Vastaus valtuustoaloitteeseen: Jyväskylä kohti Reilun kaupan kaupungin arvonimeä

Valtuustossa käsiteltiin 30.11. Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemista. Aloiteemme meni läpi ja nyt ryhdytään toimiin! Toivottavasti Jyväskylä on kohta Reilun kaupan kaupunki!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Reilun kaupan kaupungin arvonimi tuo kaupungeille positiivista virettä ja samalla Reilun kaupan tuotteiden suosiminen osoittaa kaupungin ottavan vastuunsa maailmanlaajuisesti omalla pienellä tavallaan. Vaikka meidän näkökulmasta toimet – eli minimissään Reilun kaupan kahvin käytön lisääminen – saattavat vaikuttaa pieniltä, on julkisyhteisöiden ostovoimalla merkitystä kun katsotaan kokonaisuutta. Noin 15 % koko Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu julkisista hankinnoista. Eettisiin ja sosiaalisesti kestäviin hankintoihin tulisikin kiinnittää laajemminkin huomiota – ei siis vain Reilun kaupan tuotteiden osalta.

Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemisen kriteereistä täyttyy tällä hetkellä jo kaikki muut paitsi kaupunkiorganisaation toimenpiteet. Positiivisinta tässä prosessissa on, että Reilun kaupan yhdistyksen mukaan Jyväskylästä löytyy tällä hetkellä jo yli 15 kahvilaa tai ravintolaa sekä 44 yritystä, yhdistystä tai järjestöä, jotka käyttävät Reilun kaupan kahvia. Jyväskylästä löytyy myös jo Reilun kaupan yliopisto sekä seurakunta. Kaupungin asukkaat ja yritykset ovat siis jo osoittaneet omalla toiminnallaan Jyväskylän haluavan olla reilu kaupunki. Nyt meiltä puuttuu vain kaupunkiorganisaation panostus.

Kriteerien täyttymiseksi Jyväskylän kaupungilta vaaditaan reilun kahvin käyttämistä vähintään kaupungintalolla ja kaupungin virallisissa tilaisuuksissa. Lisäksi kaupungin tulee järjestää infopiste esimerkiksi matkailuinfon yhteyteen. Kannatustyöryhmä on myös jo kasassa minimimuodossaan. Lisää kaupunginvaltuutettuja otetaan mieluusti mukaan kannatustyöryhmän toimintaan. Esimerkiksi Espoossa halukkaita löytyi jokaisesta valtuustoryhmästä. Toivottavasti näin käy myös meillä!

Jyväskylällä on siis enemmän kuin hyvät mahdollisuudet saada Reilun kaupan kaupungin arvonimi – ja siihen me toivottavasti pyrimme.

Talousarvioesitys 2016: pyöräily ja tietohallinto

Valtuuston kokouksessa  26.10.2015 käytiin keskustelua Talousarvioesityksestä 2016. Kävin nostamassa muutaman teeman esille esityksestä vinkiksi jatkokehittelyä varten. Lue lisää talousarvioesityksestä vuodelle 2016!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Liikenne- ja viheralueet osiossa positiivista on tavoite joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamisesta. Myös kaupunkistrategiassa keskiöön nousevat hyvinvoivat asukkaat ja resurssien viisas käyttö. Kestävän liikenteen edistämiseen kuuluvat kuitenkin myös muut toimet kuin joukkoliikenne – muun muassa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sujuvalla infralla ja muilla kannustimilla. Näistä toimista ei löydy kuvausta tai tavoitetta sanallakaan. Miksi näin?

Liikenne-ja viheralueiden osiosta löytyy sivulta 126 tilasto henkilöautotiheyden kehityksestä Jyväskylässä. Trendi on ollut tasaisen nouseva jo 90-luvulta asti. Aiheellista olisi kertoa sanallisesti, mikä kaupungin tavoite autoliikenteen osalta on eikä vain todeta tilannetta tilastoilla. Pyrimmekö tarpeettoman henkilöautoliikenteen vähentämiseen ja mitkä ovat toimet tavoitteeseen pääsemiseksi?

Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelma on käsittääkseni myös lähes valmiina kertoen yksinkertaisia ja kustannustehokkaita keinoja saada pyöräliikenteen määrä kasvuun. Miten tulevan pyöräilynedistämisohjelman sisältöihin ja tavoitteisiin on reagoitu vuoden 2016 osalta?

Toivoisin siis tarkennusta tavoitteista ja laajempaa avausta kestävien liikkumismuotojen osalta. Tunnetusti säästöt lihasvoimin liikkumisen lisäämisessä ovat huomattavat – esimerkiksi euro pyöräilyyn tuottaa kahdeksan euron hyödyt.

Toinen lyhyt nosto liittyy tietohallinnon toimintaan. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja valtionhallinnon kannustaman digiaskelluksen edistäminen ovat hyviä tavoitteita. Harmillista on se, että kehittämistavoitteissa ei ole listattu selkeästi kaikkia pilottihankkeita, jotta niitä voisi myös tarkemmin arvioida ja myöhemmin niiden toteutumista.

Tietohallinnossa kerrotaan olevan myös 178 tietojärjestelmää ja 49 ohjelmisto- tai laitetoimittajasopimusta. Herääkin kysymys, onko näin monen järjestelmän hallinta ja tuki samaan aikaan sekä toimivaa että tehokasta?

Erittäin positiivista tietohallinnon tavoitteissa on yhteissuunnittelu eri yhteistyötahojen kanssa sekä se, että tavoitteena on löytää säästöjä lisenssien ja ohjelmistojen kilpailuttamisista sekä ylläpitosopimuksista. Järkevällä suunnittelulla ja yhteistyöllä on löydetty yllättäviäkin säästöjä julkishallinnon ict-menoista.

Puheenvuoro: lisää liikettä kokouksiin ja haaste hyvinvoinnille!

Puheenvuoroni 31.8.205 valuustossa. Käsiteltävänä aiheena (111) valtuustoaloite kokouskäytänteiden muuttamisesta liikkuvaisempaan suuntaa!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Vastausta yhteiseen valtuustoaloitteeseemme oli ilo lukea ja huomata, että kaupungissa suhtaudutaan myönteisesti liikkumisen ja siten myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen luottamushenkilöiden kohdalla. Esimerkin voima on valtava ja toivottavaa on, että tämä käytänne leviää myös muualle kuin Jyväskylän kaupunkiorganisaatioon.

Vaikka tämä asia saattaa kuulostaa monen mielestä pieneltä ja vähäpätöiseltä, on vaikutukset niin yksilölle kuin yhteiskunnalle suuret. Tuoreen arvion mukaan istumisen aiheuttamat sairauskulut ja työtehon laskun kustannukset ovat vuositasolla miljardiluokkaa. Huomionarvoista on myös se, että  kyseessä hyvä käytänne, joka ei maksa mitään, mutta edistää kiistatta terveyttä ja ehkäpä siten myös fiksua päätöksentekoa.

Käsiteltävänä olevasta aloitteesta innostuneena Vihreässä valtuustoryhmässä päätimme juuri tänään haastaa paitsi itsemme, niin kaikki valtuutetut mukaan hyvinvointitalkoisiin – jokainen omalla tavoitteellaan ja omalla aikataulullaan. Vihreiden valtuutettujen lupauslistalta löytyy mm. päätöksiä lisätä unta, laihduttaa 10 kiloa tai olla skippaamatta lounasta. Hyvän olon perusasiat; uni, ravinto ja liikunta ovat varsin yksinkertaisia asioita, joita jokainen meistä voi omassa arjessaan huomioida.

Tästä haasteesta informoidaan kaikkia pian, mutta voit jo nyt miettiä minkälaisen haasteen otat vastaan.

Valtuustoaloite: Jaloittelutauot Jyväskylän kaupungin luottamustoimien kokouksiin

Jätimme Caius Forsbergin (kok.) kanssa 15.8.2015 valuustoaloitteen:

Valtuustoaloite: Jaloittelutauot Jyväskylän kaupungin kokouksiin

Caius Forsberg (kok.) ja Kaisa Peltonen (vihr.)

Useat maailman maat, kuten myös Suomi, ovat laatineet kansalaisilleen fyysisen aktiivisuuden suositukset. Fyysisen aktiivisuuden suositus ottaa kantaa liikunnan määrän, laadun ja toteuttamistapojen lisäksi myös liikkumattomuuteen sekä istumisen, ravinnon ja unen määrään. Pitkiä ja yhtämittaisia, yli kaksi tuntia kestäviä istumisjaksoja tulee välttää vapaa-ajan lisäksi myös koulussa ja työssä.

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että istuva elämäntyyli lisää itsessään, riippumatta fyysisestä aktiivisuudesta, esimerkiksi metabolisen oireyhtymän, sydän- ja verisuonisairauksien sekä 2-tyypin diabeteksen riskiä. Istuessa ruumiin energiankulutus on lähes lepotilassa. Heti kun nousee seisomaan, kulutus kasvaa 13 prosenttia ja jalkojen heiluttelu vielä tuplaa energiankulutuksen lepotilaan verrattuna.

Uusi kaupunkistrategia korostaa Jyväskylän olevan rohkeasti aikaansa edellä. Jyväskylän profiloituminen liikuntakaupungiksi on meille suuri vahvuus, jonka tulee näkyä myös käytännössä.

Luottamustoimien kokoukset kestävät useita tunteja eikä jaloittelutaukoja juurikaan pidetä. Jyväskylän kaupungin luottamushenkilöiden tulisi omalla esimerkillään olla osa liikkuvaa ja aktiivista Jyväskylää. Myös luottamustyön mielekkyys, luottamushenkilöiden vireystila ja näin jopa työn laatu paranevat kun kokouksissa pidetään riittävästi lyhyitä jaloittelutaukoja.

Esitämme, että Jyväskylän kaupungin organisaation kaikissa luottamustoimissa otetaan käyttöön käytäntö, jonka mukaan kokouksissa pidetään esim. pieni jaloittelutauko noin tunnin välein.

Kiitos jokaiselle äänestäjälle ja kampanjassa avustaneelle!

Vaaleista on hurahtanut jo kuukausi. Kevät on ollut täynnä mukavia kiireitä erilaisten pyöräilyn edistämisen projektien keskellä. Vaalien alla rästiin jääneet tehtävät on täytynyt hoitaa ja hieman keräillä voimia myös vaalikampanjan jälkeen. Siksi myös tämä kirjoitus on jäänyt roikkumaan. Parempi kuitenkin nyt kuin ei koskaan!

Heti aluksi haluankin sanoa suuren ja lämpimän kiitoksen aivan jokaiselle, joka omalla tavallaan auttoi minua kampanjassa sekä niille 845 äänestäjälle, jotka kokivat ajamani asiat tärkeinä tulevaisuudelle.

Suuri kiitos siis jokaiselle, joka

… äänesti minua!

… kertoi kavereilleen hyvää vihreistä ja ehdokkaista!

… jakoi mainoksiani niin flaikkujen kuin somemainosten muodossa!

… tuki kampanjaani lahjoituksilla!

… auttoi mainosten suunnittelussa ja tekemisessä!

… ideoi erilaisia mukavia tempauksia kanssani!

Suuri kiitos kuuluu myös kampanjapäällikölleni ja kampanjaryhmälleni, jotka tukivat ja auttoivat minua koko kampanjan ajan. Edelleen on aivan käsittämätöntä, miten paljon pientä ja suurta apua kampanjani aikana sain. Sydän ei voi kuin aidosti kiittää!

Vaikka tällä kertaa kansanedustajan paikka ei auennut, minua edelleen ilahduttaa Keski-Suomen Vihreiden tulos. Saimme Keski-Suomeen historian ensimmäisen vihreän kansanedustajan, Touko Aallon. Toukolla on sydän ja ajatukset kohdillaan. Tästä on hyvä jatkaa vihreiden ajatusten ja tekojen vientiä eteenpäin. Tulevaisuutta voidaan muuttaa kun vain tahdomme niin.

Kehitysyhteistyöhön on sitouduttava

Keskisuomalaisessa 22.3.2015 julkaistu mielipidekirjoitus

Hallitus esitti 12.2. lisätalousarviossaan 15 miljoonan euron leikkauksen kehitysyhteistyön määrärahoihin. Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahojaan vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan. Leikkaus tarkoittaisi kuitenkin tavoitteen laskemista 0,47 prosenttiin BKTL:sta. Mikä antaa Suomelle erityisaseman luistaa yhteisesti sovitusta kehitysyhteistyön tavoitteesta?

Islantia lukuun ottamatta kaikki muut pohjoismaat ovat saavuttaneet edellä esitetyn tavoitteen. Päästöhuutokaupasta saatavilla tuloilla voidaan toki paikata leikkausta, mutta tulojen saanti on verraten epävarmaa. Yhteisesti sovitun linjan taustalla on pyrkimys tasa-arvoon ja globaaliin vastuuseen. Riittävän pienet tuloerot niin valtion sisällä kuin maailmanlaajuisesti ovat parasta rauhanpolitiikkaa. Kehitysyhteistyön tarkoituksena on poistaa köyhyys ja tehdä lopulta itsensä tarpeettomaksi.

Ulkoministeriön tutkimuksen mukaan käsityksemme kehittyvien maiden tilanteesta ovat synkkiä. Esimerkiksi kahdeksan kymmenestä suomalaisesta uskoo, että vain alle puolet näiden maiden lapsista käy koulua. Selvityksen mukaan kuitenkin jo yli 90 prosenttia kehittyvien maiden lapsista pääsee aloittamaan peruskoulun. Kehitysyhteistyö on osaltaan edistänyt koulutukseen pääsyä ja suomalaisen yhteistyön tuloksia onkin nähtävillä esimerkiksi Nepalissa, jossa jo 94,5 prosenttia lapsista pääsee alakouluun ja 82 prosenttia nuorista osaa lukea.

Kehitysyhteistyötä tehdään ja suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä kohdemaan järjestöjen kanssa. Varojen karkaamista korruptoituneille hallituksille valvotaan tehokkaasti ja valvonnan toimivuudesta kertoo se, että väärinkäytökset usein havaitaan ja niihin puututaan. Kehitysyhteistyön toimintamallit kehittyvät jatkuvasti.

Eriarvoisuuden ja yhteiskunnallisen epävakauden ehkäisemiseksi tarvitaan myös kestävää talouspolitiikka; on purettava kestämättömät talouden rakenteet, parannettava köyhien maiden veronkantokykyä ja estettävä pääomapakoja. Kehittyvien maiden omien voimavarojen vahvistaminen vähentää riippuvuutta avustuksista. Vielä emme kuitenkaan ole saavuttaneet tavoitetta, joten meidän on edelleen sitouduttava kehitysyhteistyöhön.

Kaisa Peltonen, Jyväskylä
Laura Mansikkamäki, Jyväskylä
eduskuntavaaliehdokkaat (vihr.)

Kuvituskuva: IAEA Imagebank / CC BY-SA 2.0 (cropped/hue)

Äänikynnys Keski-Suomessa on tyly

Keskisuomalaisessa 17.1.2015 julkaistu mielipidekirjoitus

Päätoimittaja Pekka Mervola on pettynyt istuvan hallituksen päätöksentekokykyyn kuluvalla hallituskaudella (Ksml 11.1.). Mervolan mukaan hallitus ei ole kyennyt reagoimaan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, koska siinä on istunut liikaa pienpuolueita. Jotta ongelma ei toistuisi, Mervola esittää ratkaisuksi vaalipiirien pienentämistä, mikä johtaisi kansanedustajapaikkojen keskittymiseen suurimmille puolueille.

Istuvan hallituksen ongelmat ovat johtuneet sekä poikkeuksellisen vaikeasta taloustilanteesta että puolueiden edustajien kyvyttömyydestä yhteistyöhön. Tällaisia ongelmia ei ratkaista kaventamalla demokratiaa. Eihän Mervola vastaavasti halunne jättää tiedonvälitystäkään pelkästään Ylen, MTV:n ja Hesarin varaan.

Vaaleissa jokaisella on k yksi ääni. Kevään eduskuntavaaleissa on ensi kertaa käytössä Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit. Uudistus toteutettiin, jotta äänet olisivat samanarvoiset eri puolilla maata. Ns. piilevä vaalikynnys on uusissa, isommissa vaalipiireissä pienempi. Itä-Suomen pienissä vaalipiireissä se on ollut yli 10%, nyt alle 6. Tulevissa vaaleissa vajaat 8 000 ääntä kerännyt ehdokas ei voi pudota eduskunnasta, kuten Tarja Cronbergille kävi vuoden 2007 vaaleissa. Samaan aikaan Etelä-Suomessa on riittänyt alimmillaan vain parin prosentin kannatus.

Uudistuksen jälkeenkin äänikynnys on edelleen kohtuuttoman korkea esimerkiksi Keski-Suomessa, jossa kansanedustajaksi pääsyyn vaaditaan liki 10 prosentin kannatus.

Pienten maakuntien etu on, että niiden asioita tuodaan esille mahdollisimman monessa eri eduskuntaryhmässä. Siten varmistetaan puolueiden paneutuminen tasaveroisesti koko maan kehittämiseen.

Elina Sillanpää, Laukaa
Tommi Tapiainen, Jämsä
Kaisa Peltonen, Jyväskylä
kansanedustajaehdokkaat (vihr.)

Kuvituskuva: Krystian Olszanski / CC BY 2.0

Valoa ja laatua pyöräilykasvatukseen

Keskisuomalaisessa 19.12.2014 julkaistu mielipidekirjoitus

Töysän Linjan linja-autonkuljettaja Tero Mikkonen osoitti huolensa siitä, että vain harva pyöräilijä käyttää valoja eikä kävelijöilläkään ole aina heijastimia (Ksml 5.12.). Huoli on aiheellinen ja sen jakaa varmasti jokainen liikenteessä kulkija.

Kaikenlaisissa ongelmatilanteissa pyöräilijöitä syytetään usein liian helposti välinpitämättömyydestä ja reseptiksi ehdotetaan rangaistuksia tai syyllistämistä. Yhtenä syynä moniin ongelmiin on infrastruktuurin sekavuus, jolloin pyöräilykulttuuri ei myöskään kehity.

Taustalla on kuitenkin vielä laajempi ongelma, johon Suomessa ei ole tähän asti haluttu tai osattu vastata. Koulujen liikennekasvatus ja pyöräilykasvatus sen osana on yhä riittämätöntä.

Pyöräilykasvatusta ei ole määritelty tarpeeksi tarkasti opetussuunnitelmissa. Puhdas pyöräilykasvatus loistaa poissaolollaan niin lasten kuin nuorten osalta. Jääkin täysin yksittäisen opettajan tai koulun innostuksen varaan, kuinka vahvasti oppilaille tuodaan pyöräilykasvatus osaksi koulun arkea.

Jokainen opettaja opettaa varmasti opetussuunnitelman mukaan liikennekasvatusta, mutta vain harva vie pyöräilykasvatuksen opit käytäntöön asti eri luokka-asteilla.

Pyöräilyä ja liikennekulttuuria on mahdotonta oppia vain koulun penkillä istuen. Tarvitaan käytännön harjoittelua, vaikka sen järjestäminen saattaa tuntua joskus työläältä. Lapsen kannalta liikennetaidot ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä ja tarpeellisia arkitaitoja.

Polkupyörä on lapsen ensimmäinen oikea ajoneuvo liikenteessä, jolloin on erityisen tärkeää ohjata lasta turvalliseen liikkumiseen heti alusta saakka. Liikennekasvatuksen vähäisyyden vaikutukset näemme jo tällä hetkellä liikennekulttuurissamme.

Liikennekulttuurin vastuulliseen ja aktiiviseen kehittämiseen tarvitaan mukaan vanhemmat, koulut, oppilaitokset, autokoulut, yhdistykset ja työpaikat. Esimerkiksi työpaikoilla helppo tapa kannustaa valojen käyttöön on tarjota valot jokaiselle työmatkansa pyörällä liikkuvalle. Tällöin työnantaja osoittaa toiminnallaan liikenneturvallisuuden ja työntekijän olevan tärkeä.

Niin pitkään kuin liikennekasvatus aikuisilla kuin lapsilla ei vastaa arkielämän tarpeita, jatkuvat sukupolvi toisensa jälkeen samat ongelmat liikennekulttuurissamme. Erityisesti opetussuunnitelmia uudistaessa tulisi huomioida pyöräilykasvatuksen tarve vahvemmin.

Kaisa Peltonen
luokanopettaja
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Jyväskylä

Kuvituskuva: Wen-Cheng Liu / CC BY-NC-SA 2.0 (cropped/hue)

Fysioterapian suoravastaanotto täydentää terveysasemapalveluita

Jätin 9.6.2014 valtuustoaloitteen, jossa esitettiin että fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia selvitetään pikaisesti ja että talousarvion valmistelussa otetaan huomioon suoravastaanottotoimintaan tarvittavat resurssit.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että käynnistynyt fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta täydentää hyvin terveysasemien palveluvalikoimaa. Mikäli toimintaa pysyttäisiin laajentamaan, saataisiin jatkossa todennäköisesti helpotettua lääkärin vastaanotoille kohdistuvaa painetta ja pystyttäisiin nopeuttamaan potilaiden kuntouttavien toimien käynnistymistä. Asia otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vuoden 2015 talousarvion valmistelussa.

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa

On ilo kuulla, että Jyväskylässä fysioterapian suoravastaanottotoimintaan ollaan tyytyväisiä ja tahtotilaa on laajentaa toimintaa. Tarvitsemme juurikin tämänkaltaisia uusia näkökulmia järjestää työtä tavoilla, josta kaikki hyötyvät.
Kuten aloitteen vastauksessa tuli ilmi, resurssit toiminnan järjestämiseen ovat riittämättömät eikä parannusta tilanteeseen aivan hetkessä ole varmastikaan nähtävissä.

Tällä hetkellä esimerkiksi Huhtasuolla ei valitettavasti enää ole fysioterapian suoravastaanottotoimintaa, mutta vielä valitettavampaa on se, ettei hoitoonpääsyä fysioterapiaan ole tehty potilaille helpoksi. Suoravastaanottotoimintaan haluavat potilaat ohjataan tällä hetkellä Palokan terveysasemalle, johon kulkuyhteydet ovat harmillisen heikot.

Etäisyys Huhtasuon ja Palokan välillä on ainoastaan 5 km, mutta joukkoliikennettä käyttäen matka kestää hämmästyttävästi kahdestakymmenestäviidestä minuutista jopa yli 40 minuuttiin. Matka-ajan ollessa näin pitkä ja sisältäen vaihtoja, luonnollisesti useat TULES-potilaat ovat Huhtasuolla jo päätyneet takaisin paikalliselle lääkärin vastaanotolle eivätkä lähde kulkemaan kauemmas hitailla bussiyhteyksillä.

Uudistuksia tehtäessä tuleekin joukkoliikenteen elää muutoksissa mukana.
Vaikka taloustilanne on heikko, toivoisin että hyväksi havaittuja toimintamalleja ei haudattaisi vaan pyrittäisiin suunnitelmallisesti löytämään ratkaisu tähänkin haastavaan tilanteeseen.”

Säästöjä tietohallintoon avoimella lähdekoodilla

Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa 10.11.2014

Tietohallinnon toimintamenot kasvavat talousarvioehdotuksen mukaan 350 000 euroa. Suurin menoerä on Microsoftin lisenssimaksujen korotukset eli 210 000 euroa. Lisäksi erilaiset tuki- ja ylläpitomaksut nousevat. Puuttuuko tietohallinnosta taito vai tahtotila löytää edullisempia ratkaisuja?

Tämän aamuisen uutisen mukaan Vantaalla tietohallinnosta on säästetty 4 miljoonaa avoimen lähdekoodin ja vankan kilpailutusosaamisen ansiosta. Myös Kortepohjan koululla on kokeiltu onnistuneesti Linux-järjestelmän käyttöä. Jyväskylässä aikaisempien selvitysten mukaan kuitenkin todettiin, että Linux-järjestelmän käyttö ei toisi säästöä, mutta suosituksena oli avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön ja Microsoft Multipointin käytön lisäämistä.

Ihmettelenkin, miten selvitysten lopputulokset olivat niin erilaisia kuin muissa kaupungeissa tehdyt ratkaisut kertovat ja miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei ole kokeiltu rohkeammin. Tietohallintoa on pyydetty vuonna 2011 edellisen Microsoftin-ohjelmistokauden alussa selvittämään avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä, mutta vain vähän muutoksia on tapahtunut eikä kattavaa selvitystä ole kuulunut.

Jyväskylässä siis edelleen Microsoft-jätti vie ja pieni vikisee. Lisenssimaksujen korotukset otetaan kiltisti vastaan ja raha virtaa ulkomaille.

Myös Helsingissä on haluttu päämäärätietoisesti hillitä tietohallinnon kustannusten nousua tekemällä yhteistyötä kaupungin kumppanikoodarien eli IT-huippuosaamistiimin kanssa. Kumppanikoodarit tekevät avoimen lähdekoodin hankkeiden lisäksi yhteistyötä virkamiesten kanssa selvittäen ohjelmistotoimittajien vaatimuksia. Helsingin kokemuksen mukaan kumppanikoodarit ovat osanneet arvioida paremmin tietojärjestelmien yhteensopivuuksia, hintoja ja liian sitovia sopimuksia. Käytännössä on siis säästetty rahaa.

Tietohallinnon tulee tehostaa ja järkevöittää toimintaansa. Tässä apuna voitaisiin käyttää esimerkiksi kumppanikoodarien apua, josta olen tehnyt tänään myös valtuustoaloitteen.

Kuvituskuva: Paco Espinoza / CC BY-NC-SA 2.0

Keski-Suomen Vihreät
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2015 Kaisa Peltonen.