Mielipidekirjoitus: Kaupunkipyörät ovat osa ketterää ja kestävää liikkumista

Mielipidekirjoitus: Kaupunkipyörät ovat osa ketterää ja kestävää liikkumista (Ksml)

 

Pekka Mervola kysyy 14.7. aiheellisen kysymyksen, “Miksi kaupungin pitäisi maksaa pyörä alle?”, mutta onnistuu käsittelemään aihetta valitettavan suppeasti ja lyhytnäköisesti. 

Mervola pohjaa kaupunkipyöriin kohdistuvan kriittisyyden ajatusmalliin, jossa kaupunkipyörää verrataan oman polkupyörän hintaan. Kaupunkipyörien tarkoitus ei ole korvata omaa polkupyörää päivittäisessä käytössä, vaan toimia joukkoliikenteen tavoin. Kaupunkipyörällä sujuu helposti esimerkiksi työpäivän aikana kuljettavat matkat paikasta toiseen, välimatkat alueiden välillä, joissa ei kulje joukkoliikenne tai vaikkapa turistit tutustuessa upeaan kaupunkiimme. Kaupunkipyörät palvelevat hyvin myös opiskelijoita.

Haasteellista kestävien liikkumismuotojen edistämiseen liittyvissä investoinneissa on haaste laskea konkreettisia kustannushyötyjä sekä ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä. Pyöräily on kuitenkin aina merkittävä kansantalousteko. Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € ja henkilöautoilu puolestaan kuluttaa 0,10 € / kilometri. WHO:n mukaan yksi aiemmin passiivinen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 € / pyöräilty kilometri. Ranskassa puolestaan on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1200 € vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.

Laskelmia on vaikea konkretisoida investointipäätösten kohdalla, mutta niitä ei suinkaan tule jättää sivuun. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset eivät myöskään lankea kokonaan kaupungeille ja Jyväskylänkin osalta laskelmat tarkentuvat koko ajan.

Toimiva liikennejärjestelmä joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn kuin autoilunkin osalta on yksi kaupunkien vetovoimatekijöistä ja tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kestävän liikkumisen matkaketjujen tulee olla sujuvia ja eri kulkuvälineiden helposti käytettäviä, jotta yksilö tarttuu erityisesti lyhyillä matkoilla esimerkiksi kaupunkipyörään turhan autoilun sijaan. Samalla sujuvoituu myös autoliikenne, kun ruuhkat hellittävät ja parkkipaikkoja jää niille, jotka niitä aidosti tarvitsevat. Kaupunkipyöräjärjestelmä lisää ketteryyttä ja joustavuutta liikkumiseen, ja on siten investoinnin arvoinen.

Kaisa Peltonen

Ilona Helle

Joachim Kratochvil

 

Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)

Jyväskylä

Mielipidekirjoitus: Siltojen Tourujoki Jyväskylän vahvuudeksi

Mielipidekirjoitus: Siltojen Tourujoki Jyväskylän vahvuudeksi (Ksml)

Keskustelu uudesta Kankaanrannan sillasta on ollut värikästä jo muutaman vuoden ajan. Keskustelu on pitänyt sisällään myös argumentteja ja mielikuvia, jotka ovat turhaan pilanneet sillan mainetta. Esimerkiksi uuden sillan nimittäminen Tuonelan sillaksi on tehokasta mielikuvavaikuttamista. Päätöksiä tulee tehdä kuitenkin mielikuvien sijaan faktoihin perustuen ja arvioiden samalla päätösten vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

 

Kankaanrannan silta liittää yhteen Kankaan ja keskustan alueen. Kankaan alueelle on tulossa noin 2000 uutta asukasta ja 5000 työpaikkaa, jolloin kulkuyhteyksien tulee olla erityisen sujuvat kävellen ja pyörällä. Tämä on kirjattu alueen perusperiaatteisiin ja resurssiviisaan Jyväskylän tulee edistää tätä. Kinakujan sillan kautta reittiä ei saada sujuvaksi olemassaolevan infran puutteiden vuoksi. Jo pienet kiertoreitit latistavat helposti kävelijän ja pyöräilijän intoa tarttua tähän ilmastoviisaaseen vaihtoehtoon.

 

Keskustavisiossa pyritään lisäämään keskusta-alueen asukasmäärää ja tukemaan näin keskustan elinvoimaisuutta. Silta mahdollistaa sujuvan ja mielekkään reitin kulkea keskustaan. Toinen vaihtoehto Kankaan asukkaille on valua Seppälän alueen palveluiden piiriin. Haluammeko siis näivettää keskustaa vai lisätä sen elinvoimaa liittämällä Kankaan alue tiiviisti osaksi keskustaa?

 

Näköala Kankaanrannan kauniilta puiselta sillalta mahdollistaa Tourujoen luonnosta nauttimisen yhä useammalle. Myös siltojen ali kulkeminen niin kävellen kuin vesiteitse meloen on kokemus, joka jää varmasti mieleen. Siltojen Tourujoki on syytä brändätä Jyväskylän parhaaksi ja tehdä siitä valttikortti niin paikallisille kuin matkailijoille. Keski-Euroopassa jokien yli kulkevat siltayhteydet nähdään vahvuutena ja osana paikallista identiteettiä. Miksi ei siis myös Jyväskylässä?

 

Kaisa Peltonen

kaupunginvaltuutettu,

kaupunkirakennelautakunnan jäsen (vihr.)

Maakuntavaltuustoaloite: maakunnallinen pyöräilynedistämisohjelma Keski-Suomeen

Maakuntavaltuustoaloite 20.5.2016

Pyöräilyn edistäminen lähtee liikkeelle kokonaisvaltaisesta pyöräilyolosuhteiden parantamisesta. Monet kaupungit ja kunnat Suomessa (esim. Jyväskylä, Espoo,  Kokkola ja Kuopio) ovat tehneet jo kunnianhimoisia pyöräilynedistämisohjelmia. Pyöräilyn edistämisen ohjelmilla ja strategioilla on todettu olevan positiivinen vaikutus pyöräilymäärien kasvuun.

Keski-Suomen liiton tulisi luoda koko maakunnan kattava pyöräilyn edistämisen ohjelma ja määritellä tavoite pyöräilyn kulkutapaosuuden nostamiseksi, esim. pyöräilyn kaksinkertaistaminen. Keski-Suomella on kaikki edellytykset nostaa pyöräilyn kulkutapaosuutta niin kaupungeissa kuin maaseuduilla. Maakunnan kattavia pyöräilyn edistämisen ohjelmia ei ole vielä tehty Suomessa.

Maakunnallisen pyöräilyn edistämisohjelman kautta jokainen Keski-Suomen kunta saa perustiedot pyöräilyn edistämisen keinoista, joita kunnat voivat soveltaa omalle alueelleensa sopivaksi. Pyöräilyn edistämisohjelman kautta on mahdollista kehittää maakuntien välistä yhteistyötä mm. pyörämatkailun ja pyöräreitistöjen osalta. Esim. Euroopassa pyöräilyturismi on erittäin merkittävä matkailumuoto. Pyöräilyreitistöt olisi hyvä huomioida myös maakuntakaavoituksen yhteydessä.

Esitän, että maakunnan kattava pyöräilyn edistämisohjelman suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman pian.

Kaisa Peltonen (vihr.)

Valtuustoaloite: Kannusteita työmatkapyöräilyyn

Jätetty 22.2.2016
Käsitelty 27.11.2017

Jyväskylä on liikkuva ja resurssiviisas kaupunki. Kaupunki on myös merkittävä työnantaja ja siksi toivomme, että kaupunki arvioisi mahdollisuuksia kannustaa työmatkojen kulkemiseen polkupyörällä. Tällä hetkellä kaupunki edistää viisasta liikkumista joukkoliikenteen osalta edullisemmalla henkilöstöhinnalla. Työmatkapyöräilyn suosion lisäämiseen on runsaasti mahdollisuuksia ja tämä tulisi huomioida henkilöstöpolitiikassa nykyistä paremmin. Pyöräilyn hyödyt ovat kiistattomat ihmiselle itselleen ja ympäristölle. 

Lukuisat tutkimukset vahvistavat pyöräilyn tuovan kustannussäästöjä. Ranskassa on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1200 € vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja. Tanskassa on todettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € kun taas henkilöautoilu kuluttaa 0,10 € / kilometri. WHO:n mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 € / pyöräilty kilometri. Työmatkapyöräilystä syntyy työnantajalle myös suoria kustannussäästöjä kun esimerkiksi autopaikkojen tarve vähenee.

Työmatkapyöräilyn edistämiseen on kehitetty niin Suomessa kuin maailmalla erilaisia keinoja. Ensisijaista on pyöräilyolosuhteiden parantaminen esimerkiksi rakentamalla asianmukaiset pyöräparkit. Työsuhdepyörät ja työpaikkapyörät kannustavat vähentämään autoilua työpäivän aikana. Lisäksi on kehitetty erilaisia kannustimia, kuten työnantajan osallistuminen nastarenkaiden hankintaan,  pyöränhuoltotapahtuma tai kannustinraha uuden polkupyörän hankintaan.

Muun muassa Pekkaniska Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä työmatkapyöräilyn lisäämiseksi. Yritys maksaa kodin ja työpaikan väliseltä lyhyimmältä matkalta 0,25 € / km. Yritykselle tuen maksaminen on taloudellisesti kannattavaa, koska tuki maksaa itsensä takaisin mm. vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työhyvinvoinnin lisääntymisenä.

Esitämme, että Jyväskylän kaupunki arvioi tässä aloitteessa esitetyt keinot kannustaa henkilöstöätyömatkapyöräilyyn. Samalla Jyväskylän kaupunki voi näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä muillekin työnantajille viisaasta liikkumisesta.

Kaisa Peltosen ja Jyväskylän Vihreän valtuustoryhmän aloite 22.2.2016

Talousarvioesitys 2016: pyöräily ja tietohallinto

Valtuuston kokouksessa  26.10.2015 käytiin keskustelua Talousarvioesityksestä 2016. Kävin nostamassa muutaman teeman esille esityksestä vinkiksi jatkokehittelyä varten. Lue lisää talousarvioesityksestä vuodelle 2016!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Liikenne- ja viheralueet osiossa positiivista on tavoite joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamisesta. Myös kaupunkistrategiassa keskiöön nousevat hyvinvoivat asukkaat ja resurssien viisas käyttö. Kestävän liikenteen edistämiseen kuuluvat kuitenkin myös muut toimet kuin joukkoliikenne – muun muassa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sujuvalla infralla ja muilla kannustimilla. Näistä toimista ei löydy kuvausta tai tavoitetta sanallakaan. Miksi näin?

Liikenne-ja viheralueiden osiosta löytyy sivulta 126 tilasto henkilöautotiheyden kehityksestä Jyväskylässä. Trendi on ollut tasaisen nouseva jo 90-luvulta asti. Aiheellista olisi kertoa sanallisesti, mikä kaupungin tavoite autoliikenteen osalta on eikä vain todeta tilannetta tilastoilla. Pyrimmekö tarpeettoman henkilöautoliikenteen vähentämiseen ja mitkä ovat toimet tavoitteeseen pääsemiseksi?

Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelma on käsittääkseni myös lähes valmiina kertoen yksinkertaisia ja kustannustehokkaita keinoja saada pyöräliikenteen määrä kasvuun. Miten tulevan pyöräilynedistämisohjelman sisältöihin ja tavoitteisiin on reagoitu vuoden 2016 osalta?

Toivoisin siis tarkennusta tavoitteista ja laajempaa avausta kestävien liikkumismuotojen osalta. Tunnetusti säästöt lihasvoimin liikkumisen lisäämisessä ovat huomattavat – esimerkiksi euro pyöräilyyn tuottaa kahdeksan euron hyödyt.

Toinen lyhyt nosto liittyy tietohallinnon toimintaan. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja valtionhallinnon kannustaman digiaskelluksen edistäminen ovat hyviä tavoitteita. Harmillista on se, että kehittämistavoitteissa ei ole listattu selkeästi kaikkia pilottihankkeita, jotta niitä voisi myös tarkemmin arvioida ja myöhemmin niiden toteutumista.

Tietohallinnossa kerrotaan olevan myös 178 tietojärjestelmää ja 49 ohjelmisto- tai laitetoimittajasopimusta. Herääkin kysymys, onko näin monen järjestelmän hallinta ja tuki samaan aikaan sekä toimivaa että tehokasta?

Erittäin positiivista tietohallinnon tavoitteissa on yhteissuunnittelu eri yhteistyötahojen kanssa sekä se, että tavoitteena on löytää säästöjä lisenssien ja ohjelmistojen kilpailuttamisista sekä ylläpitosopimuksista. Järkevällä suunnittelulla ja yhteistyöllä on löydetty yllättäviäkin säästöjä julkishallinnon ict-menoista.

Valoa ja laatua pyöräilykasvatukseen

Keskisuomalaisessa 19.12.2014 julkaistu mielipidekirjoitus

Töysän Linjan linja-autonkuljettaja Tero Mikkonen osoitti huolensa siitä, että vain harva pyöräilijä käyttää valoja eikä kävelijöilläkään ole aina heijastimia (Ksml 5.12.). Huoli on aiheellinen ja sen jakaa varmasti jokainen liikenteessä kulkija.

Kaikenlaisissa ongelmatilanteissa pyöräilijöitä syytetään usein liian helposti välinpitämättömyydestä ja reseptiksi ehdotetaan rangaistuksia tai syyllistämistä. Yhtenä syynä moniin ongelmiin on infrastruktuurin sekavuus, jolloin pyöräilykulttuuri ei myöskään kehity.

Taustalla on kuitenkin vielä laajempi ongelma, johon Suomessa ei ole tähän asti haluttu tai osattu vastata. Koulujen liikennekasvatus ja pyöräilykasvatus sen osana on yhä riittämätöntä.

Pyöräilykasvatusta ei ole määritelty tarpeeksi tarkasti opetussuunnitelmissa. Puhdas pyöräilykasvatus loistaa poissaolollaan niin lasten kuin nuorten osalta. Jääkin täysin yksittäisen opettajan tai koulun innostuksen varaan, kuinka vahvasti oppilaille tuodaan pyöräilykasvatus osaksi koulun arkea.

Jokainen opettaja opettaa varmasti opetussuunnitelman mukaan liikennekasvatusta, mutta vain harva vie pyöräilykasvatuksen opit käytäntöön asti eri luokka-asteilla.

Pyöräilyä ja liikennekulttuuria on mahdotonta oppia vain koulun penkillä istuen. Tarvitaan käytännön harjoittelua, vaikka sen järjestäminen saattaa tuntua joskus työläältä. Lapsen kannalta liikennetaidot ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä ja tarpeellisia arkitaitoja.

Polkupyörä on lapsen ensimmäinen oikea ajoneuvo liikenteessä, jolloin on erityisen tärkeää ohjata lasta turvalliseen liikkumiseen heti alusta saakka. Liikennekasvatuksen vähäisyyden vaikutukset näemme jo tällä hetkellä liikennekulttuurissamme.

Liikennekulttuurin vastuulliseen ja aktiiviseen kehittämiseen tarvitaan mukaan vanhemmat, koulut, oppilaitokset, autokoulut, yhdistykset ja työpaikat. Esimerkiksi työpaikoilla helppo tapa kannustaa valojen käyttöön on tarjota valot jokaiselle työmatkansa pyörällä liikkuvalle. Tällöin työnantaja osoittaa toiminnallaan liikenneturvallisuuden ja työntekijän olevan tärkeä.

Niin pitkään kuin liikennekasvatus aikuisilla kuin lapsilla ei vastaa arkielämän tarpeita, jatkuvat sukupolvi toisensa jälkeen samat ongelmat liikennekulttuurissamme. Erityisesti opetussuunnitelmia uudistaessa tulisi huomioida pyöräilykasvatuksen tarve vahvemmin.

Kaisa Peltonen
luokanopettaja
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Jyväskylä

Kuvituskuva: Wen-Cheng Liu / CC BY-NC-SA 2.0 (cropped/hue)

Pyöräilystrategiaan vauhtia valtuustoaloitteella

Kesäkollaasi2Touko Aalto ym. (vihr.) tekivät vuonna 2012 valtuustoaloitteen, jossa esitettiin laadittavaksi Jyväskylään pyöräilystrategia. Vastaus aloitteeseen saapui vihdoinkin ja alla lyhyt kommenttipuheenvuoroni liittyen aloitteeseen. Jyväskylän kaupungin toimenpiteet pyöräilyn edistämiseen ovat menossa oikeaan suuntaan, mutta kattava pyöräilystrategia puuttuu. Toivottavasti valmistuu pian!

”Touko Aallon ja muiden valtuustoaloitteessa pyydettiin laatimaan pyöräilystrategia Jyväskylään. Kaikissa kehittyneissä pyöräilykaupungeissa suuret muutokset pyöräilijöiden määriin on saatu aikaiseksi tavoitteellisella ja rohkealla kaupunkisuunnittelulla sekä kattavalla pyöräilystrategialla.

Jyväskylän suunta kestävän liikenteen suunnittelussa on oikea ja positiivinen: osallistumista erilaisiin pyöräilyä edistäviin hankkeisiin, yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa sekä laatimalla pyöräilyn tavoiteverkko.

Tällä hetkellä suunnitteilla oleva pyöräilyn kehittämisohjelma on seuraava ja tarvittava vaihe pyöräilyn edistämisessä. Pääreiteistä tulee tehdä sujuvat ja turvalliset, jolloin koko liikenneympäristö selkiytyy kaikkien kannalta – niin kävelijöiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoiden kannaltakin. Toivommekin, että pyöräilystrategia saadaan käyttöön mahdollisimman pian ja kaupunki jatkaa kestävän liikenteen kehittämistä.”

Kankaan yhteisjärjestelyt

Kävin pitämässä valtuuston kokouksessa 24.2.2014 puheenvuoron liittyen Kankaan yhteispysäköintimalliin:

Kuva: Jyväskylän kaupunki

Kuva: Jyväskylän kaupunki

”Kankaan alueen suunnitelmassa tulevat esille juurikin ne arvot, joita tässä ajassa tarvitaan: luovuus, resurssiviisaus ja yhteisöllisyys. Ilahduttavaa on todeta, että hienot tavoitteet ovat kerrankin päätyneet myös käytännön toteutukseen. Kankaan alueesta on tulossa hieno ja arvokas käyntikortti Jyväskylälle.

Yhteispysäköintimalli on kokeilemisen arvoinen idea, joka pitää sisällään resurssiviisaan ajatuksen. Erityisen ilahduttava seuraus yhteispysäköinnistä on asuntojen hinnan ja pysäköintipaikkojen hinnan erottaminen toisistaan, jolloin asumisen kustannukset jakautuvat reilummin kaikkien kannalta. Autoton asukas maksaa tästä lähtien vain siitä, mitä palveluita hän todellisuudessa käyttää.

Kankaan alueen ratkaisut kannustavat kestävään liikkumiseen monipuolisilla tavoilla. Lisäksi lyhyt matka keskustaan sekä suunnitellut pyöräilyn pikaväylät ja nopeat suorat kävelyreitit ovat osaltaan kannustamassa asukkaita valitsemaan liikkumistapansa viisaasti. Kenties voimme päästä tilanteeseen, jossa esimerkiksi emme tarvitsekaan suunniteltua maksimissaan kuutta pysäköintilaitosta.

 Yhteispihat luovat asuinalueelle yhtenäisen ilmapiirin ja samalla voimme päästä lähemmäs liiankin usein kadotettua yhteisöllisyyttä. Piha-alueet on omistettu ihmisten käyttöön eikä esimerkiksi harmaan tylsiksi parkkiruuduiksi. Suunnitelmista huokuu selkeästi läpi se, että ihminen ja asumisen viihtyvyys ovat olleet keskeisiä arvoja.

 Selvityksessä on tuotu esille realistisella ja rehellisellä tavalla yhteiskäyttöratkaisuiden hyviä ja huonoja puolia. Tämänkaltaisia selvityksiä on ilo lukea.”

Kaupunginvaltuuston kokous 4.11. ja TAE 2014

Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin 4.11.2013 Kankaan osayleiskaava. Keskusteluun nousi erityisesti Tourujoen uusi uoma ja ehdotus Tourujoen ylittävästä uudesta sillasta. Muutamissa puheenvuoroissa tuli esille huoli korkeista kustannuksista sekä  joen herkkä luonto. Lyhyessä kommenttipuheenvuorossani kävin puhumassa uuden sillan puolesta, joka meni jotakuinkin näin:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tourujoen ylittävä silta on välttämätön. Kankaan alueelle on tulossa tuhansia uusia työpaikkoja, jolloin me tarvitsemme sinne uuden sillan. Kinakujan silta ei mahdollista nopeaa ja sujuvaa liikkumista alueelle. Uusi silta on myös Baanan kannalta olennainen. Baana lisäisi lihasvoimin liikkumista. Se on myös suuri imagotekijä Jyväskylälle. Helsingissä Baana aloitti merkittävän buumin pyöräilyyn. Sillan avulla on myös mahdollista tukea eroosioherkkää joen pengertä eli tämänkin takia kannattaa pitää mielessä siltavaihtoehto. Mikäli estämme sillan rakentamisen, estämme samalla myös Baanan syntymisen. Uuden sillan vaihtoehtoa on hyvä pitää mielessä tulevaisuudessakin.

Valtuustossa käytiin myös kaupunginjohtajan talousarvion 2014 esityksen lähetekeskustelua. Kävin pitämässä valtuustoryhmämme ryhmäpuheenvuoron. Valtuustoryhmät ovat antaneet tarkemmat kommentit ja ehdotukset talousarvioesityksestä eteenpäin hallituksen valmisteluun. Kaupunginhallitus tekee oman esityksensä 18.11. ja valtuustoon talousarvio palaa käsiteltäväksi 2.12.2013.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vihreä valtuustoryhmä kantaa vastuuta kaupungin talouden tervehdyttämisestä tietoisena siitä, että tavoitteeseen pääseminen edellyttää kipeitä, kuntalaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä.

Jotta tarvittavat päätökset voidaan tehdä viisaasti, tulee pitkän aikavälin seuraukset arvioida tarkasti. Näin vältämme tilanteen, jossa arvioidut säästöt eivät toteudu tai niistä aiheutuu lisäkustannuksia. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntatilat kannattaa pitää maksuttomina, koska se edistää terveyttä ja siten ehkäisee terveydenhoitokustannuksia tulevaisuudessa.

Vihreä ryhmä on valmis sitoutumaan vuosikatetavoitteeseen ja esittämämme muutokset voidaan kattaa talousarvion sisällä tehtävillä muutoksilla.

Talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014 – 2016 sisältää palveluverkkoon vaikuttavia linjauksia runsaasti. Olemme huolissamme siitä, millaisin taustatiedoin ja miten vajavaisen valmistelun perusteella kaupunginjohtajan esitykseen on listattu asioita. Tällä hetkellä esitykset herättävät niin päättäjissä kuin kuntalaisissakin huolta ja ihmetystä. Onko kysymyksessä psykologinen pelottelu, jonka jälkeen isotkin säästötoimenpiteet saadaan toteutettua mukisematta?

Kirjastoverkkoa tulee tarkastella kriittisesti ja laskea tarkasti, kuinka suuri hyöty lopulta kirjastojen lakkauttamisesta tulee. Kirjastojen osalta on syytä pitää esillä vaihtoehtoa, jossa jotkut kirjastot voitaisiin säilyttää asukasyhdistysten avulla tai koulujen yhteydessä. Kouluverkkoa koskevien selvitysten tulee olla kattavia ja pitkän aikavälin vaikutukset huomioivia. Parasta ja taloudellisesti erityisen tehokasta kustannuksia ehkäisevää työtä tehdään neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, joissa käytännössä toiminta tavoittaa koko ikäluokan. Toimintojen alasajon sijaan tilojen käyttöastetta tulee nostaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Jyväskylä haluaa profiloitua resurssiviisaaksi kaupungiksi. Toimintatavan tulee koskea koko konsernin toimintaa. On arvioitava ovatko kaikki investoinnit välttämättömiä, olemmeko tehneet tarpeeksi laadukasta kokonaissuunnittelua ja onko työntekijät otettu riittävästi mukaan ideoimaan parempaa työkulttuuria ja taloudellisempia käytäntöjä työpaikoille. Käytämmekö niukentuvia resurssejamme järkevimmällä mahdollisella tavalla?

Esimerkiksi investointilistalla on hankintoja toimipisteisiin, joita talousarvion toisessa kohdassa on ehdotettu joko remontoitavaksi tai kokonaan lakkautettavaksi muutaman vuoden sisällä. Esimerkkinä kaupunginteatterin lämpiön kalustus tai Käsityön museon markiisien uusiminen, joihin käytettävä rahasumma on yhtä suuri kuin pienkirjastojen lakkauttamisesta saatava säästö. Esitämme mm. JYKES:in ja Rallien avustusten pienentämistä. Haluamme myös, että elinkeinopolitiikan organisoinnin eri vaihtoehtojen välillä käydään avoin harkinta. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupungin toiminnassa ei saa olla pyhiä lehmiä, joihin ei kosketa; niin talouspalvelukeskus, tietohallinto, johdon tukipalvelut eri palvelualueilla kuin kehittämiseen varatut määrärahatkin on otettava kriittiseen tarkasteluun. Viestinnän sekä tapahtumien ja suhdetoiminnan määrärahoja on supistettava.

Tietoliikenteen palveluita ei ole mielekästä tuottaa kokonaan itse, mikäli meillä on olemassa jo toimiva kaikille avoin järjestelmä. Vihreä ryhmä kannattaa Kuntien Tieraan liittymistä. Lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt jo vuonna 2011 tehdä selvityksen, jossa tarkastellaan työasemien siirtämistä vapaan lähdekoodin ohjelmistoihin. Miksi emme ole vieläkään kuulleet selvityksen tuloksia? Avoimien ohjelmistojen kautta olisi mahdollista saada huomattavia säästöjä.

Uusia innovatiivisia ratkaisuja talouden ongelmiin on ehdotettu, mutta rohkeutta uudistaa työn tekemisen ja ohjaamisen kulttuuria ei ole ollut. Ei ole ihme, että rahahanamme vuotavat ja vauhdilla.
Vihreä ryhmä peräänkuuluttaa arkijärkeä ja kohtuutta niin asioiden valmisteluun kuin päätöksentekoonkin.

Valtuuston kokousten videoinnit: http://jkl.fi/hallinto/valtuusto/kokousajat

Päätökset: http://jkl.fi/ajankohtaista/1/0/64632

Tiukille meni!

Kaupunkirakennelautakunta lisäsi yksimielisesti 27.8.2013 palvelulinjauksiin uuden linjauksen pyöräilyolosuhteiden kehittämisestä kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Lisälinjauksen tavoitteena oli pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden nostamisessa terveydenhuollossa saatavat säästöt, liikenneruuhkien vähentäminen sekä kaupungin viihtyisyyden lisääminen.

P1010601Palvelulinjauksista tehtiin kolmas versio, josta kaupunkirakennelautakunnan yksimielisesti toivoma linjaus oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Virkamiehet kertoivat poistolle syyksi mm. että pyöräily toisi lisäkustannuksia eikä säästöjä, vaikka näinhän ei todellisuudessa lopulta ole (ks. puheenvuoroni lopussa). Hallituksessa lisäys ei saanut myöskään kannatusta, joten viimeinen mahdollisuus oli pyrkiä saamaan linjaus takaisin lopulliseen palvelulinjausten versioon valtuustossa 30.9.  Ja tiukillehan se meni. Lisäysehdotus meni äänestykseen ja hävittiin se 32-33.  Positiivista on kuitenkin se, että melkein puolet kannatti linjauksen lisäystä. Ainoastaan kokoomuksen valtuustoryhmä oli tietääkseni yksimielisesti linjauksen lisäämistä vastaan.

Onneksi Palvelulinjauksien 2013-2016 yhteydessä sovittiin, että linjauksia tarkastellaan vuosittain, joten uusi yritys on varmasti luvassa. Erityisen tärkeää on saada pyöräilyolosuhteiden kehittämistä kirjatuksi erilaisiin tavoiteohjelmiin, jotta suunta kaupunkisuunnittelulle selkenisi.

Puheenvuoroni 30.9. valtuustossa:

Uuteen palvelulinjausten versioon on haettu palautteita eri tahoilta, joissa yhtenä tärkeimmistä asioista on pidetty hyvinvoinnin tukemista sekä ennaltaehkäisevää toimintaa. Uudistamistyössä on pyritty hakemaan kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Tavoitteet ovat meille kaikille tuttuja ja varmasti kaikkien allekirjoittamia.

Käytäntöön asti nämä tavoitteet eivät valitettavasti päässeet kaikilta osin uudessa versiossa. Kaupunkirakennelautakunta halusi lisätä yksimielisesti 27.8. uuden linjauksen pyöräilyolosuhteiden kehittämisestä kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Tämä oli vahva tahdonilmaus lautakunnalta edistää pyöräilyä ja sitä kautta saada aikaan säästöjä terveydenhuollosta, vähentää liikenneruuhkia sekä lisätä kaupungin viihtyisyyttä. Erilaisten palvelupisteiden harventuessa laadukkaat pyöräväylät lisäisivät myös alueellista tasa-arvoa

Virkamiesvalmistelussa lautakunnan yksimielinen linjaus oli kuitenkin poistettu epämääräisillä syillä kuten sillä, että pyöräilyolosuhteiden kehittäminen toisi lisäkustannuksia eikä suinkaan säästöjä. Uusin tutkimustieto ei ole selkeästikään vielä saavuttanut Jyväskylää.

Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 euroa per pyöräilty kilometri. Uusin selvitys on tehty Suomessa. Helsingissä euron investointi pyöräteihin toisi lähes kahdeksan euron hyödyt. Säästöt tulevat suoraan terveydenhuoltokustannuksista sekä aikasäästöistä. Tämän faktatiedon perusteella Helsingillä on ollut uskallusta ottaa uusi suunta kaupunkisuunnitteluun. Jyväskylässä myös kaupunkirakennelautakunnalla oli uskallusta tuoda uusia avauksia toteuttaa ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa kaupunkisuunnittelua. Laadukkaiden pyöräväylien on todettu lisäävän ihmisten intoa tarttua pyörään niin kauppareissuilla, työmatkoilla kuin matkoilla harrastuksiinkin.

Palvelulinjauksiin 2013-2016 tulee lisätä kaupunkirakennelautakunnan sinne yksimielisesti esittämä linjaus pyöräilyn edistämisestä. Lautakunnan 27.8. kokouksessaan tekemä yksimielinen päätös oli selkeä tahdonilmaus, jota ei voi ohittaa.

Näillä perusteilla esitän, että sivulle 7 kaupunkirakennepalveluiden kohdalle otsikon ”Palveluiden järjestäminen” alle kolmanneksi kohdaksi lisätään palvelulinjaus ”Laadukkaalla jalankulku- ja pyöräväylien rakentamisella ja ylläpidolla edistetään hyvinvointia ja palveluiden saavutettavuutta.”

Keski-Suomen Vihreät
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2015 Kaisa Peltonen.