteltua maksimissaan kuutta pysäköintilaitosta.

 Yhteispihat luovat asuinalueelle yhtenäisen ilmapiirin ja samalla voimme päästä lähemmäs liiankin usein kadotettua yhteisöllisyyttä. Piha-alueet on omistettu ihmisten käyttöön eikä esimerkiksi harmaan tylsiksi parkkiruuduiksi. Suunnitelmista huokuu selkeästi läpi se, että ihminen ja asumisen viihtyvyys ovat olleet keskeisiä arvoja.

 Selvityksessä on tuotu esille realistisella ja rehellisellä tavalla yhteiskäyttöratkaisuiden hyviä ja huonoja puolia. Tämänkaltaisia selvityksiä on ilo lukea.”

Hyvinvointia lisää osallistumalla

Keskustelu kuntalaisten osallistumisesta ja osallistamisesta jatkuu. Keskisuomalaisessa julkaistu mielipidekirjoitus aiheesta 18.1.2014:

Hyvinvointia lisää osallistumalla

KukkaKeskustelu oleskelu- ja leikkipuistojen huolehtimisesta kuntalaisten toimesta käy kiivaana ja syystäkin. Asukkaiden kannustaminen pitämään huolta yhteisistä alueista on ollut vähäistä. Keskisuomalainen uutisoi 11.1. ilahduttavasti siitä, kuinka asukkaat ovat olleet aloitteellisia ja pyytäneet itse lupaa huolehtia puistoista.

Vastuukysymykset ja realiteetit on otettava huomioon, ja tätä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen onkin korostanut. Liialla varovaisuudella ei silti pidä estää asukkaiden toimeliaisuutta. Tarpeellisella määrällä tahtoa ja innostusta kaupunki voisi kannustaa asukkaita aktiivisuuteen myös tällä vapaaehtoisuuden saralla.

Vihreät ovat tuoneet esille ajatusta puistokummeista, jota on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä ja Järvenpäässä. Helsingissä puistokummit muun muassa keräävät roskia, haravoivat ja kitkevät. Vapaaehtoiset puistokummit eivät korvaa ammattilaisia, vaan koulutetut puutarhaosaajat tekevät puistoissa edelleen vaativimmat työt.

Puistoista huolehtiminen on antoisaa tekemistä. Se lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee jopa syrjäytymistä. Helsingin kokemuksen mukaan myös kehitysvammaisille asukkaille löytyy puistoista mielekästä tekemistä. Asukasaktiivisuus puistoissa ja uimarannoilla vähentää myös ilkivallan määrää. Mitä useampi silmäpari on kiinnostunut alueiden kunnossa pysymisestä, sitä huonommat mahdollisuudet ilkivallan tekijöillä on toimia rauhassa. Parhaimmillaan asukasaktiivisuus kohottaa kaupungin imagoa ja lisää asukkaiden ja kaupungissa vierailevien arvostusta kaupunkiamme kohtaan. Jyväskylässä tämänkaltaisen toiminnan jalkauttaminen voisi tapahtua esim. JAPA ry:n kautta. Myös Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluyksikön ympäristöluotseja voisi hyödyntää yhteistyökumppaneina.

Toivomme, että talousahdingosta huolimatta kaupunki ei jämähdä asukkaiden aktivoinnissa paikalleen, vaan kaupunki käynnistää puistojen vapaaehtoistoiminnan vaikka pienimuotoisestikin. Vuonna 2010 valtuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian, jonka yhtenä tärkeänä kohtana on kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Ennen uuden strategian luomista on hyvä tarkistaa, onko edellisiinkään tavoitteisiin päästy.

Nyt meillä olisi mahdollisuus siirtyä askeleen aidompaan kansalaisyhteiskuntaan.

 

Marja Kupari: pj, Jyväskylän Vihreät ry, kaupunkirakenneltk:n jäsen (vihr.)

Kaisa Peltonen: kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Virpi Kauko: kaupunkirakennelautakunnan varajäsen (vihr.)

Jyväskylä

Torppaako kaupunki aktiivisuuden?

Keskisuomalainen julkaisi tiistaina 31.12. mielipidekirjoituksen. Allekirjoittanut ja vihreiden toinen kaupunginvaltuutettu Maia Fandi sanailujen takana:

Torppaako kaupunki aktiivisuuden?

Jyväskylä suunnittelee purkavansa oleskelu- ja korttelileikkipuistoja sekä uimarantoja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Säästöjen etsiminen on tarpeellista ja pakollista, mutta keinovalikoima on suppea. Keskisuomalainen uutisoi 23.12. puistojen purkamisesta. Uutisessa eräs asukas pohti kaupunkilaisten ottamista mukaan puistoista huolehtimiseen.

PuistoKaupungin viherpalvelut on suhtautunut tähän asti epäilevästi kaupunkilaisten osallistumiseen yhteisestä ympäristöstämme huolehtimiseen. Kaupunkilaiset ovat tarjoutuneet pitämään yhteisesti huolta puistoista ja paikallinen yhdistys on lupautunut karsimaan pyörä- ja kävelyteiden näkemäestepuskia vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Kaikki toiminta tapahtuisi luonnollisesti kaupungin työntekijöiden ohjeistuksella. Kaupunkilaiset ovat tarjonneet apua aktiivisesti, mutta sitä ei oteta vastaan. Mistä siis kiikastaa?

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2012 viherpoliittisen ohjelman, jonka yhtenä ajatuksena on synnyttää uusia ja herättää henkiin unohtuneita yhteistyömahdollisuuksia asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Viherpolitiikan ohella asukkaiden aktivoimisesta, yhteistyöstä ja kuntalaisten osallisuudesta on kirjattu mm. kaupunkistrategiaan. Kun käytäntö poikkeaa periaatteista, herää kysymys onko meillä taas kerran käsissä ohjelma, jonka tavoitteet jäävät sanojen tasolle?

Helsingissä on toteutettu menestyksekkäästi Hyvä kasvaa Helsingissä -ohjelmaa. Ohjelmassa etsitään puistokummeja pitämään huolta puistoista, siivotaan roskia yhdessä ja kannustetaan ihmisiä pitämään huolta ympäristöstä. Helsinki on saanut kannustettua puistokummeiksi mukaan lähes 500 kaupunkilaista. Myös Jyväskylän viherpoliittinen ohjelma kannustaa kaupunkilaisia mukaan ja korostaa kaikille yhteisten lähiliikuntapaikkojen ja viherpuistojen tärkeyttä viihtyisyyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Miksi siis Jyväskylässä kaupunkilaisia ei oteta mukaan huolehtimaan yhteisistä puistoista ja leikkipaikoista, meidän yhteisistä takapihoistamme?

Kaisa Peltonen, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Maia Fandi, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Jyväskylä

Kansalaisvaikuttamista

Sain suureksi ilokseni vierailla viime viikolla kertomassa lukiolaisille kansalaisvaikuttamisesta.  Olen enemmän kuin ilahtunut siitä, että kansalaisvaikuttamisen teemoja käsiteltiin kyseissä lukiossa käytännön kautta. Oppilaat keksivät kurssin aikana itse teeman, jota he haluavat lähteä edistämään.

Vierailuun valmistautuminen oli antoisaa kun sain itsekin pohtia, miten eri järjestöissä olen päässyt mukaan kansalaisvaikuttamiseen ja miten luovia keinoja ihmiset yhdessä keksivätkään! Useimmiten kansalaisvaikuttaminen on kannattanut, kunhan löytää sopivan lähestysmistavan tärkeäksi kokemalleen asialle. Tapoja tärkeäksi kokeman asian edistämiselle on lukuisia.

Valmistautuessa löysin suhteellisen toimivan jaottelun kansalaisvaikuttamiselle, jonka ajattelin jakaa myös teille.

Pilvet
1) Ryhmäksi järjestäytyminen

Kokoa ryhmä tärkeäksi kokemasi asian ympärille tai liity johonkin järjestöön, joka ajaa jo asiaasi. Ryhmässä on voimaa! Ryhmän kautta on helpompaa kehitellä ideoita ja jäsentää omia ajatuksiaan – eikä tule unohtaa ryhmän suurempaa vaikuttavuutta verrattuna yksilönä toimimiseen.

2) Arjen valintoihin vaikuttaminen

Joskus sanotaan, ettei yksilön valinnoilla ole vaikutusta. Todellisuudessa muutos lähtee yksilön valinnoista. Toimi esimerkkinä muille.  Riittää, että olet sitä mitä olet.

Järjestöt tarjoavat hyvän kanavan tiedottaa asioista laajemmalle yleisölle, niin järjestön sisällä kuin laajemmillekin.  Mitä konkreettisemmin muutosidea tuodaan esille, sitä helpompaa ihmisten on siihen samaistua. Yhteiskunta muuttuu usein tehokkaammin alhaalta päin eikä vain lakimuutoksia tekemällä.

3) Julkiseen keskusteluun osallistuminen

Kirjoita, kerro, väittele. Mielipidekirjoitus on helppo tapa saada asiallesi julkisuutta ja herättää keskustelua. Monesta kahvipöytäkeskustelusta on lähtenyt asiat kulkeutumaan eteenpäin muutamalle muullekin ihmiselle.

Nykyään myös sosiaalinen media ja blogit ovat oiva tapa nostaa asioita esille. Pääasia on, että tuot tärkeän asiasi rohkeasti esille jotain väylää pitkin.

4) Päätöksentekoon osallistuminen

Ota yhteyttä kuntapäättäjiin tai kansanedustajiin. Heidän tehtävänsä on selvittää ja viedä ideoitasi eteenpäin. Vastaa kuntalaisille tehtyihin kyselyihin. Pyri mukaan toimintaan tai taustajoukkoihin. Kolmannella sektorin kautta on usein myös mahdollista osallistua päätöksentekoon välillisesti. Järjestötoiminnalla on kaiken lisäksi ihmisiä yhdistävä vaikutus ja toiminta on usein palkitsevaa ja mukavaa.

Toivottavasti muutama idea virkosi sinunkin mieleesi. Vaikuttavaa päivää jokaiselle! 🙂

~ Kaisa

Kaupunginvaltuuston kokous 4.11. ja TAE 2014

Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin 4.11.2013 Kankaan osayleiskaava. Keskusteluun nousi erityisesti Tourujoen uusi uoma ja ehdotus Tourujoen ylittävästä uudesta sillasta. Muutamissa puheenvuoroissa tuli esille huoli korkeista kustannuksista sekä  joen herkkä luonto. Lyhyessä kommenttipuheenvuorossani kävin puhumassa uuden sillan puolesta, joka meni jotakuinkin näin:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tourujoen ylittävä silta on välttämätön. Kankaan alueelle on tulossa tuhansia uusia työpaikkoja, jolloin me tarvitsemme sinne uuden sillan. Kinakujan silta ei mahdollista nopeaa ja sujuvaa liikkumista alueelle. Uusi silta on myös Baanan kannalta olennainen. Baana lisäisi lihasvoimin liikkumista. Se on myös suuri imagotekijä Jyväskylälle. Helsingissä Baana aloitti merkittävän buumin pyöräilyyn. Sillan avulla on myös mahdollista tukea eroosioherkkää joen pengertä eli tämänkin takia kannattaa pitää mielessä siltavaihtoehto. Mikäli estämme sillan rakentamisen, estämme samalla myös Baanan syntymisen. Uuden sillan vaihtoehtoa on hyvä pitää mielessä tulevaisuudessakin.

Valtuustossa käytiin myös kaupunginjohtajan talousarvion 2014 esityksen lähetekeskustelua. Kävin pitämässä valtuustoryhmämme ryhmäpuheenvuoron. Valtuustoryhmät ovat antaneet tarkemmat kommentit ja ehdotukset talousarvioesityksestä eteenpäin hallituksen valmisteluun. Kaupunginhallitus tekee oman esityksensä 18.11. ja valtuustoon talousarvio palaa käsiteltäväksi 2.12.2013.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vihreä valtuustoryhmä kantaa vastuuta kaupungin talouden tervehdyttämisestä tietoisena siitä, että tavoitteeseen pääseminen edellyttää kipeitä, kuntalaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä.

Jotta tarvittavat päätökset voidaan tehdä viisaasti, tulee pitkän aikavälin seuraukset arvioida tarkasti. Näin vältämme tilanteen, jossa arvioidut säästöt eivät toteudu tai niistä aiheutuu lisäkustannuksia. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntatilat kannattaa pitää maksuttomina, koska se edistää terveyttä ja siten ehkäisee terveydenhoitokustannuksia tulevaisuudessa.

Vihreä ryhmä on valmis sitoutumaan vuosikatetavoitteeseen ja esittämämme muutokset voidaan kattaa talousarvion sisällä tehtävillä muutoksilla.

Talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014 – 2016 sisältää palveluverkkoon vaikuttavia linjauksia runsaasti. Olemme huolissamme siitä, millaisin taustatiedoin ja miten vajavaisen valmistelun perusteella kaupunginjohtajan esitykseen on listattu asioita. Tällä hetkellä esitykset herättävät niin päättäjissä kuin kuntalaisissakin huolta ja ihmetystä. Onko kysymyksessä psykologinen pelottelu, jonka jälkeen isotkin säästötoimenpiteet saadaan toteutettua mukisematta?

Kirjastoverkkoa tulee tarkastella kriittisesti ja laskea tarkasti, kuinka suuri hyöty lopulta kirjastojen lakkauttamisesta tulee. Kirjastojen osalta on syytä pitää esillä vaihtoehtoa, jossa jotkut kirjastot voitaisiin säilyttää asukasyhdistysten avulla tai koulujen yhteydessä. Kouluverkkoa koskevien selvitysten tulee olla kattavia ja pitkän aikavälin vaikutukset huomioivia. Parasta ja taloudellisesti erityisen tehokasta kustannuksia ehkäisevää työtä tehdään neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, joissa käytännössä toiminta tavoittaa koko ikäluokan. Toimintojen alasajon sijaan tilojen käyttöastetta tulee nostaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Jyväskylä haluaa profiloitua resurssiviisaaksi kaupungiksi. Toimintatavan tulee koskea koko konsernin toimintaa. On arvioitava ovatko kaikki investoinnit välttämättömiä, olemmeko tehneet tarpeeksi laadukasta kokonaissuunnittelua ja onko työntekijät otettu riittävästi mukaan ideoimaan parempaa työkulttuuria ja taloudellisempia käytäntöjä työpaikoille. Käytämmekö niukentuvia resurssejamme järkevimmällä mahdollisella tavalla?

Esimerkiksi investointilistalla on hankintoja toimipisteisiin, joita talousarvion toisessa kohdassa on ehdotettu joko remontoitavaksi tai kokonaan lakkautettavaksi muutaman vuoden sisällä. Esimerkkinä kaupunginteatterin lämpiön kalustus tai Käsityön museon markiisien uusiminen, joihin käytettävä rahasumma on yhtä suuri kuin pienkirjastojen lakkauttamisesta saatava säästö. Esitämme mm. JYKES:in ja Rallien avustusten pienentämistä. Haluamme myös, että elinkeinopolitiikan organisoinnin eri vaihtoehtojen välillä käydään avoin harkinta. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupungin toiminnassa ei saa olla pyhiä lehmiä, joihin ei kosketa; niin talouspalvelukeskus, tietohallinto, johdon tukipalvelut eri palvelualueilla kuin kehittämiseen varatut määrärahatkin on otettava kriittiseen tarkasteluun. Viestinnän sekä tapahtumien ja suhdetoiminnan määrärahoja on supistettava.

Tietoliikenteen palveluita ei ole mielekästä tuottaa kokonaan itse, mikäli meillä on olemassa jo toimiva kaikille avoin järjestelmä. Vihreä ryhmä kannattaa Kuntien Tieraan liittymistä. Lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt jo vuonna 2011 tehdä selvityksen, jossa tarkastellaan työasemien siirtämistä vapaan lähdekoodin ohjelmistoihin. Miksi emme ole vieläkään kuulleet selvityksen tuloksia? Avoimien ohjelmistojen kautta olisi mahdollista saada huomattavia säästöjä.

Uusia innovatiivisia ratkaisuja talouden ongelmiin on ehdotettu, mutta rohkeutta uudistaa työn tekemisen ja ohjaamisen kulttuuria ei ole ollut. Ei ole ihme, että rahahanamme vuotavat ja vauhdilla.
Vihreä ryhmä peräänkuuluttaa arkijärkeä ja kohtuutta niin asioiden valmisteluun kuin päätöksentekoonkin.

Valtuuston kokousten videoinnit: http://jkl.fi/hallinto/valtuusto/kokousajat

Päätökset: http://jkl.fi/ajankohtaista/1/0/64632

Tiukille meni!

Kaupunkirakennelautakunta lisäsi yksimielisesti 27.8.2013 palvelulinjauksiin uuden linjauksen pyöräilyolosuhteiden kehittämisestä kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Lisälinjauksen tavoitteena oli pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden nostamisessa terveydenhuollossa saatavat säästöt, liikenneruuhkien vähentäminen sekä kaupungin viihtyisyyden lisääminen.

P1010601Palvelulinjauksista tehtiin kolmas versio, josta kaupunkirakennelautakunnan yksimielisesti toivoma linjaus oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Virkamiehet kertoivat poistolle syyksi mm. että pyöräily toisi lisäkustannuksia eikä säästöjä, vaikka näinhän ei todellisuudessa lopulta ole (ks. puheenvuoroni lopussa). Hallituksessa lisäys ei saanut myöskään kannatusta, joten viimeinen mahdollisuus oli pyrkiä saamaan linjaus takaisin lopulliseen palvelulinjausten versioon valtuustossa 30.9.  Ja tiukillehan se meni. Lisäysehdotus meni äänestykseen ja hävittiin se 32-33.  Positiivista on kuitenkin se, että melkein puolet kannatti linjauksen lisäystä. Ainoastaan kokoomuksen valtuustoryhmä oli tietääkseni yksimielisesti linjauksen lisäämistä vastaan.

Onneksi Palvelulinjauksien 2013-2016 yhteydessä sovittiin, että linjauksia tarkastellaan vuosittain, joten uusi yritys on varmasti luvassa. Erityisen tärkeää on saada pyöräilyolosuhteiden kehittämistä kirjatuksi erilaisiin tavoiteohjelmiin, jotta suunta kaupunkisuunnittelulle selkenisi.

Puheenvuoroni 30.9. valtuustossa:

Uuteen palvelulinjausten versioon on haettu palautteita eri tahoilta, joissa yhtenä tärkeimmistä asioista on pidetty hyvinvoinnin tukemista sekä ennaltaehkäisevää toimintaa. Uudistamistyössä on pyritty hakemaan kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Tavoitteet ovat meille kaikille tuttuja ja varmasti kaikkien allekirjoittamia.

Käytäntöön asti nämä tavoitteet eivät valitettavasti päässeet kaikilta osin uudessa versiossa. Kaupunkirakennelautakunta halusi lisätä yksimielisesti 27.8. uuden linjauksen pyöräilyolosuhteiden kehittämisestä kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Tämä oli vahva tahdonilmaus lautakunnalta edistää pyöräilyä ja sitä kautta saada aikaan säästöjä terveydenhuollosta, vähentää liikenneruuhkia sekä lisätä kaupungin viihtyisyyttä. Erilaisten palvelupisteiden harventuessa laadukkaat pyöräväylät lisäisivät myös alueellista tasa-arvoa

Virkamiesvalmistelussa lautakunnan yksimielinen linjaus oli kuitenkin poistettu epämääräisillä syillä kuten sillä, että pyöräilyolosuhteiden kehittäminen toisi lisäkustannuksia eikä suinkaan säästöjä. Uusin tutkimustieto ei ole selkeästikään vielä saavuttanut Jyväskylää.

Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 euroa per pyöräilty kilometri. Uusin selvitys on tehty Suomessa. Helsingissä euron investointi pyöräteihin toisi lähes kahdeksan euron hyödyt. Säästöt tulevat suoraan terveydenhuoltokustannuksista sekä aikasäästöistä. Tämän faktatiedon perusteella Helsingillä on ollut uskallusta ottaa uusi suunta kaupunkisuunnitteluun. Jyväskylässä myös kaupunkirakennelautakunnalla oli uskallusta tuoda uusia avauksia toteuttaa ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa kaupunkisuunnittelua. Laadukkaiden pyöräväylien on todettu lisäävän ihmisten intoa tarttua pyörään niin kauppareissuilla, työmatkoilla kuin matkoilla harrastuksiinkin.

Palvelulinjauksiin 2013-2016 tulee lisätä kaupunkirakennelautakunnan sinne yksimielisesti esittämä linjaus pyöräilyn edistämisestä. Lautakunnan 27.8. kokouksessaan tekemä yksimielinen päätös oli selkeä tahdonilmaus, jota ei voi ohittaa.

Näillä perusteilla esitän, että sivulle 7 kaupunkirakennepalveluiden kohdalle otsikon ”Palveluiden järjestäminen” alle kolmanneksi kohdaksi lisätään palvelulinjaus ”Laadukkaalla jalankulku- ja pyöräväylien rakentamisella ja ylläpidolla edistetään hyvinvointia ja palveluiden saavutettavuutta.”

Pyöräparkit lisäävät pyöräilyn houkuttavuutta

Keskisuomalainen julkaisi 16.6. mielipidekirjoitukseni liittyen pyöräparkkeihin:

Pyöräparkit lisäävät pyöräilyn houkuttavuutta

Pyöräparkki”Pyöriä siellä sun täällä” uutisoi Keskisuomalainen 12.6. Polkupyöriä jätetään keskusta-alueella sinne tänne johtuen suurelta osalta siitä, että pyöräparkkeja ei ole vieläkään riittävästi. Onneksi pyörien lisääntyminen on lähtökohtaisesti positiivinen ongelma ja sen vuoksi pyöräparkkeja ollaankin lisäämässä kaupunkialueelle tuntuvasti.

Laadukkaiden pyöräväylien lisäksi yksi suuri pyöräilyn vetovoimatekijä on sen helppous. Polkupyörä on nopein kulkuväline kaupunkialueella, jolloin pyöräilyn helppoutta ja nopeutta lisäävät lähellä liikkeitä, oppilaitoksia ja työpaikkoja sijaitsevat pyöräparkit. Pyöräparkeissa pyörille tulee olla varattuna tarpeeksi tilaa, niiden tulee olla helposti lähestyttävissä ja parhaassa tapauksessa pyöräparkit ovat vielä katettuja.

Jos pyöräparkkeja on ripoteltuna tarpeeksi ympäri kaupunkia, lukitaan pyöriä vähemmän muun muassa lyhtypylväisiin ja kaiteisiin. Tämä kuitenkin vaatii pyöräparkeilta runkolukitusmahdollisuutta. Monet polkupyörät ovat tällä hetkellä laadukkaita, jolloin polkupyörää ei ole järkevää jättää parkkiin ilman runkolukitusta. Samaa suosittelevat myös monet vakuutusyhtiöt.

Luomalla pyöräilylle mielekkäät olosuhteet voidaan kaupungista tehdä viihtyisä, vähentää liikenneruuhkia ja lisätä ihmisten hyvinvointia. Kaupungin talouden kannalta satsaaminen pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen maksaa itsensä takaisin hetkessä.

WHO:n mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 euroa per pyöräilty kilometri. Ranskassa taas on todettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää yhteiskunnan terveydenhoitokuluja keskimäärin 1 200 euroa vuodessa. YK:n tuoreen määritelmän mukaan polkupyörä on yksinkertaisesti planeetan paras kulkuneuvo.

Pyöräilyn edistäminen vaatii muutosta niin liikenneinfrassa kuin ajattelutavoissakin. Jyväskylällä on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä entistäkin pyöräily-ystävällisemmäksi kaupungiksi ja samalla luoda positiivista ihmisläheistä imagoa kaupungille.

Kaisa Peltonen

kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Pyöräparaatilla vaikuttavuutta pyöräilyn edistämiseen

Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään 11.-19.5. Jyväskylän seudulla jokaiselle löytyy varmasti jokin mukava tapahtuma laajasta valikoimasta: www.pyorailyviikko.fiWeCycleJKL.

Erityisen innostava tapahtuma on pyöräparaati, joka ajetaan osana We Cycle JKL! -päätapahtumapäivää lauantaina 11.5. klo 13-14.

Pyöräparaati on iloinen ja leppoisa ilmainen tapahtuma, jossa pyöräillään ohjatusti letkassa rauhalliseen tahtiin pitkin Jyväskylän katuja. Mukana on monenlaisia fillareita ja livemusiikkia. Samalla vaikutetaan yhdessä pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden puolesta, kun teemme pyöräilyä näkyväksi isolla joukolla. Mitä enemmän pyöräilijöitä lähtee mukaan letkaan, sitä vaikuttavampi tapahtuma ja tapahtuman idea on.

Paraatiin ovat tervetulleita aivan kaikki pyöräilevät ihmiset lapsista aikuisiin, joten tule sinäkin!

www.pyorailyviikko.fi/pyoraparaati

Jyväskylä
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2021 Kaisa Peltonen.