Valtuustoaloite: Kumppanikoodarit osaksi Jyväskylän tietohallintoa

Valtuustoaloite 10.11.2014
Tietohallinnon menot kasvavat vuosi vuodelta ja riippuvuus ostopalveluista lisääntyy. Jyväskylä pyrkii profiloitumaan kyberturvallisuuden ja ICT-osaamisen paikkana, jolloin osaamisen tulisi näkyä myös kaupungin sisäisessä toiminnassa.

Tietotekniikan nopea kehitystahti vaatii laaja-alaista osaamista, yhteistyötä ja avoimuutta. Taitavalla kilpailuttamisella ja avoimella lähdekoodilla on mahdollista saavuttaa säästöjä tietohallintoon. Helsingin kaupungilla kumppanikoodarit eli IT-huippuosaamistiimi toimii yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Kumppanikoodarit mm. suunnittelevat ja toteuttavat itse tietojärjestelmiä, tarjoavat teknistä tukea ja tukevat eri hallintokuntia sekä avaavat tietovarantoja niin organisaation sisällä kuin kuntalaisillekin. Uusia palveluita ja tietojärjestelmiä voidaan luoda kustannustehokkaasti, nopeasti ja ketterästi omana toimintana.

Kumppanikoodarit ovat tukena myös ohjelmistotoimittajien neuvotteluissa osaten arvioida paremmin todellista työn määrää ja ehdottaa tehokkaampia ratkaisuja. Yhteistyön avulla voidaan välttyä liian suurilta ohjelmistotoimittajien kustannusvaatimuksilta ja liian sitovilta sopimuksilta.

Esitän, että Jyväskylässä selvitetään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset
tietohallintoon.

Kuvituskuva: Sebastian Te Burg / CC BY 2.0 (cropped)

Suora väylä vastaanotolle

Mielipidekirjoitus Suur-Jyväskylän lehdessä 18.6.2014

Jyväskylän profiloituminen resurssiviisaaksi kaupungiksi on tärkeää kaupungin tulevaisuuden kannalta. Uudenlaisia ajattelumalleja innovoidaan jatkuvasti. Yksi toimivimmista uusista ajatusmalleista on fysioterapian suoravastaanottotoiminta, jonka toimintaa tulee lisätä huomattavasti.

Terveyskeskuslääkäreiden kasvavat jonot ja entistäkin painavampi työtaakka on suuri ongelma. Jopa noin 25 % lääkäreiden vastaanottokäyntien potilaista on tuki- ja liikuntaelinoireisia. Useat lääkärit ja potilaat ovat turhautuneita siihen, että ohjeena kiireisellä vastaanottokäynnillä on liian usein lepo ja tulehduskipulääkekuuri.

Uudessa mallissa kiireelliseksi todettu TULE-potilas ohjataan lääkärin sijaan suoraan fysioterapian suoravastaanottoon, jossa suoravastaanottotoimintaan erikoistunut fysioterapeutti arvioi potilaan kunnon ja antaa samalla yksilölliset kuntoutusohjeet potilaan mukaan. Potilas saa heti tarvitsemansa hoidon ja paranemisen kannalta tärkeät kuntoutusohjeet.

Potilaan laadukkaamman hoidon lisäksi myös kaupunki hyötyy lääkärien ja fysioterapeuttien työn uudelleenjärjestelystä. Käytäntö vähentää terveyskeskuslääkäreille suuntautuvia turhia TULE-potilaiden vastaanottokäyntejä. Lisäksi nopea hoitoonpääsy lyhentää sairauspoissaoloja, vähentää komplikaatioita, leikkauksia ja turhia erikoissairaanhoidon lähetteitä.

Suoravastaanottotoimintaa tulee lisätä sekä kehittää edelleen lääkärien ja fysioterapeuttien yhteistoimintamalleja. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutetaan jo tällä hetkellä suoravastaanottotoimintaan perehtyneitä fysioterapeutteja, jolloin tämän osaamisen tulee näkyä myös seudun palveluissa.

Pätevä syy muutoksen vastustamiseen ei voi olla uskalluksen tai resurssien puute. Resurssien viisas kohdentaminen ennen kaikkea säästää turhia kustannuksia eikä lisää niitä.

Kaisa Peltonen
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä

Fysioterapian suoravastaanottotoiminnan lisääminen

Valtuustoaloite 9.6.2014

Terveyskeskuslääkäreiden kasvavat jonot ja entistäkin painavampi työtaakka on suuri ongelma kaupungissamme. Jopa noin 25 % lääkäreiden vastaanottokäyntien potilaista on tuki- ja liikuntaelinoireisia. Useat lääkärit ja potilaat ovat turhautuneita siihen, että ohjeena kiireisellä vastaanottokäynnillä on liian usein lepo ja tulehduskipulääkekuuri.

Fysioterapian suoravastaanoton mallissa kiireelliseksi todettu TULE-potilas ohjataan lääkärin sijaan suoraan fysioterapian suoravastaanottoon, jossa suoravastaanottotoimintaan erikoistunut fysioterapeutti arvioi potilaan kunnon ja antaa samalla yksilölliset kuntoutusohjeet potilaan mukaan. Potilas saa heti tarvitsemansa hoidon ja paranemisen kannalta tärkeät kuntoutusohjeet.

Potilaan laadukkaamman hoidon lisäksi myös kaupunki hyötyy lääkärien ja fysioterapeuttien työn uudelleenjärjestelystä. Käytäntö vähentää terveyskeskuslääkäreille suuntautuvia turhia TULE-potilaiden vastaanottokäyntejä. Lisäksi nopea hoitoonpääsy lyhentää sairauspoissaoloja, vähentää komplikaatioita, leikkauksia ja turhia erikoissairaanhoidon lähetteitä.

Esitän, että suoravastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia selvitetään pikaisesti. Talousarviota valmisteltaessa tulee ottaa huomioon fysioterapian suoravastaanottotoimintaan tarvittavat resurssit.

Kaisa Peltonen (vihr.)

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 31 valtuutettua.

Maakuntavaltuuston kokouksiin ei edelleenkään lisää avoimuutta

Maakuntavaltuusto kokoontui perjantaina 6.6. Petäjävedellä käsittelemään mm. Keski-Suomen strategiaa ja budjetin pienentämistä 3 % verran. Samalla kuulimme vastauksen vihreiden aloitteeseen, jossa vaadittiin maakuntavaltuuston kokouksiin lisää avoimuutta eli kokousten videointeja. Aloitteella ei ollut tällä kertaa mitään vaikutusta vaikka Keski-Suomesta visioitiin samassa kokouksessa digitalouden mallimaakuntaa. Meillä on selvästi vielä matkaa näihin tavoitteisiin ja visioihin. Pelkkä sanahelinä ei riitä, vaan tavoitteet vaativat toimia tullakseen todeksi. Alla pitämäni puheenvuoro aiheesta.

Puheenvuoro 6.6.2014 Keski-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa

”Vihreä ryhmä pitää edelleen tärkeänä edistää kokousten avoimuutta ja videointia. Tässä vaiheessa vihreä ryhmä tyytyy vastaukseen, mutta palaa aloitteeseen myöhemmin.

Keski-Suomen strategiassa yhtenä pääpainopisteenä on digitalouden suuri vallankumous. Keski-Suomen liiton tulisi näyttää tässä mallia käytännön tasolla. Kokousten videointeihin on kehitetty helppoja ja edullisia tapoja eikä reaaliaikaisuus ole välttämätöntä. Digitalouden suunnannäyttäjänä Keski-Suomen liiton tulisi kyetä itse hoitamaan videointi eikä ulkopuolista työvoimaa tarvita. Videoinnit voitaisiin tehdä myös yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Mikäli kokousten kustannuksista halutaan säästää, voitaisiin säästää ennemminkin kokouksessa kävijöiden kestitsemisestä, tehostaa kokouskäytänteitä sekä etsiä edullisempia kokoustiloja käyttöömme – ja suunnata säästetyt varat avoimuuden lisäämiseen eli tässä tapauksessa kokousten videointiin.”

Pyöräilystrategiaan vauhtia valtuustoaloitteella

Kesäkollaasi2Touko Aalto ym. (vihr.) tekivät vuonna 2012 valtuustoaloitteen, jossa esitettiin laadittavaksi Jyväskylään pyöräilystrategia. Vastaus aloitteeseen saapui vihdoinkin ja alla lyhyt kommenttipuheenvuoroni liittyen aloitteeseen. Jyväskylän kaupungin toimenpiteet pyöräilyn edistämiseen ovat menossa oikeaan suuntaan, mutta kattava pyöräilystrategia puuttuu. Toivottavasti valmistuu pian!

”Touko Aallon ja muiden valtuustoaloitteessa pyydettiin laatimaan pyöräilystrategia Jyväskylään. Kaikissa kehittyneissä pyöräilykaupungeissa suuret muutokset pyöräilijöiden määriin on saatu aikaiseksi tavoitteellisella ja rohkealla kaupunkisuunnittelulla sekä kattavalla pyöräilystrategialla.

Jyväskylän suunta kestävän liikenteen suunnittelussa on oikea ja positiivinen: osallistumista erilaisiin pyöräilyä edistäviin hankkeisiin, yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa sekä laatimalla pyöräilyn tavoiteverkko.

Tällä hetkellä suunnitteilla oleva pyöräilyn kehittämisohjelma on seuraava ja tarvittava vaihe pyöräilyn edistämisessä. Pääreiteistä tulee tehdä sujuvat ja turvalliset, jolloin koko liikenneympäristö selkiytyy kaikkien kannalta – niin kävelijöiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoiden kannaltakin. Toivommekin, että pyöräilystrategia saadaan käyttöön mahdollisimman pian ja kaupunki jatkaa kestävän liikenteen kehittämistä.”

Kankaan yhteisjärjestelyt

Kävin pitämässä valtuuston kokouksessa 24.2.2014 puheenvuoron liittyen Kankaan yhteispysäköintimalliin:

Kuva: Jyväskylän kaupunki

Kuva: Jyväskylän kaupunki

”Kankaan alueen suunnitelmassa tulevat esille juurikin ne arvot, joita tässä ajassa tarvitaan: luovuus, resurssiviisaus ja yhteisöllisyys. Ilahduttavaa on todeta, että hienot tavoitteet ovat kerrankin päätyneet myös käytännön toteutukseen. Kankaan alueesta on tulossa hieno ja arvokas käyntikortti Jyväskylälle.

Yhteispysäköintimalli on kokeilemisen arvoinen idea, joka pitää sisällään resurssiviisaan ajatuksen. Erityisen ilahduttava seuraus yhteispysäköinnistä on asuntojen hinnan ja pysäköintipaikkojen hinnan erottaminen toisistaan, jolloin asumisen kustannukset jakautuvat reilummin kaikkien kannalta. Autoton asukas maksaa tästä lähtien vain siitä, mitä palveluita hän todellisuudessa käyttää.

Kankaan alueen ratkaisut kannustavat kestävään liikkumiseen monipuolisilla tavoilla. Lisäksi lyhyt matka keskustaan sekä suunnitellut pyöräilyn pikaväylät ja nopeat suorat kävelyreitit ovat osaltaan kannustamassa asukkaita valitsemaan liikkumistapansa viisaasti. Kenties voimme päästä tilanteeseen, jossa esimerkiksi emme tarvitsekaan suunniteltua maksimissaan kuutta pysäköintilaitosta.

 Yhteispihat luovat asuinalueelle yhtenäisen ilmapiirin ja samalla voimme päästä lähemmäs liiankin usein kadotettua yhteisöllisyyttä. Piha-alueet on omistettu ihmisten käyttöön eikä esimerkiksi harmaan tylsiksi parkkiruuduiksi. Suunnitelmista huokuu selkeästi läpi se, että ihminen ja asumisen viihtyvyys ovat olleet keskeisiä arvoja.

 Selvityksessä on tuotu esille realistisella ja rehellisellä tavalla yhteiskäyttöratkaisuiden hyviä ja huonoja puolia. Tämänkaltaisia selvityksiä on ilo lukea.”

Hyvinvointia lisää osallistumalla

Keskustelu kuntalaisten osallistumisesta ja osallistamisesta jatkuu. Keskisuomalaisessa julkaistu mielipidekirjoitus aiheesta 18.1.2014:

Hyvinvointia lisää osallistumalla

KukkaKeskustelu oleskelu- ja leikkipuistojen huolehtimisesta kuntalaisten toimesta käy kiivaana ja syystäkin. Asukkaiden kannustaminen pitämään huolta yhteisistä alueista on ollut vähäistä. Keskisuomalainen uutisoi 11.1. ilahduttavasti siitä, kuinka asukkaat ovat olleet aloitteellisia ja pyytäneet itse lupaa huolehtia puistoista.

Vastuukysymykset ja realiteetit on otettava huomioon, ja tätä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen onkin korostanut. Liialla varovaisuudella ei silti pidä estää asukkaiden toimeliaisuutta. Tarpeellisella määrällä tahtoa ja innostusta kaupunki voisi kannustaa asukkaita aktiivisuuteen myös tällä vapaaehtoisuuden saralla.

Vihreät ovat tuoneet esille ajatusta puistokummeista, jota on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä ja Järvenpäässä. Helsingissä puistokummit muun muassa keräävät roskia, haravoivat ja kitkevät. Vapaaehtoiset puistokummit eivät korvaa ammattilaisia, vaan koulutetut puutarhaosaajat tekevät puistoissa edelleen vaativimmat työt.

Puistoista huolehtiminen on antoisaa tekemistä. Se lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee jopa syrjäytymistä. Helsingin kokemuksen mukaan myös kehitysvammaisille asukkaille löytyy puistoista mielekästä tekemistä. Asukasaktiivisuus puistoissa ja uimarannoilla vähentää myös ilkivallan määrää. Mitä useampi silmäpari on kiinnostunut alueiden kunnossa pysymisestä, sitä huonommat mahdollisuudet ilkivallan tekijöillä on toimia rauhassa. Parhaimmillaan asukasaktiivisuus kohottaa kaupungin imagoa ja lisää asukkaiden ja kaupungissa vierailevien arvostusta kaupunkiamme kohtaan. Jyväskylässä tämänkaltaisen toiminnan jalkauttaminen voisi tapahtua esim. JAPA ry:n kautta. Myös Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluyksikön ympäristöluotseja voisi hyödyntää yhteistyökumppaneina.

Toivomme, että talousahdingosta huolimatta kaupunki ei jämähdä asukkaiden aktivoinnissa paikalleen, vaan kaupunki käynnistää puistojen vapaaehtoistoiminnan vaikka pienimuotoisestikin. Vuonna 2010 valtuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian, jonka yhtenä tärkeänä kohtana on kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Ennen uuden strategian luomista on hyvä tarkistaa, onko edellisiinkään tavoitteisiin päästy.

Nyt meillä olisi mahdollisuus siirtyä askeleen aidompaan kansalaisyhteiskuntaan.

 

Marja Kupari: pj, Jyväskylän Vihreät ry, kaupunkirakenneltk:n jäsen (vihr.)

Kaisa Peltonen: kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Virpi Kauko: kaupunkirakennelautakunnan varajäsen (vihr.)

Jyväskylä

Torppaako kaupunki aktiivisuuden?

Keskisuomalainen julkaisi tiistaina 31.12. mielipidekirjoituksen. Allekirjoittanut ja vihreiden toinen kaupunginvaltuutettu Maia Fandi sanailujen takana:

Torppaako kaupunki aktiivisuuden?

Jyväskylä suunnittelee purkavansa oleskelu- ja korttelileikkipuistoja sekä uimarantoja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Säästöjen etsiminen on tarpeellista ja pakollista, mutta keinovalikoima on suppea. Keskisuomalainen uutisoi 23.12. puistojen purkamisesta. Uutisessa eräs asukas pohti kaupunkilaisten ottamista mukaan puistoista huolehtimiseen.

PuistoKaupungin viherpalvelut on suhtautunut tähän asti epäilevästi kaupunkilaisten osallistumiseen yhteisestä ympäristöstämme huolehtimiseen. Kaupunkilaiset ovat tarjoutuneet pitämään yhteisesti huolta puistoista ja paikallinen yhdistys on lupautunut karsimaan pyörä- ja kävelyteiden näkemäestepuskia vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Kaikki toiminta tapahtuisi luonnollisesti kaupungin työntekijöiden ohjeistuksella. Kaupunkilaiset ovat tarjonneet apua aktiivisesti, mutta sitä ei oteta vastaan. Mistä siis kiikastaa?

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2012 viherpoliittisen ohjelman, jonka yhtenä ajatuksena on synnyttää uusia ja herättää henkiin unohtuneita yhteistyömahdollisuuksia asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Viherpolitiikan ohella asukkaiden aktivoimisesta, yhteistyöstä ja kuntalaisten osallisuudesta on kirjattu mm. kaupunkistrategiaan. Kun käytäntö poikkeaa periaatteista, herää kysymys onko meillä taas kerran käsissä ohjelma, jonka tavoitteet jäävät sanojen tasolle?

Helsingissä on toteutettu menestyksekkäästi Hyvä kasvaa Helsingissä -ohjelmaa. Ohjelmassa etsitään puistokummeja pitämään huolta puistoista, siivotaan roskia yhdessä ja kannustetaan ihmisiä pitämään huolta ympäristöstä. Helsinki on saanut kannustettua puistokummeiksi mukaan lähes 500 kaupunkilaista. Myös Jyväskylän viherpoliittinen ohjelma kannustaa kaupunkilaisia mukaan ja korostaa kaikille yhteisten lähiliikuntapaikkojen ja viherpuistojen tärkeyttä viihtyisyyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Miksi siis Jyväskylässä kaupunkilaisia ei oteta mukaan huolehtimaan yhteisistä puistoista ja leikkipaikoista, meidän yhteisistä takapihoistamme?

Kaisa Peltonen, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Maia Fandi, kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Jyväskylä

Kansalaisvaikuttamista

Sain suureksi ilokseni vierailla viime viikolla kertomassa lukiolaisille kansalaisvaikuttamisesta.  Olen enemmän kuin ilahtunut siitä, että kansalaisvaikuttamisen teemoja käsiteltiin kyseissä lukiossa käytännön kautta. Oppilaat keksivät kurssin aikana itse teeman, jota he haluavat lähteä edistämään.

Vierailuun valmistautuminen oli antoisaa kun sain itsekin pohtia, miten eri järjestöissä olen päässyt mukaan kansalaisvaikuttamiseen ja miten luovia keinoja ihmiset yhdessä keksivätkään! Useimmiten kansalaisvaikuttaminen on kannattanut, kunhan löytää sopivan lähestysmistavan tärkeäksi kokemalleen asialle. Tapoja tärkeäksi kokeman asian edistämiselle on lukuisia.

Valmistautuessa löysin suhteellisen toimivan jaottelun kansalaisvaikuttamiselle, jonka ajattelin jakaa myös teille.

Pilvet
1) Ryhmäksi järjestäytyminen

Kokoa ryhmä tärkeäksi kokemasi asian ympärille tai liity johonkin järjestöön, joka ajaa jo asiaasi. Ryhmässä on voimaa! Ryhmän kautta on helpompaa kehitellä ideoita ja jäsentää omia ajatuksiaan – eikä tule unohtaa ryhmän suurempaa vaikuttavuutta verrattuna yksilönä toimimiseen.

2) Arjen valintoihin vaikuttaminen

Joskus sanotaan, ettei yksilön valinnoilla ole vaikutusta. Todellisuudessa muutos lähtee yksilön valinnoista. Toimi esimerkkinä muille.  Riittää, että olet sitä mitä olet.

Järjestöt tarjoavat hyvän kanavan tiedottaa asioista laajemmalle yleisölle, niin järjestön sisällä kuin laajemmillekin.  Mitä konkreettisemmin muutosidea tuodaan esille, sitä helpompaa ihmisten on siihen samaistua. Yhteiskunta muuttuu usein tehokkaammin alhaalta päin eikä vain lakimuutoksia tekemällä.

3) Julkiseen keskusteluun osallistuminen

Kirjoita, kerro, väittele. Mielipidekirjoitus on helppo tapa saada asiallesi julkisuutta ja herättää keskustelua. Monesta kahvipöytäkeskustelusta on lähtenyt asiat kulkeutumaan eteenpäin muutamalle muullekin ihmiselle.

Nykyään myös sosiaalinen media ja blogit ovat oiva tapa nostaa asioita esille. Pääasia on, että tuot tärkeän asiasi rohkeasti esille jotain väylää pitkin.

4) Päätöksentekoon osallistuminen

Ota yhteyttä kuntapäättäjiin tai kansanedustajiin. Heidän tehtävänsä on selvittää ja viedä ideoitasi eteenpäin. Vastaa kuntalaisille tehtyihin kyselyihin. Pyri mukaan toimintaan tai taustajoukkoihin. Kolmannella sektorin kautta on usein myös mahdollista osallistua päätöksentekoon välillisesti. Järjestötoiminnalla on kaiken lisäksi ihmisiä yhdistävä vaikutus ja toiminta on usein palkitsevaa ja mukavaa.

Toivottavasti muutama idea virkosi sinunkin mieleesi. Vaikuttavaa päivää jokaiselle! 🙂

~ Kaisa

Kaupunginvaltuuston kokous 4.11. ja TAE 2014

Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin 4.11.2013 Kankaan osayleiskaava. Keskusteluun nousi erityisesti Tourujoen uusi uoma ja ehdotus Tourujoen ylittävästä uudesta sillasta. Muutamissa puheenvuoroissa tuli esille huoli korkeista kustannuksista sekä  joen herkkä luonto. Lyhyessä kommenttipuheenvuorossani kävin puhumassa uuden sillan puolesta, joka meni jotakuinkin näin:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tourujoen ylittävä silta on välttämätön. Kankaan alueelle on tulossa tuhansia uusia työpaikkoja, jolloin me tarvitsemme sinne uuden sillan. Kinakujan silta ei mahdollista nopeaa ja sujuvaa liikkumista alueelle. Uusi silta on myös Baanan kannalta olennainen. Baana lisäisi lihasvoimin liikkumista. Se on myös suuri imagotekijä Jyväskylälle. Helsingissä Baana aloitti merkittävän buumin pyöräilyyn. Sillan avulla on myös mahdollista tukea eroosioherkkää joen pengertä eli tämänkin takia kannattaa pitää mielessä siltavaihtoehto. Mikäli estämme sillan rakentamisen, estämme samalla myös Baanan syntymisen. Uuden sillan vaihtoehtoa on hyvä pitää mielessä tulevaisuudessakin.

Valtuustossa käytiin myös kaupunginjohtajan talousarvion 2014 esityksen lähetekeskustelua. Kävin pitämässä valtuustoryhmämme ryhmäpuheenvuoron. Valtuustoryhmät ovat antaneet tarkemmat kommentit ja ehdotukset talousarvioesityksestä eteenpäin hallituksen valmisteluun. Kaupunginhallitus tekee oman esityksensä 18.11. ja valtuustoon talousarvio palaa käsiteltäväksi 2.12.2013.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vihreä valtuustoryhmä kantaa vastuuta kaupungin talouden tervehdyttämisestä tietoisena siitä, että tavoitteeseen pääseminen edellyttää kipeitä, kuntalaisten arkeen vaikuttavia päätöksiä.

Jotta tarvittavat päätökset voidaan tehdä viisaasti, tulee pitkän aikavälin seuraukset arvioida tarkasti. Näin vältämme tilanteen, jossa arvioidut säästöt eivät toteudu tai niistä aiheutuu lisäkustannuksia. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntatilat kannattaa pitää maksuttomina, koska se edistää terveyttä ja siten ehkäisee terveydenhoitokustannuksia tulevaisuudessa.

Vihreä ryhmä on valmis sitoutumaan vuosikatetavoitteeseen ja esittämämme muutokset voidaan kattaa talousarvion sisällä tehtävillä muutoksilla.

Talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014 – 2016 sisältää palveluverkkoon vaikuttavia linjauksia runsaasti. Olemme huolissamme siitä, millaisin taustatiedoin ja miten vajavaisen valmistelun perusteella kaupunginjohtajan esitykseen on listattu asioita. Tällä hetkellä esitykset herättävät niin päättäjissä kuin kuntalaisissakin huolta ja ihmetystä. Onko kysymyksessä psykologinen pelottelu, jonka jälkeen isotkin säästötoimenpiteet saadaan toteutettua mukisematta?

Kirjastoverkkoa tulee tarkastella kriittisesti ja laskea tarkasti, kuinka suuri hyöty lopulta kirjastojen lakkauttamisesta tulee. Kirjastojen osalta on syytä pitää esillä vaihtoehtoa, jossa jotkut kirjastot voitaisiin säilyttää asukasyhdistysten avulla tai koulujen yhteydessä. Kouluverkkoa koskevien selvitysten tulee olla kattavia ja pitkän aikavälin vaikutukset huomioivia. Parasta ja taloudellisesti erityisen tehokasta kustannuksia ehkäisevää työtä tehdään neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, joissa käytännössä toiminta tavoittaa koko ikäluokan. Toimintojen alasajon sijaan tilojen käyttöastetta tulee nostaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Jyväskylä haluaa profiloitua resurssiviisaaksi kaupungiksi. Toimintatavan tulee koskea koko konsernin toimintaa. On arvioitava ovatko kaikki investoinnit välttämättömiä, olemmeko tehneet tarpeeksi laadukasta kokonaissuunnittelua ja onko työntekijät otettu riittävästi mukaan ideoimaan parempaa työkulttuuria ja taloudellisempia käytäntöjä työpaikoille. Käytämmekö niukentuvia resurssejamme järkevimmällä mahdollisella tavalla?

Esimerkiksi investointilistalla on hankintoja toimipisteisiin, joita talousarvion toisessa kohdassa on ehdotettu joko remontoitavaksi tai kokonaan lakkautettavaksi muutaman vuoden sisällä. Esimerkkinä kaupunginteatterin lämpiön kalustus tai Käsityön museon markiisien uusiminen, joihin käytettävä rahasumma on yhtä suuri kuin pienkirjastojen lakkauttamisesta saatava säästö. Esitämme mm. JYKES:in ja Rallien avustusten pienentämistä. Haluamme myös, että elinkeinopolitiikan organisoinnin eri vaihtoehtojen välillä käydään avoin harkinta. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupungin toiminnassa ei saa olla pyhiä lehmiä, joihin ei kosketa; niin talouspalvelukeskus, tietohallinto, johdon tukipalvelut eri palvelualueilla kuin kehittämiseen varatut määrärahatkin on otettava kriittiseen tarkasteluun. Viestinnän sekä tapahtumien ja suhdetoiminnan määrärahoja on supistettava.

Tietoliikenteen palveluita ei ole mielekästä tuottaa kokonaan itse, mikäli meillä on olemassa jo toimiva kaikille avoin järjestelmä. Vihreä ryhmä kannattaa Kuntien Tieraan liittymistä. Lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt jo vuonna 2011 tehdä selvityksen, jossa tarkastellaan työasemien siirtämistä vapaan lähdekoodin ohjelmistoihin. Miksi emme ole vieläkään kuulleet selvityksen tuloksia? Avoimien ohjelmistojen kautta olisi mahdollista saada huomattavia säästöjä.

Uusia innovatiivisia ratkaisuja talouden ongelmiin on ehdotettu, mutta rohkeutta uudistaa työn tekemisen ja ohjaamisen kulttuuria ei ole ollut. Ei ole ihme, että rahahanamme vuotavat ja vauhdilla.
Vihreä ryhmä peräänkuuluttaa arkijärkeä ja kohtuutta niin asioiden valmisteluun kuin päätöksentekoonkin.

Valtuuston kokousten videoinnit: http://jkl.fi/hallinto/valtuusto/kokousajat

Päätökset: http://jkl.fi/ajankohtaista/1/0/64632

Keski-Suomen Vihreät
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2015 Kaisa Peltonen.