Kiitos kaikille äänestäjille!

Lämmin ja suuri kiitos kaikille äänestäjilleni! Äänimäärä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna lähes tuplaantui ja vihreät nousi suurimmaksi puolueeksi Jyväskylässä. Ei voi olla kuin erittäin tyytyväinen lopputulokseen 🙂

Tulevalla kaudella on mahdollista tehdä vihreämpää politiikkaa suuremmalla valtuustoryhmällä. Jatkamme hyvän yhteistyön tekemistä ja vastuun ottamista kaupungin kehittämisessä. Muistathan, että voit ottaa yhteyttä sinua askarruttavissa asioissa!

– Kaisa

Vastaus valtuustoaloitteeseen: Jyväskylä kohti Reilun kaupan kaupungin arvonimeä

Valtuustossa käsiteltiin 30.11. Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemista. Aloiteemme meni läpi ja nyt ryhdytään toimiin! Toivottavasti Jyväskylä on kohta Reilun kaupan kaupunki!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Reilun kaupan kaupungin arvonimi tuo kaupungeille positiivista virettä ja samalla Reilun kaupan tuotteiden suosiminen osoittaa kaupungin ottavan vastuunsa maailmanlaajuisesti omalla pienellä tavallaan. Vaikka meidän näkökulmasta toimet – eli minimissään Reilun kaupan kahvin käytön lisääminen – saattavat vaikuttaa pieniltä, on julkisyhteisöiden ostovoimalla merkitystä kun katsotaan kokonaisuutta. Noin 15 % koko Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu julkisista hankinnoista. Eettisiin ja sosiaalisesti kestäviin hankintoihin tulisikin kiinnittää laajemminkin huomiota – ei siis vain Reilun kaupan tuotteiden osalta.

Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemisen kriteereistä täyttyy tällä hetkellä jo kaikki muut paitsi kaupunkiorganisaation toimenpiteet. Positiivisinta tässä prosessissa on, että Reilun kaupan yhdistyksen mukaan Jyväskylästä löytyy tällä hetkellä jo yli 15 kahvilaa tai ravintolaa sekä 44 yritystä, yhdistystä tai järjestöä, jotka käyttävät Reilun kaupan kahvia. Jyväskylästä löytyy myös jo Reilun kaupan yliopisto sekä seurakunta. Kaupungin asukkaat ja yritykset ovat siis jo osoittaneet omalla toiminnallaan Jyväskylän haluavan olla reilu kaupunki. Nyt meiltä puuttuu vain kaupunkiorganisaation panostus.

Kriteerien täyttymiseksi Jyväskylän kaupungilta vaaditaan reilun kahvin käyttämistä vähintään kaupungintalolla ja kaupungin virallisissa tilaisuuksissa. Lisäksi kaupungin tulee järjestää infopiste esimerkiksi matkailuinfon yhteyteen. Kannatustyöryhmä on myös jo kasassa minimimuodossaan. Lisää kaupunginvaltuutettuja otetaan mieluusti mukaan kannatustyöryhmän toimintaan. Esimerkiksi Espoossa halukkaita löytyi jokaisesta valtuustoryhmästä. Toivottavasti näin käy myös meillä!

Jyväskylällä on siis enemmän kuin hyvät mahdollisuudet saada Reilun kaupan kaupungin arvonimi – ja siihen me toivottavasti pyrimme.

Puheenvuoro: lisää liikettä kokouksiin ja haaste hyvinvoinnille!

Puheenvuoroni 31.8.205 valuustossa. Käsiteltävänä aiheena (111) valtuustoaloite kokouskäytänteiden muuttamisesta liikkuvaisempaan suuntaa!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vastausta yhteiseen valtuustoaloitteeseemme oli ilo lukea ja huomata, että kaupungissa suhtaudutaan myönteisesti liikkumisen ja siten myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen luottamushenkilöiden kohdalla. Esimerkin voima on valtava ja toivottavaa on, että tämä käytänne leviää myös muualle kuin Jyväskylän kaupunkiorganisaatioon.

Vaikka tämä asia saattaa kuulostaa monen mielestä pieneltä ja vähäpätöiseltä, on vaikutukset niin yksilölle kuin yhteiskunnalle suuret. Tuoreen arvion mukaan istumisen aiheuttamat sairauskulut ja työtehon laskun kustannukset ovat vuositasolla miljardiluokkaa. Huomionarvoista on myös se, että  kyseessä hyvä käytänne, joka ei maksa mitään, mutta edistää kiistatta terveyttä ja ehkäpä siten myös fiksua päätöksentekoa.

Käsiteltävänä olevasta aloitteesta innostuneena Vihreässä valtuustoryhmässä päätimme juuri tänään haastaa paitsi itsemme, niin kaikki valtuutetut mukaan hyvinvointitalkoisiin – jokainen omalla tavoitteellaan ja omalla aikataulullaan. Vihreiden valtuutettujen lupauslistalta löytyy mm. päätöksiä lisätä unta, laihduttaa 10 kiloa tai olla skippaamatta lounasta. Hyvän olon perusasiat; uni, ravinto ja liikunta ovat varsin yksinkertaisia asioita, joita jokainen meistä voi omassa arjessaan huomioida.

Tästä haasteesta informoidaan kaikkia pian, mutta voit jo nyt miettiä minkälaisen haasteen otat vastaan.

Äänikynnys Keski-Suomessa on tyly

Keskisuomalaisessa 17.1.2015 julkaistu mielipidekirjoitus

Päätoimittaja Pekka Mervola on pettynyt istuvan hallituksen päätöksentekokykyyn kuluvalla hallituskaudella (Ksml 11.1.). Mervolan mukaan hallitus ei ole kyennyt reagoimaan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, koska siinä on istunut liikaa pienpuolueita. Jotta ongelma ei toistuisi, Mervola esittää ratkaisuksi vaalipiirien pienentämistä, mikä johtaisi kansanedustajapaikkojen keskittymiseen suurimmille puolueille.

Istuvan hallituksen ongelmat ovat johtuneet sekä poikkeuksellisen vaikeasta taloustilanteesta että puolueiden edustajien kyvyttömyydestä yhteistyöhön. Tällaisia ongelmia ei ratkaista kaventamalla demokratiaa. Eihän Mervola vastaavasti halunne jättää tiedonvälitystäkään pelkästään Ylen, MTV:n ja Hesarin varaan.

Vaaleissa jokaisella on k yksi ääni. Kevään eduskuntavaaleissa on ensi kertaa käytössä Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit. Uudistus toteutettiin, jotta äänet olisivat samanarvoiset eri puolilla maata. Ns. piilevä vaalikynnys on uusissa, isommissa vaalipiireissä pienempi. Itä-Suomen pienissä vaalipiireissä se on ollut yli 10%, nyt alle 6. Tulevissa vaaleissa vajaat 8 000 ääntä kerännyt ehdokas ei voi pudota eduskunnasta, kuten Tarja Cronbergille kävi vuoden 2007 vaaleissa. Samaan aikaan Etelä-Suomessa on riittänyt alimmillaan vain parin prosentin kannatus.

Uudistuksen jälkeenkin äänikynnys on edelleen kohtuuttoman korkea esimerkiksi Keski-Suomessa, jossa kansanedustajaksi pääsyyn vaaditaan liki 10 prosentin kannatus.

Pienten maakuntien etu on, että niiden asioita tuodaan esille mahdollisimman monessa eri eduskuntaryhmässä. Siten varmistetaan puolueiden paneutuminen tasaveroisesti koko maan kehittämiseen.

Elina Sillanpää, Laukaa
Tommi Tapiainen, Jämsä
Kaisa Peltonen, Jyväskylä
kansanedustajaehdokkaat (vihr.)

Kuvituskuva: Krystian Olszanski / CC BY 2.0

Maakuntavaltuuston kokouksiin ei edelleenkään lisää avoimuutta

Maakuntavaltuusto kokoontui perjantaina 6.6. Petäjävedellä käsittelemään mm. Keski-Suomen strategiaa ja budjetin pienentämistä 3 % verran. Samalla kuulimme vastauksen vihreiden aloitteeseen, jossa vaadittiin maakuntavaltuuston kokouksiin lisää avoimuutta eli kokousten videointeja. Aloitteella ei ollut tällä kertaa mitään vaikutusta vaikka Keski-Suomesta visioitiin samassa kokouksessa digitalouden mallimaakuntaa. Meillä on selvästi vielä matkaa näihin tavoitteisiin ja visioihin. Pelkkä sanahelinä ei riitä, vaan tavoitteet vaativat toimia tullakseen todeksi. Alla pitämäni puheenvuoro aiheesta.

Puheenvuoro 6.6.2014 Keski-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa

”Vihreä ryhmä pitää edelleen tärkeänä edistää kokousten avoimuutta ja videointia. Tässä vaiheessa vihreä ryhmä tyytyy vastaukseen, mutta palaa aloitteeseen myöhemmin.

Keski-Suomen strategiassa yhtenä pääpainopisteenä on digitalouden suuri vallankumous. Keski-Suomen liiton tulisi näyttää tässä mallia käytännön tasolla. Kokousten videointeihin on kehitetty helppoja ja edullisia tapoja eikä reaaliaikaisuus ole välttämätöntä. Digitalouden suunnannäyttäjänä Keski-Suomen liiton tulisi kyetä itse hoitamaan videointi eikä ulkopuolista työvoimaa tarvita. Videoinnit voitaisiin tehdä myös yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Mikäli kokousten kustannuksista halutaan säästää, voitaisiin säästää ennemminkin kokouksessa kävijöiden kestitsemisestä, tehostaa kokouskäytänteitä sekä etsiä edullisempia kokoustiloja käyttöömme – ja suunnata säästetyt varat avoimuuden lisäämiseen eli tässä tapauksessa kokousten videointiin.”

Hyvinvointia lisää osallistumalla

Keskustelu kuntalaisten osallistumisesta ja osallistamisesta jatkuu. Keskisuomalaisessa julkaistu mielipidekirjoitus aiheesta 18.1.2014:

Hyvinvointia lisää osallistumalla

KukkaKeskustelu oleskelu- ja leikkipuistojen huolehtimisesta kuntalaisten toimesta käy kiivaana ja syystäkin. Asukkaiden kannustaminen pitämään huolta yhteisistä alueista on ollut vähäistä. Keskisuomalainen uutisoi 11.1. ilahduttavasti siitä, kuinka asukkaat ovat olleet aloitteellisia ja pyytäneet itse lupaa huolehtia puistoista.

Vastuukysymykset ja realiteetit on otettava huomioon, ja tätä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen onkin korostanut. Liialla varovaisuudella ei silti pidä estää asukkaiden toimeliaisuutta. Tarpeellisella määrällä tahtoa ja innostusta kaupunki voisi kannustaa asukkaita aktiivisuuteen myös tällä vapaaehtoisuuden saralla.

Vihreät ovat tuoneet esille ajatusta puistokummeista, jota on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä ja Järvenpäässä. Helsingissä puistokummit muun muassa keräävät roskia, haravoivat ja kitkevät. Vapaaehtoiset puistokummit eivät korvaa ammattilaisia, vaan koulutetut puutarhaosaajat tekevät puistoissa edelleen vaativimmat työt.

Puistoista huolehtiminen on antoisaa tekemistä. Se lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee jopa syrjäytymistä. Helsingin kokemuksen mukaan myös kehitysvammaisille asukkaille löytyy puistoista mielekästä tekemistä. Asukasaktiivisuus puistoissa ja uimarannoilla vähentää myös ilkivallan määrää. Mitä useampi silmäpari on kiinnostunut alueiden kunnossa pysymisestä, sitä huonommat mahdollisuudet ilkivallan tekijöillä on toimia rauhassa. Parhaimmillaan asukasaktiivisuus kohottaa kaupungin imagoa ja lisää asukkaiden ja kaupungissa vierailevien arvostusta kaupunkiamme kohtaan. Jyväskylässä tämänkaltaisen toiminnan jalkauttaminen voisi tapahtua esim. JAPA ry:n kautta. Myös Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluyksikön ympäristöluotseja voisi hyödyntää yhteistyökumppaneina.

Toivomme, että talousahdingosta huolimatta kaupunki ei jämähdä asukkaiden aktivoinnissa paikalleen, vaan kaupunki käynnistää puistojen vapaaehtoistoiminnan vaikka pienimuotoisestikin. Vuonna 2010 valtuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian, jonka yhtenä tärkeänä kohtana on kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Ennen uuden strategian luomista on hyvä tarkistaa, onko edellisiinkään tavoitteisiin päästy.

Nyt meillä olisi mahdollisuus siirtyä askeleen aidompaan kansalaisyhteiskuntaan.

 

Marja Kupari: pj, Jyväskylän Vihreät ry, kaupunkirakenneltk:n jäsen (vihr.)

Kaisa Peltonen: kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Virpi Kauko: kaupunkirakennelautakunnan varajäsen (vihr.)

Jyväskylä

Torppaako kaupunki aktiivisuuden?

Keskisuomalainen julkaisi tiistaina 31.12. mielipidekirjoituksen. Allekirjoittanut ja vihreiden toinen kaupunginvaltuutettu Maia Fandi sanailujen takana:

Torppaako kaupunki aktiivisuuden?

Jyväskylä suunnittelee purkavansa oleskelu- ja korttelileikkipuistoja sekä uimarantoja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Säästöjen etsiminen on tarpeellista ja pakollista, mutta keinovalikoima on suppea. Keskisuomalainen uutisoi 23.12. puistojen purkamisesta. Uutisessa eräs asukas pohti kaupunkilaisten ottamista mukaan puistoista huolehtimiseen.

PuistoKaupungin viherpalvelut on suhtautunut tähän asti epäilevästi kaupunkilaisten osallistumiseen yhteisestä ympäristöstämme huolehtimiseen. Kaupunkilaiset ovat tarjoutuneet pitämään yhteisesti huolta puistoista ja paikallinen yhdistys on lupautunut karsimaan pyörä- ja kävelyteiden näkemäestepuskia vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Kaikki toiminta tapahtuisi luonnollisesti kaupungin työntekijöiden ohjeistuksella. Kaupunkilaiset ovat tarjonneet apua aktiivisesti, mutta sitä ei oteta vastaan. Mistä siis kiikastaa?

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2012 viherpoliittisen ohjelman, jonka yhtenä ajatuksena on synnyttää uusia ja herättää henkiin unohtuneita yhteistyömahdollisuuksia asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Viherpolitiikan ohella asukkaiden aktivoimisesta, yhteistyöstä ja kuntalaisten osallisuudesta on kirjattu mm. kaupunkistrategiaan. Kun käytäntö poikkeaa periaatteista, herää kysymys onko meillä taas kerran käsissä ohjelma, jonka tavoitteet jäävät sanojen tasolle?

Helsingissä on toteutettu menestyksekkäästi Hyvä kasvaa Helsingissä -ohjelmaa. Ohjelmassa etsitään puistokummeja pitämään huolta puistoista, siivotaan roskia yhdessä ja kannustetaan ihmisiä pitämään huolta ympäristöstä. Helsinki on saanut kannustettua puistokummeiksi mukaan lähes 500 kaupunkilaista. Myös Jyväskylän viherpoliittinen ohjelma kannustaa kaupunkilaisia mukaan ja korostaa kaikille yhteisten lähiliikuntapaikkojen ja viherpuistojen tärkeyttä viihtyisyyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Miksi siis Jyväskylässä kaupunkilaisia ei oteta mukaan huolehtimaan yhteisistä puistoista ja leikkipaikoista, meidän yhteisistä takapihoistamme?

Kaisa Peltonen, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Maia Fandi, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Jyväskylä

Kansalaisvaikuttamista

Sain suureksi ilokseni vierailla viime viikolla kertomassa lukiolaisille kansalaisvaikuttamisesta.  Olen enemmän kuin ilahtunut siitä, että kansalaisvaikuttamisen teemoja käsiteltiin kyseissä lukiossa käytännön kautta. Oppilaat keksivät kurssin aikana itse teeman, jota he haluavat lähteä edistämään.

Vierailuun valmistautuminen oli antoisaa kun sain itsekin pohtia, miten eri järjestöissä olen päässyt mukaan kansalaisvaikuttamiseen ja miten luovia keinoja ihmiset yhdessä keksivätkään! Useimmiten kansalaisvaikuttaminen on kannattanut, kunhan löytää sopivan lähestysmistavan tärkeäksi kokemalleen asialle. Tapoja tärkeäksi kokeman asian edistämiselle on lukuisia.

Valmistautuessa löysin suhteellisen toimivan jaottelun kansalaisvaikuttamiselle, jonka ajattelin jakaa myös teille.

Pilvet
1) Ryhmäksi järjestäytyminen

Kokoa ryhmä tärkeäksi kokemasi asian ympärille tai liity johonkin järjestöön, joka ajaa jo asiaasi. Ryhmässä on voimaa! Ryhmän kautta on helpompaa kehitellä ideoita ja jäsentää omia ajatuksiaan – eikä tule unohtaa ryhmän suurempaa vaikuttavuutta verrattuna yksilönä toimimiseen.

2) Arjen valintoihin vaikuttaminen

Joskus sanotaan, ettei yksilön valinnoilla ole vaikutusta. Todellisuudessa muutos lähtee yksilön valinnoista. Toimi esimerkkinä muille.  Riittää, että olet sitä mitä olet.

Järjestöt tarjoavat hyvän kanavan tiedottaa asioista laajemmalle yleisölle, niin järjestön sisällä kuin laajemmillekin.  Mitä konkreettisemmin muutosidea tuodaan esille, sitä helpompaa ihmisten on siihen samaistua. Yhteiskunta muuttuu usein tehokkaammin alhaalta päin eikä vain lakimuutoksia tekemällä.

3) Julkiseen keskusteluun osallistuminen

Kirjoita, kerro, väittele. Mielipidekirjoitus on helppo tapa saada asiallesi julkisuutta ja herättää keskustelua. Monesta kahvipöytäkeskustelusta on lähtenyt asiat kulkeutumaan eteenpäin muutamalle muullekin ihmiselle.

Nykyään myös sosiaalinen media ja blogit ovat oiva tapa nostaa asioita esille. Pääasia on, että tuot tärkeän asiasi rohkeasti esille jotain väylää pitkin.

4) Päätöksentekoon osallistuminen

Ota yhteyttä kuntapäättäjiin tai kansanedustajiin. Heidän tehtävänsä on selvittää ja viedä ideoitasi eteenpäin. Vastaa kuntalaisille tehtyihin kyselyihin. Pyri mukaan toimintaan tai taustajoukkoihin. Kolmannella sektorin kautta on usein myös mahdollista osallistua päätöksentekoon välillisesti. Järjestötoiminnalla on kaiken lisäksi ihmisiä yhdistävä vaikutus ja toiminta on usein palkitsevaa ja mukavaa.

Toivottavasti muutama idea virkosi sinunkin mieleesi. Vaikuttavaa päivää jokaiselle! 🙂

~ Kaisa

Pyöräparaatilla vaikuttavuutta pyöräilyn edistämiseen

Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään 11.-19.5. Jyväskylän seudulla jokaiselle löytyy varmasti jokin mukava tapahtuma laajasta valikoimasta: www.pyorailyviikko.fiWeCycleJKL.

Erityisen innostava tapahtuma on pyöräparaati, joka ajetaan osana We Cycle JKL! -päätapahtumapäivää lauantaina 11.5. klo 13-14.

Pyöräparaati on iloinen ja leppoisa ilmainen tapahtuma, jossa pyöräillään ohjatusti letkassa rauhalliseen tahtiin pitkin Jyväskylän katuja. Mukana on monenlaisia fillareita ja livemusiikkia. Samalla vaikutetaan yhdessä pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden puolesta, kun teemme pyöräilyä näkyväksi isolla joukolla. Mitä enemmän pyöräilijöitä lähtee mukaan letkaan, sitä vaikuttavampi tapahtuma ja tapahtuman idea on.

Paraatiin ovat tervetulleita aivan kaikki pyöräilevät ihmiset lapsista aikuisiin, joten tule sinäkin!

www.pyorailyviikko.fi/pyoraparaati

Kerro mielipiteesi!

Yksi tapa vaikuttaa oman kaupungin toimintaan on käydä kuuntelemassa erilaisia kuntalaisten kuulemisia sekä vastata internetkyselyihin. Harmillista on, että monet hyvät tapahtumat ja kyselyt menevät kuntalaisilta usein huomaamattaan ohi.  Ainakin itselle on tullut täytenä yllätyksenä, kuinka paljon kaupunki järjestääkään erilaisia tiedotustilaisuuksia, kyselyitä ja kuulemisia erilaisissa kuntalaisia koskevissa asioissa.

Ubuntu_laptopAiheellista on kuitenkin pohtia, miten kuntalaiset saataisiin aktivoitua kertomaan oma mielipiteensä kaupungin ylläpitämästä toiminnasta ja minkälaisilla tavoilla mielipiteen kertomisesta voitaisiin tehdä entistäkin helpompaa. Usein keskustelutilaisuudet eivät ole houkutelleet mukaan kuin muutaman asiasta kiinnostuneen, vaikka näkemyksiä olisi haluttu kerätä laajemminkin. Yhtenä uutena ja usein suhteellisen helppona palauteväylänä toimivat internetin erilaiset sovellukset ja kyselyt. Oma suosikkini on ollut ehdottomasti Jyväskylän palautepalvelu, jonka kautta on mahdollista antaa palautetta oikeastaan lähes mistä vain ja vastauksen omaan palautteeseen olen ainakin itse joka kerta saanut. Samankaltainen vikapalvelu toimii myös kaupungin mobiiliversiossa, jolloin palaute on helppo laittaa eteenpäin heti huomatessaan vian. Asiallisesta palautteesta ollaan useimmiten hyvin kiitollisia, koska kaupungin työntekijät eivät voi kuitenkaan esimerkiksi löytää aivan hetkessä laajalta alueelta jokaista sammunutta katulamppua tai rikkoutunutta roskista. Vastuu kunnan toimivuudesta ja viihtyisyyden lisäämisestä on yhtä lailla niin kuntalaisella kuin kunnallakin.

Tällä hetkellä on myös mahdollista käydä kertomassa mielipiteensä kirjastojen toiminnasta. Muutamalla klikkauksella voi kertoa mitä tuumii oman lähikirjastonsa toiminnasta ja samalla antaa arvokasta tietoa kirjaston henkilökunnalle siitä, miten palvelua tulisi kehittää. Kyselyyn voi käydä vastailemassa 7.4. asti täällä: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/ajankohtaista/1/0/59762

Keski-Suomen Vihreät
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2015 Kaisa Peltonen.