Mielipidekirjoitus: Lisää kaupunkivihreää (Ksml)

Kaupunkien viheralueilla, istutuksilla ja jopa yksittäisillä puilla on osoitettu olevan merkitystä niin luonnon monimuotoisuuden, hulevesien hallinnan, yleisen viihtyvyyden kuin asukkaiden terveyden edistämisen osalta.

Kaupungin tiivistyessä meidän tulee kiinnittää huomiota uusilla tavoilla riittävän kaupunkivihreän saavuttamiseen.

HYVÄNÄ PILOTOINTIKOHTEENA Jyväskylässä toimii Kankaan asuinalue, jossa vihersuunnittelussa on otettu huomioon asukkaiden viihtyvyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuus.

Esimerkkinä toimivat viherkatot, hyötypuutarhat, niityt ja muut kukkivat kasvit leikkonurmien sijaan, lahopuuaita sekä hyönteishotellit. Perhoset, mehiläiset ja muut pölyttäjät hyötyvät näistä, ja kohteista on iloa asukkaille.

Myös keskusta-alueelle voidaan lisätä kaupunkivihreää yhteistyössä kaupungin, yritysten ja taloyhtiöiden kanssa. Perinteistä vihersuunnittelua on syytä haastaa.

Kaupunkivihreää voidaan lisätä talojen katoilta maan tasalle saakka. Kattopuutarhat luovat pysähtymisen keitaita kaupungin asukkaille ja niihin voidaan perustaa hyötypuutarhoja, kuten keskustan Syke City -taloyhtiössä on tehty.

Hollannissa on lisätty viherkattoja bussipysäkkien katoille sitomaan pölyä ja sadevettä sekä ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta.

Maan tasalla laatikkoviljelmät ja hyötykasvit perinteisten viherkasvien tilalle mahdollistavat asukkaiden aktiivisuuden myös keskusta-alueella ja samalla viheralueet tuottavat pienissä määrin ravintoa asukkaille. Viherseinien avulla saadaan laajoja viheralueita myös pystypinnoille ja asukkaiden vehreät parvekkeet luovat viihtyisyyttä niin asukkaalle kuin ohi kulkeville.

Erityisesti kävelykadulla useat yritykset ovat tarttuneet hienosti kaupunkivihreän lisäämiseen tuomalla terasseille runsaasti oikeita viherkasveja. Nämä terassit erottuvatkin joukosta positiivisesti.

Samalla nämä yritykset osallistuvat koko keskustan viihtyisyyden, houkuttelevuuden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen.

KAUPUNKIVIHREÄN YLLÄPITO ja lisääminen luo viihtyisyyttä, parantaa kaupunki-ilmaa ja mahdollistaa miellyttävämpää kaupunkikulttuuria. Esimerkiksi uuden torin suunnittelussa tulee tämä huomioida.

Kaupunkivihreän lisäämisen ei kuitenkaan Jyväskylässä tule olla vain kaupungin vastuulla, vaan vehreä kaupunki rakentuu yhteistyössä.

Kaikki osapuolet pystyvät yhteistyössä tuomaan keskustaan ja sen kaduille sellaista viihtyvyyttä, mitä ei kauppakeskuksissa pysty toteuttamaan.

Tähän tulee kiinnittää huomiota jatkossa entistäkin laajemmin ja luovemmin.

Ilona Helle, Joachim Kratochvil, Kaisa Peltonen

Mielipidekirjoitus: Kaupunkipyörät ovat osa ketterää ja kestävää liikkumista (Ksml)

Pekka Mervola kysyy 14.7. aiheellisen kysymyksen, “Miksi kaupungin pitäisi maksaa pyörä alle?”, mutta onnistuu käsittelemään aihetta valitettavan suppeasti ja lyhytnäköisesti. 

Mervola pohjaa kaupunkipyöriin kohdistuvan kriittisyyden ajatusmalliin, jossa kaupunkipyörää verrataan oman polkupyörän hintaan. Kaupunkipyörien tarkoitus ei ole korvata omaa polkupyörää päivittäisessä käytössä, vaan toimia joukkoliikenteen tavoin. Kaupunkipyörällä sujuu helposti esimerkiksi työpäivän aikana kuljettavat matkat paikasta toiseen, välimatkat alueiden välillä, joissa ei kulje joukkoliikenne tai vaikkapa turistit tutustuessa upeaan kaupunkiimme. Kaupunkipyörät palvelevat hyvin myös opiskelijoita.

Haasteellista kestävien liikkumismuotojen edistämiseen liittyvissä investoinneissa on haaste laskea konkreettisia kustannushyötyjä sekä ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä. Pyöräily on kuitenkin aina merkittävä kansantalousteko. Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € ja henkilöautoilu puolestaan kuluttaa 0,10 € / kilometri. WHO:n mukaan yksi aiemmin passiivinen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 € / pyöräilty kilometri. Ranskassa puolestaan on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1200 € vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.

Laskelmia on vaikea konkretisoida investointipäätösten kohdalla, mutta niitä ei suinkaan tule jättää sivuun. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset eivät myöskään lankea kokonaan kaupungeille ja Jyväskylänkin osalta laskelmat tarkentuvat koko ajan.

Toimiva liikennejärjestelmä joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn kuin autoilunkin osalta on yksi kaupunkien vetovoimatekijöistä ja tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kestävän liikkumisen matkaketjujen tulee olla sujuvia ja eri kulkuvälineiden helposti käytettäviä, jotta yksilö tarttuu erityisesti lyhyillä matkoilla esimerkiksi kaupunkipyörään turhan autoilun sijaan. Samalla sujuvoituu myös autoliikenne, kun ruuhkat hellittävät ja parkkipaikkoja jää niille, jotka niitä aidosti tarvitsevat. Kaupunkipyöräjärjestelmä lisää ketteryyttä ja joustavuutta liikkumiseen, ja on siten investoinnin arvoinen.

Kaisa Peltonen

Ilona Helle

Joachim Kratochvil

Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)

Jyväskylä

Mielipidekirjoituksemme on julkaistu 11.4.2019 KSML:ssä.

Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Arvo Tammela kirjoitti Keskisuomalaisessa 5.4. ydinkeskustan nopeusrajoituksen alentamiseen 30 km/h:ssa liittyvistä haasteista. Tammela viittaa kirjoituksessaan siihen, että moni autoilija ajaa jo nyt ylinopeutta ja nykyisillä autoilla nopeuden rajoittaminen on haasteellista. Tämän vuoksi 30 km/h ei ole Tammelan mielestä perusteltua.

Koemme erittäin harmillisena, että entinen poliisi viittaa kirjoituksessaan siihen, että 30 km / tunnissa olisi mahdotonta saavuttaa. Pysyminen nopeusrajoituksissa ei ole mielipide- tai valintakysymys. Toivoisimme, että poliisi kannustaa pysymään nopeusrajoituksissa ja opastaa kansalaisia toimimaan Suomen lakien mukaan.

HYVÄ ON MYÖS muistaa, että 30 km/h nopeusrajoitus on tällä hetkellä voimassa lukuisissa taajamissa takaamassa turvallisen kulkemisen erityisesti lapsille. Kukaan ei vastusta alhaisia nopeusrajoituksia näissä paikoissa, vaan ennemminkin kaupungilta pyydetään erilaisia hidasteita ajoneuvoliikenteelle takaamaan turvallisuutta. Miksi tilanne on erilainen keskusta-alueella, jossa liikennemäärät ovat huomattavasti suurempia kuin rauhallisilla taajama-alueilla?

Tällä hetkellä myös pihakaduilla nopeusrajoitus on 20 km/h. Nopeusrajoituksen ylityksiä tapahtuu vahingossa varmasti silloin tällöin niin autoilijoilla kuin pyöräilijöilläkin. Kukaan ei ole kuitenkaan näiden katuosuuksien osalta kyseenalaistanut sitä, että alhainen nopeusrajoitus olisi mahdotonta saavuttaa.

MYÖS EUROOPAN PARLAMENTTI on vahvasti suosittanut vuonna 2011, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön 30 km / tunnissa asuinalueilla ja kaupunkialueiden yksikaistaisilla teillä, joilla ei ole erillistä pyöräkaistaa. Syynä on onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien suojeleminen tehokkaammin.

NIIN AUTOILIJOIDEN, pyöräilijöiden kuin kävelijöiden tulee omaksua tulevaisuudessa uusia liikennekäyttäytymismalleja. Tässä avainasemassa on opastus niin poliisilta, kaupungilta, autokouluilta kuin muilta liikenneturvallisuutta edistäviltä tahoilta. Uudet käyttäytymismallit vaativat toteutuakseen opastusta ja joskus myös sanktioita viranomaisen taholta. Yhteistyöllä ja avoimella asenteella on mahdollista ottaa muutokset vastaan onnistuneesti.

Kaisa Peltonen

Ilona Helle

Joachim Kratochvil

kaupunkirakennelautakunnan jäsenet

Jyväskylä

Mielipidekirjoitus: Siltojen Tourujoki Jyväskylän vahvuudeksi (Ksml)

Keskustelu uudesta Kankaanrannan sillasta on ollut värikästä jo muutaman vuoden ajan. Keskustelu on pitänyt sisällään myös argumentteja ja mielikuvia, jotka ovat turhaan pilanneet sillan mainetta. Esimerkiksi uuden sillan nimittäminen Tuonelan sillaksi on tehokasta mielikuvavaikuttamista. Päätöksiä tulee tehdä kuitenkin mielikuvien sijaan faktoihin perustuen ja arvioiden samalla päätösten vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Kankaanrannan silta liittää yhteen Kankaan ja keskustan alueen. Kankaan alueelle on tulossa noin 2000 uutta asukasta ja 5000 työpaikkaa, jolloin kulkuyhteyksien tulee olla erityisen sujuvat kävellen ja pyörällä. Tämä on kirjattu alueen perusperiaatteisiin ja resurssiviisaan Jyväskylän tulee edistää tätä. Kinakujan sillan kautta reittiä ei saada sujuvaksi olemassaolevan infran puutteiden vuoksi. Jo pienet kiertoreitit latistavat helposti kävelijän ja pyöräilijän intoa tarttua tähän ilmastoviisaaseen vaihtoehtoon.

Keskustavisiossa pyritään lisäämään keskusta-alueen asukasmäärää ja tukemaan näin keskustan elinvoimaisuutta. Silta mahdollistaa sujuvan ja mielekkään reitin kulkea keskustaan. Toinen vaihtoehto Kankaan asukkaille on valua Seppälän alueen palveluiden piiriin. Haluammeko siis näivettää keskustaa vai lisätä sen elinvoimaa liittämällä Kankaan alue tiiviisti osaksi keskustaa?

Näköala Kankaanrannan kauniilta puiselta sillalta mahdollistaa Tourujoen luonnosta nauttimisen yhä useammalle. Myös siltojen ali kulkeminen niin kävellen kuin vesiteitse meloen on kokemus, joka jää varmasti mieleen. Siltojen Tourujoki on syytä brändätä Jyväskylän parhaaksi ja tehdä siitä valttikortti niin paikallisille kuin matkailijoille. Keski-Euroopassa jokien yli kulkevat siltayhteydet nähdään vahvuutena ja osana paikallista identiteettiä. Miksi ei siis myös Jyväskylässä?

Kaisa Peltonen

kaupunginvaltuutettu,

kaupunkirakennelautakunnan jäsen (vihr.)

Lämmin ja suuri kiitos kaikille äänestäjilleni! Äänimäärä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna lähes tuplaantui ja vihreät nousi suurimmaksi puolueeksi Jyväskylässä. Ei voi olla kuin erittäin tyytyväinen lopputulokseen 🙂

Tulevalla kaudella on mahdollista tehdä vihreämpää politiikkaa suuremmalla valtuustoryhmällä. Jatkamme hyvän yhteistyön tekemistä ja vastuun ottamista kaupungin kehittämisessä. Muistathan, että voit ottaa yhteyttä sinua askarruttavissa asioissa!

– Kaisa

Maakuntavaltuustoaloite 20.5.2016

Pyöräilyn edistäminen lähtee liikkeelle kokonaisvaltaisesta pyöräilyolosuhteiden parantamisesta. Monet kaupungit ja kunnat Suomessa (esim. Jyväskylä, Espoo,  Kokkola ja Kuopio) ovat tehneet jo kunnianhimoisia pyöräilynedistämisohjelmia. Pyöräilyn edistämisen ohjelmilla ja strategioilla on todettu olevan positiivinen vaikutus pyöräilymäärien kasvuun.

Keski-Suomen liiton tulisi luoda koko maakunnan kattava pyöräilyn edistämisen ohjelma ja määritellä tavoite pyöräilyn kulkutapaosuuden nostamiseksi, esim. pyöräilyn kaksinkertaistaminen. Keski-Suomella on kaikki edellytykset nostaa pyöräilyn kulkutapaosuutta niin kaupungeissa kuin maaseuduilla. Maakunnan kattavia pyöräilyn edistämisen ohjelmia ei ole vielä tehty Suomessa.

Maakunnallisen pyöräilyn edistämisohjelman kautta jokainen Keski-Suomen kunta saa perustiedot pyöräilyn edistämisen keinoista, joita kunnat voivat soveltaa omalle alueelleensa sopivaksi. Pyöräilyn edistämisohjelman kautta on mahdollista kehittää maakuntien välistä yhteistyötä mm. pyörämatkailun ja pyöräreitistöjen osalta. Esim. Euroopassa pyöräilyturismi on erittäin merkittävä matkailumuoto. Pyöräilyreitistöt olisi hyvä huomioida myös maakuntakaavoituksen yhteydessä.

Esitän, että maakunnan kattava pyöräilyn edistämisohjelman suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman pian.

Kaisa Peltonen (vihr.)

Jätetty 22.2.2016
Käsitelty 27.11.2017

Jyväskylä on liikkuva ja resurssiviisas kaupunki. Kaupunki on myös merkittävä työnantaja ja siksi toivomme, että kaupunki arvioisi mahdollisuuksia kannustaa työmatkojen kulkemiseen polkupyörällä. Tällä hetkellä kaupunki edistää viisasta liikkumista joukkoliikenteen osalta edullisemmalla henkilöstöhinnalla. Työmatkapyöräilyn suosion lisäämiseen on runsaasti mahdollisuuksia ja tämä tulisi huomioida henkilöstöpolitiikassa nykyistä paremmin. Pyöräilyn hyödyt ovat kiistattomat ihmiselle itselleen ja ympäristölle. 

Lukuisat tutkimukset vahvistavat pyöräilyn tuovan kustannussäästöjä. Ranskassa on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1200 € vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja. Tanskassa on todettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € kun taas henkilöautoilu kuluttaa 0,10 € / kilometri. WHO:n mukaan jokainen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 € / pyöräilty kilometri. Työmatkapyöräilystä syntyy työnantajalle myös suoria kustannussäästöjä kun esimerkiksi autopaikkojen tarve vähenee.

Työmatkapyöräilyn edistämiseen on kehitetty niin Suomessa kuin maailmalla erilaisia keinoja. Ensisijaista on pyöräilyolosuhteiden parantaminen esimerkiksi rakentamalla asianmukaiset pyöräparkit. Työsuhdepyörät ja työpaikkapyörät kannustavat vähentämään autoilua työpäivän aikana. Lisäksi on kehitetty erilaisia kannustimia, kuten työnantajan osallistuminen nastarenkaiden hankintaan,  pyöränhuoltotapahtuma tai kannustinraha uuden polkupyörän hankintaan.

Muun muassa Pekkaniska Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä työmatkapyöräilyn lisäämiseksi. Yritys maksaa kodin ja työpaikan väliseltä lyhyimmältä matkalta 0,25 € / km. Yritykselle tuen maksaminen on taloudellisesti kannattavaa, koska tuki maksaa itsensä takaisin mm. vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työhyvinvoinnin lisääntymisenä.

Esitämme, että Jyväskylän kaupunki arvioi tässä aloitteessa esitetyt keinot kannustaa henkilöstöätyömatkapyöräilyyn. Samalla Jyväskylän kaupunki voi näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä muillekin työnantajille viisaasta liikkumisesta.

Kaisa Peltosen ja Jyväskylän Vihreän valtuustoryhmän aloite 22.2.2016

Valtuustossa käsiteltiin tänään aloitteeni ”Kumppanikoodarit osaksi tietohallintoa”. En ollut tyytyväinen asian valmisteluun ja esitin aloitteen vastausta uudelleen valmisteluun. Valitettavasti palautusehdotus hävisi 30-36 (1 tyhjä). Toivon kuitenkin, että aloitteen ja lisähuomioiden myötä kumppanikoodarien toiminta leviäisi myös Jyväskylään ja kaupunkiorganisaatiot laajemminkin ymmärtäisivät toiminnan tärkeyden. Alla vielä puheenvuoroni valtuustossa.

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Aloitteessani pyydettiin selvittämään kumppanikoodarien tarve, kustannukset ja vaikutukset tietohallintoon. Valitettavasti vasta viime viikon lopulla tuli ilmi, että vastaus sisälsi lukuisia ristiriitaisuuksia, vanhentunutta tietoa ja lähinnä vain perusteluita sille, miksi kumppanikoodaritoimintaa ei kannattaisi edes harkita. Taustatietoja soitin Helsingin kaupungin kumppanikoodari Juha Yrjölältä ja Code for Europe -hankkeesta vastanneelta Pekka Koposelta.

Suurin puute vastauksessa on puutteellinen taustatyö, jota on tehty vastauksen valmistelijan mukaan yhden taustapuhelun kautta ja ForumViriumin nettisivun kautta, jossa tieto ei valitettavasti ole ollut päivitettyä.

Vastauksessa todetaan Helsingin olevan mukana Code for Europe -hankkeessa ja kumppanikoodarien työskentelevän hankkeen kautta. Helsinki oli mukana hankkeessa vuonna 2013-2014, jolloin kumppanikoodaritoiminta jalkautettiin Helsinkiin. Hankkeen päätyttyä Helsingin kaupunki kuitenkin totesi, että toimintaa kannattaa jatkaa omana toimintana.

Vuonna 2015 Helsingin kaupunki päätti palkata 2 kumppanikoodaria kaupungin laskuun. Vuoden 2016 alussa palkattuna oli jo 3 vakinaista työntekijää, 1 määräaikainen työntekijä ja 2 määräaikaista työntekijää 6aika -hankkeen kautta. Lisäksi kumppanikoodaritoimintaa on viety 6aika -hankkeen kautta ainakin Tampereelle, Turkuun ja Espooseen. Näitä asioita ei valtuustoaloitteen vastauksessa oltu edes selvitetty, vaikka taustatyö aloitteen vastaukseen oli tehty jo vuoden 2015 syksyllä.

Kumppanikoodariohjelma on johtanut Helsingissä merkittäviin säästöihin ohjelmistokehityksessä ja ylläpidon kustannuksissa. Kaupungin omat koodarit ovat olleet avainasemassa siinä, että hankinnoissa ollaan päästy keventämään ohjelmistotoimittajariippuvuutta.

Vastauksessa todetaan myös, että Jyväskylän kaupunki on selvittänyt hakeutumista Code for Finland -ohjelmaan, vaikka ForumViriumin mukaan hankkeella ei ole vielä edes rahoitusta ja sen eteneminen on epäselvää.

Mikäli haluamme löytää uudenlaisia ja toimivia toimintamalleja, tulee malleihin perehtyä huolella ja tuodat faktat myös luottamushenkilöille. Tämänkaltaista rehellistä selvitystä olisin kaivannut aloitteelle.

Tämän vuoksi esitän aloitetta uudelleen valmisteluun ja toivon seuraavalle kierrokselle kattavampaa aiheeseen tutustumista.”

Valtuustossa käsiteltiin 30.11. Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemista. Aloiteemme meni läpi ja nyt ryhdytään toimiin! Toivottavasti Jyväskylä on kohta Reilun kaupan kaupunki!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Reilun kaupan kaupungin arvonimi tuo kaupungeille positiivista virettä ja samalla Reilun kaupan tuotteiden suosiminen osoittaa kaupungin ottavan vastuunsa maailmanlaajuisesti omalla pienellä tavallaan. Vaikka meidän näkökulmasta toimet – eli minimissään Reilun kaupan kahvin käytön lisääminen – saattavat vaikuttaa pieniltä, on julkisyhteisöiden ostovoimalla merkitystä kun katsotaan kokonaisuutta. Noin 15 % koko Suomen bruttokansantuotteesta muodostuu julkisista hankinnoista. Eettisiin ja sosiaalisesti kestäviin hankintoihin tulisikin kiinnittää laajemminkin huomiota – ei siis vain Reilun kaupan tuotteiden osalta.

Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemisen kriteereistä täyttyy tällä hetkellä jo kaikki muut paitsi kaupunkiorganisaation toimenpiteet. Positiivisinta tässä prosessissa on, että Reilun kaupan yhdistyksen mukaan Jyväskylästä löytyy tällä hetkellä jo yli 15 kahvilaa tai ravintolaa sekä 44 yritystä, yhdistystä tai järjestöä, jotka käyttävät Reilun kaupan kahvia. Jyväskylästä löytyy myös jo Reilun kaupan yliopisto sekä seurakunta. Kaupungin asukkaat ja yritykset ovat siis jo osoittaneet omalla toiminnallaan Jyväskylän haluavan olla reilu kaupunki. Nyt meiltä puuttuu vain kaupunkiorganisaation panostus.

Kriteerien täyttymiseksi Jyväskylän kaupungilta vaaditaan reilun kahvin käyttämistä vähintään kaupungintalolla ja kaupungin virallisissa tilaisuuksissa. Lisäksi kaupungin tulee järjestää infopiste esimerkiksi matkailuinfon yhteyteen. Kannatustyöryhmä on myös jo kasassa minimimuodossaan. Lisää kaupunginvaltuutettuja otetaan mieluusti mukaan kannatustyöryhmän toimintaan. Esimerkiksi Espoossa halukkaita löytyi jokaisesta valtuustoryhmästä. Toivottavasti näin käy myös meillä!

Jyväskylällä on siis enemmän kuin hyvät mahdollisuudet saada Reilun kaupan kaupungin arvonimi – ja siihen me toivottavasti pyrimme.

Valtuuston kokouksessa  26.10.2015 käytiin keskustelua Talousarvioesityksestä 2016. Kävin nostamassa muutaman teeman esille esityksestä vinkiksi jatkokehittelyä varten. Lue lisää talousarvioesityksestä vuodelle 2016!

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Liikenne- ja viheralueet osiossa positiivista on tavoite joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamisesta. Myös kaupunkistrategiassa keskiöön nousevat hyvinvoivat asukkaat ja resurssien viisas käyttö. Kestävän liikenteen edistämiseen kuuluvat kuitenkin myös muut toimet kuin joukkoliikenne – muun muassa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sujuvalla infralla ja muilla kannustimilla. Näistä toimista ei löydy kuvausta tai tavoitetta sanallakaan. Miksi näin?

Liikenne-ja viheralueiden osiosta löytyy sivulta 126 tilasto henkilöautotiheyden kehityksestä Jyväskylässä. Trendi on ollut tasaisen nouseva jo 90-luvulta asti. Aiheellista olisi kertoa sanallisesti, mikä kaupungin tavoite autoliikenteen osalta on eikä vain todeta tilannetta tilastoilla. Pyrimmekö tarpeettoman henkilöautoliikenteen vähentämiseen ja mitkä ovat toimet tavoitteeseen pääsemiseksi?

Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelma on käsittääkseni myös lähes valmiina kertoen yksinkertaisia ja kustannustehokkaita keinoja saada pyöräliikenteen määrä kasvuun. Miten tulevan pyöräilynedistämisohjelman sisältöihin ja tavoitteisiin on reagoitu vuoden 2016 osalta?

Toivoisin siis tarkennusta tavoitteista ja laajempaa avausta kestävien liikkumismuotojen osalta. Tunnetusti säästöt lihasvoimin liikkumisen lisäämisessä ovat huomattavat – esimerkiksi euro pyöräilyyn tuottaa kahdeksan euron hyödyt.

Toinen lyhyt nosto liittyy tietohallinnon toimintaan. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja valtionhallinnon kannustaman digiaskelluksen edistäminen ovat hyviä tavoitteita. Harmillista on se, että kehittämistavoitteissa ei ole listattu selkeästi kaikkia pilottihankkeita, jotta niitä voisi myös tarkemmin arvioida ja myöhemmin niiden toteutumista.

Tietohallinnossa kerrotaan olevan myös 178 tietojärjestelmää ja 49 ohjelmisto- tai laitetoimittajasopimusta. Herääkin kysymys, onko näin monen järjestelmän hallinta ja tuki samaan aikaan sekä toimivaa että tehokasta?

Erittäin positiivista tietohallinnon tavoitteissa on yhteissuunnittelu eri yhteistyötahojen kanssa sekä se, että tavoitteena on löytää säästöjä lisenssien ja ohjelmistojen kilpailuttamisista sekä ylläpitosopimuksista. Järkevällä suunnittelulla ja yhteistyöllä on löydetty yllättäviäkin säästöjä julkishallinnon ict-menoista.