Valoa ja laatua pyöräilykasvatukseen

Keskisuomalaisessa 19.12.2014 julkaistu mielipidekirjoitus

Töysän Linjan linja-autonkuljettaja Tero Mikkonen osoitti huolensa siitä, että vain harva pyöräilijä käyttää valoja eikä kävelijöilläkään ole aina heijastimia (Ksml 5.12.). Huoli on aiheellinen ja sen jakaa varmasti jokainen liikenteessä kulkija.

Kaikenlaisissa ongelmatilanteissa pyöräilijöitä syytetään usein liian helposti välinpitämättömyydestä ja reseptiksi ehdotetaan rangaistuksia tai syyllistämistä. Yhtenä syynä moniin ongelmiin on infrastruktuurin sekavuus, jolloin pyöräilykulttuuri ei myöskään kehity.

Taustalla on kuitenkin vielä laajempi ongelma, johon Suomessa ei ole tähän asti haluttu tai osattu vastata. Koulujen liikennekasvatus ja pyöräilykasvatus sen osana on yhä riittämätöntä.

Pyöräilykasvatusta ei ole määritelty tarpeeksi tarkasti opetussuunnitelmissa. Puhdas pyöräilykasvatus loistaa poissaolollaan niin lasten kuin nuorten osalta. Jääkin täysin yksittäisen opettajan tai koulun innostuksen varaan, kuinka vahvasti oppilaille tuodaan pyöräilykasvatus osaksi koulun arkea.

Jokainen opettaja opettaa varmasti opetussuunnitelman mukaan liikennekasvatusta, mutta vain harva vie pyöräilykasvatuksen opit käytäntöön asti eri luokka-asteilla.

Pyöräilyä ja liikennekulttuuria on mahdotonta oppia vain koulun penkillä istuen. Tarvitaan käytännön harjoittelua, vaikka sen järjestäminen saattaa tuntua joskus työläältä. Lapsen kannalta liikennetaidot ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä ja tarpeellisia arkitaitoja.

Polkupyörä on lapsen ensimmäinen oikea ajoneuvo liikenteessä, jolloin on erityisen tärkeää ohjata lasta turvalliseen liikkumiseen heti alusta saakka. Liikennekasvatuksen vähäisyyden vaikutukset näemme jo tällä hetkellä liikennekulttuurissamme.

Liikennekulttuurin vastuulliseen ja aktiiviseen kehittämiseen tarvitaan mukaan vanhemmat, koulut, oppilaitokset, autokoulut, yhdistykset ja työpaikat. Esimerkiksi työpaikoilla helppo tapa kannustaa valojen käyttöön on tarjota valot jokaiselle työmatkansa pyörällä liikkuvalle. Tällöin työnantaja osoittaa toiminnallaan liikenneturvallisuuden ja työntekijän olevan tärkeä.

Niin pitkään kuin liikennekasvatus aikuisilla kuin lapsilla ei vastaa arkielämän tarpeita, jatkuvat sukupolvi toisensa jälkeen samat ongelmat liikennekulttuurissamme. Erityisesti opetussuunnitelmia uudistaessa tulisi huomioida pyöräilykasvatuksen tarve vahvemmin.

Kaisa Peltonen
luokanopettaja
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Jyväskylä

Kuvituskuva: Wen-Cheng Liu / CC BY-NC-SA 2.0 (cropped/hue)

Fysioterapian suoravastaanotto täydentää terveysasemapalveluita

Jätin 9.6.2014 valtuustoaloitteen, jossa esitettiin että fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia selvitetään pikaisesti ja että talousarvion valmistelussa otetaan huomioon suoravastaanottotoimintaan tarvittavat resurssit.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että käynnistynyt fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta täydentää hyvin terveysasemien palveluvalikoimaa. Mikäli toimintaa pysyttäisiin laajentamaan, saataisiin jatkossa todennäköisesti helpotettua lääkärin vastaanotoille kohdistuvaa painetta ja pystyttäisiin nopeuttamaan potilaiden kuntouttavien toimien käynnistymistä. Asia otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vuoden 2015 talousarvion valmistelussa.

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa

On ilo kuulla, että Jyväskylässä fysioterapian suoravastaanottotoimintaan ollaan tyytyväisiä ja tahtotilaa on laajentaa toimintaa. Tarvitsemme juurikin tämänkaltaisia uusia näkökulmia järjestää työtä tavoilla, josta kaikki hyötyvät.
Kuten aloitteen vastauksessa tuli ilmi, resurssit toiminnan järjestämiseen ovat riittämättömät eikä parannusta tilanteeseen aivan hetkessä ole varmastikaan nähtävissä.

Tällä hetkellä esimerkiksi Huhtasuolla ei valitettavasti enää ole fysioterapian suoravastaanottotoimintaa, mutta vielä valitettavampaa on se, ettei hoitoonpääsyä fysioterapiaan ole tehty potilaille helpoksi. Suoravastaanottotoimintaan haluavat potilaat ohjataan tällä hetkellä Palokan terveysasemalle, johon kulkuyhteydet ovat harmillisen heikot.

Etäisyys Huhtasuon ja Palokan välillä on ainoastaan 5 km, mutta joukkoliikennettä käyttäen matka kestää hämmästyttävästi kahdestakymmenestäviidestä minuutista jopa yli 40 minuuttiin. Matka-ajan ollessa näin pitkä ja sisältäen vaihtoja, luonnollisesti useat TULES-potilaat ovat Huhtasuolla jo päätyneet takaisin paikalliselle lääkärin vastaanotolle eivätkä lähde kulkemaan kauemmas hitailla bussiyhteyksillä.

Uudistuksia tehtäessä tuleekin joukkoliikenteen elää muutoksissa mukana.
Vaikka taloustilanne on heikko, toivoisin että hyväksi havaittuja toimintamalleja ei haudattaisi vaan pyrittäisiin suunnitelmallisesti löytämään ratkaisu tähänkin haastavaan tilanteeseen.”

Säästöjä tietohallintoon avoimella lähdekoodilla

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 10.11.2014

Tietohallinnon toimintamenot kasvavat talousarvioehdotuksen mukaan 350 000 euroa. Suurin menoerä on Microsoftin lisenssimaksujen korotukset eli 210 000 euroa. Lisäksi erilaiset tuki- ja ylläpitomaksut nousevat. Puuttuuko tietohallinnosta taito vai tahtotila löytää edullisempia ratkaisuja?

Tämän aamuisen uutisen mukaan Vantaalla tietohallinnosta on säästetty 4 miljoonaa avoimen lähdekoodin ja vankan kilpailutusosaamisen ansiosta. Myös Kortepohjan koululla on kokeiltu onnistuneesti Linux-järjestelmän käyttöä. Jyväskylässä aikaisempien selvitysten mukaan kuitenkin todettiin, että Linux-järjestelmän käyttö ei toisi säästöä, mutta suosituksena oli avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön ja Microsoft Multipointin käytön lisäämistä.

Ihmettelenkin, miten selvitysten lopputulokset olivat niin erilaisia kuin muissa kaupungeissa tehdyt ratkaisut kertovat ja miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei ole kokeiltu rohkeammin. Tietohallintoa on pyydetty vuonna 2011 edellisen Microsoftin-ohjelmistokauden alussa selvittämään avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä, mutta vain vähän muutoksia on tapahtunut eikä kattavaa selvitystä ole kuulunut.

Jyväskylässä siis edelleen Microsoft-jätti vie ja pieni vikisee. Lisenssimaksujen korotukset otetaan kiltisti vastaan ja raha virtaa ulkomaille.

Myös Helsingissä on haluttu päämäärätietoisesti hillitä tietohallinnon kustannusten nousua tekemällä yhteistyötä kaupungin kumppanikoodarien eli IT-huippuosaamistiimin kanssa. Kumppanikoodarit tekevät avoimen lähdekoodin hankkeiden lisäksi yhteistyötä virkamiesten kanssa selvittäen ohjelmistotoimittajien vaatimuksia. Helsingin kokemuksen mukaan kumppanikoodarit ovat osanneet arvioida paremmin tietojärjestelmien yhteensopivuuksia, hintoja ja liian sitovia sopimuksia. Käytännössä on siis säästetty rahaa.

Tietohallinnon tulee tehostaa ja järkevöittää toimintaansa. Tässä apuna voitaisiin käyttää esimerkiksi kumppanikoodarien apua, josta olen tehnyt tänään myös valtuustoaloitteen.

Kuvituskuva: Paco Espinoza / CC BY-NC-SA 2.0

Valtuustoaloite: Kumppanikoodarit osaksi Jyväskylän tietohallintoa

Valtuustoaloite 10.11.2014
Tietohallinnon menot kasvavat vuosi vuodelta ja riippuvuus ostopalveluista lisääntyy. Jyväskylä pyrkii profiloitumaan kyberturvallisuuden ja ICT-osaamisen paikkana, jolloin osaamisen tulisi näkyä myös kaupungin sisäisessä toiminnassa.

Tietotekniikan nopea kehitystahti vaatii laaja-alaista osaamista, yhteistyötä ja avoimuutta. Taitavalla kilpailuttamisella ja avoimella lähdekoodilla on mahdollista saavuttaa säästöjä tietohallintoon. Helsingin kaupungilla kumppanikoodarit eli IT-huippuosaamistiimi toimii yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Kumppanikoodarit mm. suunnittelevat ja toteuttavat itse tietojärjestelmiä, tarjoavat teknistä tukea ja tukevat eri hallintokuntia sekä avaavat tietovarantoja niin organisaation sisällä kuin kuntalaisillekin. Uusia palveluita ja tietojärjestelmiä voidaan luoda kustannustehokkaasti, nopeasti ja ketterästi omana toimintana.

Kumppanikoodarit ovat tukena myös ohjelmistotoimittajien neuvotteluissa osaten arvioida paremmin todellista työn määrää ja ehdottaa tehokkaampia ratkaisuja. Yhteistyön avulla voidaan välttyä liian suurilta ohjelmistotoimittajien kustannusvaatimuksilta ja liian sitovilta sopimuksilta.

Esitän, että Jyväskylässä selvitetään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset
tietohallintoon.

Kuvituskuva: Sebastian Te Burg / CC BY 2.0 (cropped)

Suora väylä vastaanotolle

Mielipidekirjoitus Suur-Jyväskylän lehdessä 18.6.2014

Jyväskylän profiloituminen resurssiviisaaksi kaupungiksi on tärkeää kaupungin tulevaisuuden kannalta. Uudenlaisia ajattelumalleja innovoidaan jatkuvasti. Yksi toimivimmista uusista ajatusmalleista on fysioterapian suoravastaanottotoiminta, jonka toimintaa tulee lisätä huomattavasti.

Terveyskeskuslääkäreiden kasvavat jonot ja entistäkin painavampi työtaakka on suuri ongelma. Jopa noin 25 % lääkäreiden vastaanottokäyntien potilaista on tuki- ja liikuntaelinoireisia. Useat lääkärit ja potilaat ovat turhautuneita siihen, että ohjeena kiireisellä vastaanottokäynnillä on liian usein lepo ja tulehduskipulääkekuuri.

Uudessa mallissa kiireelliseksi todettu TULE-potilas ohjataan lääkärin sijaan suoraan fysioterapian suoravastaanottoon, jossa suoravastaanottotoimintaan erikoistunut fysioterapeutti arvioi potilaan kunnon ja antaa samalla yksilölliset kuntoutusohjeet potilaan mukaan. Potilas saa heti tarvitsemansa hoidon ja paranemisen kannalta tärkeät kuntoutusohjeet.

Potilaan laadukkaamman hoidon lisäksi myös kaupunki hyötyy lääkärien ja fysioterapeuttien työn uudelleenjärjestelystä. Käytäntö vähentää terveyskeskuslääkäreille suuntautuvia turhia TULE-potilaiden vastaanottokäyntejä. Lisäksi nopea hoitoonpääsy lyhentää sairauspoissaoloja, vähentää komplikaatioita, leikkauksia ja turhia erikoissairaanhoidon lähetteitä.

Suoravastaanottotoimintaa tulee lisätä sekä kehittää edelleen lääkärien ja fysioterapeuttien yhteistoimintamalleja. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutetaan jo tällä hetkellä suoravastaanottotoimintaan perehtyneitä fysioterapeutteja, jolloin tämän osaamisen tulee näkyä myös seudun palveluissa.

Pätevä syy muutoksen vastustamiseen ei voi olla uskalluksen tai resurssien puute. Resurssien viisas kohdentaminen ennen kaikkea säästää turhia kustannuksia eikä lisää niitä.

Kaisa Peltonen
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Jyväskylä

Fysioterapian suoravastaanottotoiminnan lisääminen

Valtuustoaloite 9.6.2014

Terveyskeskuslääkäreiden kasvavat jonot ja entistäkin painavampi työtaakka on suuri ongelma kaupungissamme. Jopa noin 25 % lääkäreiden vastaanottokäyntien potilaista on tuki- ja liikuntaelinoireisia. Useat lääkärit ja potilaat ovat turhautuneita siihen, että ohjeena kiireisellä vastaanottokäynnillä on liian usein lepo ja tulehduskipulääkekuuri.

Fysioterapian suoravastaanoton mallissa kiireelliseksi todettu TULE-potilas ohjataan lääkärin sijaan suoraan fysioterapian suoravastaanottoon, jossa suoravastaanottotoimintaan erikoistunut fysioterapeutti arvioi potilaan kunnon ja antaa samalla yksilölliset kuntoutusohjeet potilaan mukaan. Potilas saa heti tarvitsemansa hoidon ja paranemisen kannalta tärkeät kuntoutusohjeet.

Potilaan laadukkaamman hoidon lisäksi myös kaupunki hyötyy lääkärien ja fysioterapeuttien työn uudelleenjärjestelystä. Käytäntö vähentää terveyskeskuslääkäreille suuntautuvia turhia TULE-potilaiden vastaanottokäyntejä. Lisäksi nopea hoitoonpääsy lyhentää sairauspoissaoloja, vähentää komplikaatioita, leikkauksia ja turhia erikoissairaanhoidon lähetteitä.

Esitän, että suoravastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia selvitetään pikaisesti. Talousarviota valmisteltaessa tulee ottaa huomioon fysioterapian suoravastaanottotoimintaan tarvittavat resurssit.

Kaisa Peltonen (vihr.)

Valtuustoaloitteen allekirjoitti 31 valtuutettua.

Maakuntavaltuuston kokouksiin ei edelleenkään lisää avoimuutta

Maakuntavaltuusto kokoontui perjantaina 6.6. Petäjävedellä käsittelemään mm. Keski-Suomen strategiaa ja budjetin pienentämistä 3 % verran. Samalla kuulimme vastauksen vihreiden aloitteeseen, jossa vaadittiin maakuntavaltuuston kokouksiin lisää avoimuutta eli kokousten videointeja. Aloitteella ei ollut tällä kertaa mitään vaikutusta vaikka Keski-Suomesta visioitiin samassa kokouksessa digitalouden mallimaakuntaa. Meillä on selvästi vielä matkaa näihin tavoitteisiin ja visioihin. Pelkkä sanahelinä ei riitä, vaan tavoitteet vaativat toimia tullakseen todeksi. Alla pitämäni puheenvuoro aiheesta.

Puheenvuoro 6.6.2014 Keski-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa

”Vihreä ryhmä pitää edelleen tärkeänä edistää kokousten avoimuutta ja videointia. Tässä vaiheessa vihreä ryhmä tyytyy vastaukseen, mutta palaa aloitteeseen myöhemmin.

Keski-Suomen strategiassa yhtenä pääpainopisteenä on digitalouden suuri vallankumous. Keski-Suomen liiton tulisi näyttää tässä mallia käytännön tasolla. Kokousten videointeihin on kehitetty helppoja ja edullisia tapoja eikä reaaliaikaisuus ole välttämätöntä. Digitalouden suunnannäyttäjänä Keski-Suomen liiton tulisi kyetä itse hoitamaan videointi eikä ulkopuolista työvoimaa tarvita. Videoinnit voitaisiin tehdä myös yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Mikäli kokousten kustannuksista halutaan säästää, voitaisiin säästää ennemminkin kokouksessa kävijöiden kestitsemisestä, tehostaa kokouskäytänteitä sekä etsiä edullisempia kokoustiloja käyttöömme – ja suunnata säästetyt varat avoimuuden lisäämiseen eli tässä tapauksessa kokousten videointiin.”

Pyöräilystrategiaan vauhtia valtuustoaloitteella

Kesäkollaasi2Touko Aalto ym. (vihr.) tekivät vuonna 2012 valtuustoaloitteen, jossa esitettiin laadittavaksi Jyväskylään pyöräilystrategia. Vastaus aloitteeseen saapui vihdoinkin ja alla lyhyt kommenttipuheenvuoroni liittyen aloitteeseen. Jyväskylän kaupungin toimenpiteet pyöräilyn edistämiseen ovat menossa oikeaan suuntaan, mutta kattava pyöräilystrategia puuttuu. Toivottavasti valmistuu pian!

”Touko Aallon ja muiden valtuustoaloitteessa pyydettiin laatimaan pyöräilystrategia Jyväskylään. Kaikissa kehittyneissä pyöräilykaupungeissa suuret muutokset pyöräilijöiden määriin on saatu aikaiseksi tavoitteellisella ja rohkealla kaupunkisuunnittelulla sekä kattavalla pyöräilystrategialla.

Jyväskylän suunta kestävän liikenteen suunnittelussa on oikea ja positiivinen: osallistumista erilaisiin pyöräilyä edistäviin hankkeisiin, yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa sekä laatimalla pyöräilyn tavoiteverkko.

Tällä hetkellä suunnitteilla oleva pyöräilyn kehittämisohjelma on seuraava ja tarvittava vaihe pyöräilyn edistämisessä. Pääreiteistä tulee tehdä sujuvat ja turvalliset, jolloin koko liikenneympäristö selkiytyy kaikkien kannalta – niin kävelijöiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoiden kannaltakin. Toivommekin, että pyöräilystrategia saadaan käyttöön mahdollisimman pian ja kaupunki jatkaa kestävän liikenteen kehittämistä.”

Kankaan yhteisjärjestelyt

Kävin pitämässä valtuuston kokouksessa 24.2.2014 puheenvuoron liittyen Kankaan yhteispysäköintimalliin:

Kuva: Jyväskylän kaupunki

Kuva: Jyväskylän kaupunki

”Kankaan alueen suunnitelmassa tulevat esille juurikin ne arvot, joita tässä ajassa tarvitaan: luovuus, resurssiviisaus ja yhteisöllisyys. Ilahduttavaa on todeta, että hienot tavoitteet ovat kerrankin päätyneet myös käytännön toteutukseen. Kankaan alueesta on tulossa hieno ja arvokas käyntikortti Jyväskylälle.

Yhteispysäköintimalli on kokeilemisen arvoinen idea, joka pitää sisällään resurssiviisaan ajatuksen. Erityisen ilahduttava seuraus yhteispysäköinnistä on asuntojen hinnan ja pysäköintipaikkojen hinnan erottaminen toisistaan, jolloin asumisen kustannukset jakautuvat reilummin kaikkien kannalta. Autoton asukas maksaa tästä lähtien vain siitä, mitä palveluita hän todellisuudessa käyttää.

Kankaan alueen ratkaisut kannustavat kestävään liikkumiseen monipuolisilla tavoilla. Lisäksi lyhyt matka keskustaan sekä suunnitellut pyöräilyn pikaväylät ja nopeat suorat kävelyreitit ovat osaltaan kannustamassa asukkaita valitsemaan liikkumistapansa viisaasti. Kenties voimme päästä tilanteeseen, jossa esimerkiksi emme tarvitsekaan suunniteltua maksimissaan kuutta pysäköintilaitosta.

 Yhteispihat luovat asuinalueelle yhtenäisen ilmapiirin ja samalla voimme päästä lähemmäs liiankin usein kadotettua yhteisöllisyyttä. Piha-alueet on omistettu ihmisten käyttöön eikä esimerkiksi harmaan tylsiksi parkkiruuduiksi. Suunnitelmista huokuu selkeästi läpi se, että ihminen ja asumisen viihtyvyys ovat olleet keskeisiä arvoja.

 Selvityksessä on tuotu esille realistisella ja rehellisellä tavalla yhteiskäyttöratkaisuiden hyviä ja huonoja puolia. Tämänkaltaisia selvityksiä on ilo lukea.”

Hyvinvointia lisää osallistumalla

Keskustelu kuntalaisten osallistumisesta ja osallistamisesta jatkuu. Keskisuomalaisessa julkaistu mielipidekirjoitus aiheesta 18.1.2014:

Hyvinvointia lisää osallistumalla

KukkaKeskustelu oleskelu- ja leikkipuistojen huolehtimisesta kuntalaisten toimesta käy kiivaana ja syystäkin. Asukkaiden kannustaminen pitämään huolta yhteisistä alueista on ollut vähäistä. Keskisuomalainen uutisoi 11.1. ilahduttavasti siitä, kuinka asukkaat ovat olleet aloitteellisia ja pyytäneet itse lupaa huolehtia puistoista.

Vastuukysymykset ja realiteetit on otettava huomioon, ja tätä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen onkin korostanut. Liialla varovaisuudella ei silti pidä estää asukkaiden toimeliaisuutta. Tarpeellisella määrällä tahtoa ja innostusta kaupunki voisi kannustaa asukkaita aktiivisuuteen myös tällä vapaaehtoisuuden saralla.

Vihreät ovat tuoneet esille ajatusta puistokummeista, jota on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä ja Järvenpäässä. Helsingissä puistokummit muun muassa keräävät roskia, haravoivat ja kitkevät. Vapaaehtoiset puistokummit eivät korvaa ammattilaisia, vaan koulutetut puutarhaosaajat tekevät puistoissa edelleen vaativimmat työt.

Puistoista huolehtiminen on antoisaa tekemistä. Se lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee jopa syrjäytymistä. Helsingin kokemuksen mukaan myös kehitysvammaisille asukkaille löytyy puistoista mielekästä tekemistä. Asukasaktiivisuus puistoissa ja uimarannoilla vähentää myös ilkivallan määrää. Mitä useampi silmäpari on kiinnostunut alueiden kunnossa pysymisestä, sitä huonommat mahdollisuudet ilkivallan tekijöillä on toimia rauhassa. Parhaimmillaan asukasaktiivisuus kohottaa kaupungin imagoa ja lisää asukkaiden ja kaupungissa vierailevien arvostusta kaupunkiamme kohtaan. Jyväskylässä tämänkaltaisen toiminnan jalkauttaminen voisi tapahtua esim. JAPA ry:n kautta. Myös Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluyksikön ympäristöluotseja voisi hyödyntää yhteistyökumppaneina.

Toivomme, että talousahdingosta huolimatta kaupunki ei jämähdä asukkaiden aktivoinnissa paikalleen, vaan kaupunki käynnistää puistojen vapaaehtoistoiminnan vaikka pienimuotoisestikin. Vuonna 2010 valtuusto on hyväksynyt kaupunkistrategian, jonka yhtenä tärkeänä kohtana on kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sekä monipuolinen yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Ennen uuden strategian luomista on hyvä tarkistaa, onko edellisiinkään tavoitteisiin päästy.

Nyt meillä olisi mahdollisuus siirtyä askeleen aidompaan kansalaisyhteiskuntaan.

 

Marja Kupari: pj, Jyväskylän Vihreät ry, kaupunkirakenneltk:n jäsen (vihr.)

Kaisa Peltonen: kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Virpi Kauko: kaupunkirakennelautakunnan varajäsen (vihr.)

Jyväskylä

Keski-Suomen Vihreät
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2015 Kaisa Peltonen.