Header background

Tästä ja tulevaisuudesta

Kaisa Peltosen ajatuksia tulevaisuuden päätöksenteosta

Kehitysyhteistyöhön on sitouduttava

Keskisuomalaisessa 22.3.2015 julkaistu mielipidekirjoitus

Hallitus esitti 12.2. lisätalousarviossaan 15 miljoonan euron leikkauksen kehitysyhteistyön määrärahoihin. Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahojaan vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan. Leikkaus tarkoittaisi kuitenkin tavoitteen laskemista 0,47 prosenttiin BKTL:sta. Mikä antaa Suomelle erityisaseman luistaa yhteisesti sovitusta kehitysyhteistyön tavoitteesta?

Islantia lukuun ottamatta kaikki muut pohjoismaat ovat saavuttaneet edellä esitetyn tavoitteen. Päästöhuutokaupasta saatavilla tuloilla voidaan toki paikata leikkausta, mutta tulojen saanti on verraten epävarmaa. Yhteisesti sovitun linjan taustalla on pyrkimys tasa-arvoon ja globaaliin vastuuseen. Riittävän pienet tuloerot niin valtion sisällä kuin maailmanlaajuisesti ovat parasta rauhanpolitiikkaa. Kehitysyhteistyön tarkoituksena on poistaa köyhyys ja tehdä lopulta itsensä tarpeettomaksi.

Ulkoministeriön tutkimuksen mukaan käsityksemme kehittyvien maiden tilanteesta ovat synkkiä. Esimerkiksi kahdeksan kymmenestä suomalaisesta uskoo, että vain alle puolet näiden maiden lapsista käy koulua. Selvityksen mukaan kuitenkin jo yli 90 prosenttia kehittyvien maiden lapsista pääsee aloittamaan peruskoulun. Kehitysyhteistyö on osaltaan edistänyt koulutukseen pääsyä ja suomalaisen yhteistyön tuloksia onkin nähtävillä esimerkiksi Nepalissa, jossa jo 94,5 prosenttia lapsista pääsee alakouluun ja 82 prosenttia nuorista osaa lukea.

Kehitysyhteistyötä tehdään ja suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä kohdemaan järjestöjen kanssa. Varojen karkaamista korruptoituneille hallituksille valvotaan tehokkaasti ja valvonnan toimivuudesta kertoo se, että väärinkäytökset usein havaitaan ja niihin puututaan. Kehitysyhteistyön toimintamallit kehittyvät jatkuvasti.

Eriarvoisuuden ja yhteiskunnallisen epävakauden ehkäisemiseksi tarvitaan myös kestävää talouspolitiikka; on purettava kestämättömät talouden rakenteet, parannettava köyhien maiden veronkantokykyä ja estettävä pääomapakoja. Kehittyvien maiden omien voimavarojen vahvistaminen vähentää riippuvuutta avustuksista. Vielä emme kuitenkaan ole saavuttaneet tavoitetta, joten meidän on edelleen sitouduttava kehitysyhteistyöhön.

Kaisa Peltonen, Jyväskylä
Laura Mansikkamäki, Jyväskylä
eduskuntavaaliehdokkaat (vihr.)

Kuvituskuva: IAEA Imagebank / CC BY-SA 2.0 (cropped/hue)

Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *

    Keski-Suomen Vihreät
    kaisa.peltonen@vihreat.fi
    040 778 0541

    Ota yhteyttä

    Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
    Tyhjennä
    © 2014-2015 Kaisa Peltonen.