Kumppanikoodarien kautta uutta näkökulmaa tietohallintoon

Valtuustossa käsiteltiin tänään aloitteeni ”Kumppanikoodarit osaksi tietohallintoa”. En ollut tyytyväinen asian valmisteluun ja esitin aloitteen vastausta uudelleen valmisteluun. Valitettavasti palautusehdotus hävisi 30-36 (1 tyhjä). Toivon kuitenkin, että aloitteen ja lisähuomioiden myötä kumppanikoodarien toiminta leviäisi myös Jyväskylään ja kaupunkiorganisaatiot laajemminkin ymmärtäisivät toiminnan tärkeyden. Alla vielä puheenvuoroni valtuustossa.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aloitteessani pyydettiin selvittämään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset tietohallintoon. Valitettavasti vasta viime viikon lopulla tuli ilmi, että vastaus sisälsi lukuisia ristiriitaisuuksia, vanhentunutta tietoa ja lähinnä vain perusteluita sille, miksi kumppanikoodaritoimintaa ei kannattaisi edes harkita. Taustatietoja soitin Helsingin kaupungin kumppanikoodari Juha Yrjölältä ja Code for Europe -hankkeesta vastanneelta Pekka Koposelta.

Suurin puute vastauksessa on puutteellinen taustatyö, jota on tehty vastauksen valmistelijan mukaan yhden taustapuhelun kautta ja ForumViriumin nettisivun kautta, jossa tieto ei valitettavasti ole ollut päivitettyä.

Vastauksessa todetaan Helsingin olevan mukana Code for Europe -hankkeessa ja kumppanikoodarien työskentelevän hankkeen kautta. Helsinki oli mukana hankkeessa vuonna 2013-2014, jolloin kumppanikoodaritoiminta jalkautettiin Helsinkiin. Hankkeen päätyttyä Helsingin kaupunki kuitenkin totesi, että toimintaa kannattaa jatkaa omana toimintana.

Vuonna 2015 Helsingin kaupunki päätti palkata 2 kumppanikoodaria kaupungin laskuun. Vuoden 2016 alussa palkattuna oli jo 3 vakinaista työntekijää, 1 määräaikainen työntekijä ja 2 määräaikaista työntekijää 6aika -hankkeen kautta. Lisäksi kumppanikoodaritoimintaa on viety 6aika -hankkeen kautta ainakin Tampereelle, Turkuun ja Espooseen. Näitä asioita ei valtuustoaloitteen vastauksessa oltu edes selvitetty, vaikka taustatyö aloitteen vastaukseen oli tehty jo vuoden 2015 syksyllä.

Kumppanikoodariohjelma on johtanut Helsingissä merkittäviin säästöihin ohjelmistokehityksessä ja ylläpidon kustannuksissa. Kaupungin omat koodarit ovat olleet avainasemassa siinä, että hankinnoissa ollaan päästy keventämään ohjelmistotoimittajariippuvuutta.

Vastauksessa todetaan myös, että Jyväskylän kaupunki on selvittänyt hakeutumista Code for Finland -ohjelmaan, vaikka ForumViriumin mukaan hankkeella ei ole vielä edes rahoitusta ja sen eteneminen on epäselvää.

Mikäli haluamme löytää uudenlaisia ja toimivia toimintamalleja, tulee malleihin perehtyä huolella ja tuodat faktat myös luottamushenkilöille. Tämänkaltaista rehellistä selvitystä olisin kaivannut aloitteelle.

Tämän vuoksi esitän aloitetta uudelleen valmisteluun ja toivon seuraavalle kierrokselle kattavampaa aiheeseen tutustumista.”

Vastaus valtuustoaloitteeseen: Jyväskylä kohti Reilun kaupan kaupungin arvonimeä

Valtuustossa käsiteltiin 30.11. Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemista. Aloiteemme meni läpi ja nyt ryhdytään toimiin! Toivottavasti Jyväskylä on kohta Reilun kaupan kaupunki!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Reilun kaupan kaupungin arvonimi tuo kaupungeille positiivista virettä ja samalla Reilun kaupan tuotteiden suosiminen osoittaa kaupungin ottavan vastuunsa maailmanlaajuisesti omalla pienellä tavallaan. Vaikka meidän näkökulmasta toimet – eli minimissään Reilun kaupan kahvin käytön lisääminen – saattavat vaikuttaa pieniltä, on julkisyhteisöiden ostovoimalla merkitystä kun katsotaan kokonaisuutta. Noin 15 % koko Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu julkisista hankinnoista. Eettisiin ja sosiaalisesti kestäviin hankintoihin tulisikin kiinnittää laajemminkin huomiota – ei siis vain Reilun kaupan tuotteiden osalta.

Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemisen kriteereistä täyttyy tällä hetkellä jo kaikki muut paitsi kaupunkiorganisaation toimenpiteet. Positiivisinta tässä prosessissa on, että Reilun kaupan yhdistyksen mukaan Jyväskylästä löytyy tällä hetkellä jo yli 15 kahvilaa tai ravintolaa sekä 44 yritystä, yhdistystä tai järjestöä, jotka käyttävät Reilun kaupan kahvia. Jyväskylästä löytyy myös jo Reilun kaupan yliopisto sekä seurakunta. Kaupungin asukkaat ja yritykset ovat siis jo osoittaneet omalla toiminnallaan Jyväskylän haluavan olla reilu kaupunki. Nyt meiltä puuttuu vain kaupunkiorganisaation panostus.

Kriteerien täyttymiseksi Jyväskylän kaupungilta vaaditaan reilun kahvin käyttämistä vähintään kaupungintalolla ja kaupungin virallisissa tilaisuuksissa. Lisäksi kaupungin tulee järjestää infopiste esimerkiksi matkailuinfon yhteyteen. Kannatustyöryhmä on myös jo kasassa minimimuodossaan. Lisää kaupunginvaltuutettuja otetaan mieluusti mukaan kannatustyöryhmän toimintaan. Esimerkiksi Espoossa halukkaita löytyi jokaisesta valtuustoryhmästä. Toivottavasti näin käy myös meillä!

Jyväskylällä on siis enemmän kuin hyvät mahdollisuudet saada Reilun kaupan kaupungin arvonimi – ja siihen me toivottavasti pyrimme.

Valtuustoaloite: Kumppanikoodarit osaksi Jyväskylän tietohallintoa

Valtuustoaloite 10.11.2014
Tietohallinnon menot kasvavat vuosi vuodelta ja riippuvuus ostopalveluista lisääntyy. Jyväskylä pyrkii profiloitumaan kyberturvallisuuden ja ICT-osaamisen paikkana, jolloin osaamisen tulisi näkyä myös kaupungin sisäisessä toiminnassa.

Tietotekniikan nopea kehitystahti vaatii laaja-alaista osaamista, yhteistyötä ja avoimuutta. Taitavalla kilpailuttamisella ja avoimella lähdekoodilla on mahdollista saavuttaa säästöjä tietohallintoon. Helsingin kaupungilla kumppanikoodarit eli IT-huippuosaamistiimi toimii yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Kumppanikoodarit mm. suunnittelevat ja toteuttavat itse tietojärjestelmiä, tarjoavat teknistä tukea ja tukevat eri hallintokuntia sekä avaavat tietovarantoja niin organisaation sisällä kuin kuntalaisillekin. Uusia palveluita ja tietojärjestelmiä voidaan luoda kustannustehokkaasti, nopeasti ja ketterästi omana toimintana.

Kumppanikoodarit ovat tukena myös ohjelmistotoimittajien neuvotteluissa osaten arvioida paremmin todellista työn määrää ja ehdottaa tehokkaampia ratkaisuja. Yhteistyön avulla voidaan välttyä liian suurilta ohjelmistotoimittajien kustannusvaatimuksilta ja liian sitovilta sopimuksilta.

Esitän, että Jyväskylässä selvitetään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset
tietohallintoon.

Kuvituskuva: Sebastian Te Burg / CC BY 2.0 (cropped)

Jyväskylä
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2021 Kaisa Peltonen.