Jätetty 22.2.2016
Käsitelty 27.11.2017

Jyväskylä on liikkuva ja resurssiviisas kaupunki. Kaupunki on myös merkittävä työnantaja ja siksi toivomme, että kaupunki arvioisi mahdollisuuksia kannustaa työmatkojen kulkemiseen polkupyörällä. Tällä hetkellä kaupunki edistää viisasta liikkumista joukkoliikenteen osalta edullisemmalla henkilöstöhinnalla. Työmatkapyöräilyn suosion lisäämiseen on runsaasti mahdollisuuksia ja tämä tulisi huomioida henkilöstöpolitiikassa nykyistä paremmin. Pyöräilyn hyödyt ovat kiistattomat ihmiselle itselleen ja ympäristölle. 

Lukuisat tutkimukset vahvistavat pyöräilyn tuovan kustannussäästöjä. Ranskassa on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1200 € vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja. Tanskassa on todettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € kun taas henkilöautoilu kuluttaa 0,10 € / kilometri. WHO:n mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 € / pyöräilty kilometri. Työmatkapyöräilystä syntyy työnantajalle myös suoria kustannussäästöjä kun esimerkiksi autopaikkojen tarve vähenee.

Työmatkapyöräilyn edistämiseen on kehitetty niin Suomessa kuin maailmalla erilaisia keinoja. Ensisijaista on pyöräilyolosuhteiden parantaminen esimerkiksi rakentamalla asianmukaiset pyöräparkit. Työsuhdepyörät ja työpaikkapyörät kannustavat vähentämään autoilua työpäivän aikana. Lisäksi on kehitetty erilaisia kannustimia, kuten työnantajan osallistuminen nastarenkaiden hankintaan,  pyöränhuoltotapahtuma tai kannustinraha uuden polkupyörän hankintaan.

Muun muassa Pekkaniska Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä työmatkapyöräilyn lisäämiseksi. Yritys maksaa kodin ja työpaikan väliseltä lyhyimmältä matkalta 0,25 € / km. Yritykselle tuen maksaminen on taloudellisesti kannattavaa, koska tuki maksaa itsensä takaisin mm. vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työhyvinvoinnin lisääntymisenä.

Esitämme, että Jyväskylän kaupunki arvioi tässä aloitteessa esitetyt keinot kannustaa henkilöstöätyömatkapyöräilyyn. Samalla Jyväskylän kaupunki voi näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä muillekin työnantajille viisaasta liikkumisesta.

Kaisa Peltosen ja Jyväskylän Vihreän valtuustoryhmän aloite 22.2.2016

Valtuustossa käsiteltiin tänään aloitteeni ”Kumppanikoodarit osaksi tietohallintoa”. En ollut tyytyväinen asian valmisteluun ja esitin aloitteen vastausta uudelleen valmisteluun. Valitettavasti palautusehdotus hävisi 30-36 (1 tyhjä). Toivon kuitenkin, että aloitteen ja lisähuomioiden myötä kumppanikoodarien toiminta leviäisi myös Jyväskylään ja kaupunkiorganisaatiot laajemminkin ymmärtäisivät toiminnan tärkeyden. Alla vielä puheenvuoroni valtuustossa.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aloitteessani pyydettiin selvittämään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset tietohallintoon. Valitettavasti vasta viime viikon lopulla tuli ilmi, että vastaus sisälsi lukuisia ristiriitaisuuksia, vanhentunutta tietoa ja lähinnä vain perusteluita sille, miksi kumppanikoodaritoimintaa ei kannattaisi edes harkita. Taustatietoja soitin Helsingin kaupungin kumppanikoodari Juha Yrjölältä ja Code for Europe -hankkeesta vastanneelta Pekka Koposelta.

Suurin puute vastauksessa on puutteellinen taustatyö, jota on tehty vastauksen valmistelijan mukaan yhden taustapuhelun kautta ja ForumViriumin nettisivun kautta, jossa tieto ei valitettavasti ole ollut päivitettyä.

Vastauksessa todetaan Helsingin olevan mukana Code for Europe -hankkeessa ja kumppanikoodarien työskentelevän hankkeen kautta. Helsinki oli mukana hankkeessa vuonna 2013-2014, jolloin kumppanikoodaritoiminta jalkautettiin Helsinkiin. Hankkeen päätyttyä Helsingin kaupunki kuitenkin totesi, että toimintaa kannattaa jatkaa omana toimintana.

Vuonna 2015 Helsingin kaupunki päätti palkata 2 kumppanikoodaria kaupungin laskuun. Vuoden 2016 alussa palkattuna oli jo 3 vakinaista työntekijää, 1 määräaikainen työntekijä ja 2 määräaikaista työntekijää 6aika -hankkeen kautta. Lisäksi kumppanikoodaritoimintaa on viety 6aika -hankkeen kautta ainakin Tampereelle, Turkuun ja Espooseen. Näitä asioita ei valtuustoaloitteen vastauksessa oltu edes selvitetty, vaikka taustatyö aloitteen vastaukseen oli tehty jo vuoden 2015 syksyllä.

Kumppanikoodariohjelma on johtanut Helsingissä merkittäviin säästöihin ohjelmistokehityksessä ja ylläpidon kustannuksissa. Kaupungin omat koodarit ovat olleet avainasemassa siinä, että hankinnoissa ollaan päästy keventämään ohjelmistotoimittajariippuvuutta.

Vastauksessa todetaan myös, että Jyväskylän kaupunki on selvittänyt hakeutumista Code for Finland -ohjelmaan, vaikka ForumViriumin mukaan hankkeella ei ole vielä edes rahoitusta ja sen eteneminen on epäselvää.

Mikäli haluamme löytää uudenlaisia ja toimivia toimintamalleja, tulee malleihin perehtyä huolella ja tuodat faktat myös luottamushenkilöille. Tämänkaltaista rehellistä selvitystä olisin kaivannut aloitteelle.

Tämän vuoksi esitän aloitetta uudelleen valmisteluun ja toivon seuraavalle kierrokselle kattavampaa aiheeseen tutustumista.”