Mielipidekirjoitus: Kannattaa laittaa jäitä hattuun ja faktoja pöytään

Mielipidekirjoitus julkaistu Ksml 27.1.2021:

 

Keskisuomalaisen lukijat ovat saattaneet huomata, että tulevat kuntavaalit ovat jo nyt kärjistäneet monien kirjoittajien kielenkantoja erityisesti ympäristö- ja ilmastokysymyksiin liittyen. Erilaiset mielipiteet ja arvot ovat politiikan suola, mutta konfliktien hakeminen itsetarkoituksellisesti ei kuulu politiikan hyviin pöytätapoihin. Valitettavasti kärjekkäästä riitelystä ja provosoinnista on tullut uusi normaali. Presidentti Mauno Koiviston viisas neuvo olla provosoitumatta, kun provosoidaan, on valttia näinä päivinä.

 

Jokaisella puolueella ja ehdokkaalla on paljon annettavaa yhteisen kaupunkimme puolesta ja kaikkia erilaisia näkemyksiä tarvitaan. Tahdomme osaltamme kannustaa kaikkia puolueita ja ehdokkaita esittämään parhaita ratkaisuja, joiden avulla voimme pysyä elinvoimaisena ja kestävänä kaupunkiseutuna sekä tehdä samalla osamme luonnon köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tässä työssä tarvitaan määrätietoisia toimia, tutkittua tietoa sekä yhteistyötä.

 

Investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseksi maksavat rahaa, mutta toimimattomuus tulee paljon kalliimmaksi.
On selvää, että Jyväskylä tai Suomi ei pysty yksin ja omilla päätöksillään pysäyttämään ilmastonmuutosta, luonnon köyhtymistä tai lajikadon kiihtymistä. Yhtä selvää on se, että aivan kaikkien on tehtävä oma osansa, jos tahdomme säilyttää elinympäristömme elinkelpoisena.

 

Yksilöidensyyllistäminen ei johda kestävään lopputulokseen. Tapoja tuottaa energiaa, liikkua ja kuluttaa tulee uudistaa kestävälle pohjalle verotuksen ja lainsäädännön keinoin. Uudistusten tulee olla sosiaalisesti kestävällä pohjalla ja huomioida ihmisten erilainen arjen todellisuus ympäri Suomea. Ilmasto- ja ympäristöongelmien sivuuttaminen vain sillä perusteella, että Suomi tai Jyväskylä ei pysty yksin päättämään asioista koko maailman puolesta, on hyvin lyhytnäköistä ajattelua, joka osuu lopulta vieläpä omaan nilkkaan.

 

Riippumatta siitä, mitä mieltä olemme ympäristö- ja ilmastokysymyksistä, kohtaamme alati kasvavat ongelmat joka tapauksessa. On selvä asia, että investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseksi maksavat rahaa, mutta toimimattomuus tulee paljon kalliimmaksi ja samalla menetetään mahdollisuudet tarjota omaa osaamista ja teknologiaa haasteiden ratkaisemiseksi.

 

Odotamme ilmasto-, luonto- ja ympäristökysymysten vähättelyn tai sivuuttamisen sijaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia, joilla voidaan täydentää jo tällä hetkellä vaikuttavia toimenpiteitä ja kehittää entistäkin parempia keinoja ratkaista yhteisiä ongelmia.

 

Touko Aalto

Kaisa Peltonen

 

Kirjoittajat ovat jyväskyläläisiä kaupunginvaltuutettuja (vihr.).

Valtuustoaloite: Traumainformoidun työotteen jalkauttaminen Jyväskylän palveluihin

Valtuustoaloite 7.12.2020 Leena Lyytinen ja Kaisa Peltonen

 

Kaupunkistrategiamme yhtenä keskeisenä kärkenä on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Hyvinvoinnin ytimessä on ihminen, joka tulee kohdata lämpimästi kaikissa arjen tilanteissa juuri sellaisena kuin on. Traumaattiset kokemukset voivat kuitenkin saada ihmisen käyttäytymään usein epätarkoituksenmukaisesti ja tavoilla, jotka eivät ole järkisyin perusteltuja. Kaupunkiorganisaatiossa tulee olla osaamista ja kyvykkyyttä kohdata näitä tilanteita niin asiakaskohtaamisissa kuin työyhteisön sisälläkin traumainformoidusta näkökulmasta.

 

Traumainformoitu kohtaaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että kaikissa kohtaamisissa huomioidaan ihmisten tunnehaavat, jotka vaikuttavat ihmisten käytökseen. Pyrkimys on ymmärtää syitä käytöksen taustalla ja luoda jokaisesta kohtaamisesta korjaava kokemus. Traumainformoitu työ ei ole yksilöön kohdistuva hoitomuoto, vaan kyse on koko työyhteisön ja organisaation muuttamisesta traumainformoiduksi. Tästä hyötyy palveluidemme piirissä olevien jyväskyläläisten lisäksi myös koko työyhteisö. Traumainformoitu työote on levinnyt laajalle englanninkielisissä maissa ja viimeisen parin vuoden aikana myös suomalainen osaaminen on kasvanut merkittävästi.

 

Organisaatiotasolla tavoitteena tulee olla koko Jyväskylän muuttaminen kaupungiksi, jossa kaupunkilaiset tulevat kohdatuksi turvallisessa ilmapiirissä. Henkilöstö tietää trauman yleisyydestä väestötasolla, tunnistaa trauman merkit ja oireet, osaa toimia taumatietoisesti kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa ja ehkäisee uudelleentraumatisoitumista palveluiden piirissä.

 

Me allekirjoittaneet haluamme tehdä Jyväskylästä ensimmäisen kaupunkiorganisaation Suomessa, jossa traumainformoitu työote on jalkautettu kaikkeen toimintaamme.

Mielipidekirjoitus: Uhanalaista luontoa on suojeltava

Ksml 12.6.2020

 

Luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävää tahtia. Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi ja uhanalaisia lajeja on jo lähes joka kolmas. Suurimpana syynä lajien ahdinkoon on ihmisen toiminnasta johtuva elinympäristöjen häviäminen ja niiden laadun heikkeneminen. Erityisesti kaupungeissa elinympäristöjä häviää pysyvästi teiden ja rakentamisen alle.

 

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on otettu osaksi Jyväskylän kaupunkistrategiaa, mutta maankäytön suunnittelu ei ole ollut luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta riittävää.

 

Jyväskylän tulee ottaa tulevaisuudessa kaavoituspolitiikassaan lähtökohdaksi sen, että uhanalaisille luontotyypeille ei kaavoiteta rakentamista.

 

Esimerkiksi juuri hyväksytyssä Norolan asemakaavassa rakentamisen alle tulee jäämään lehtoa, joka on uhanalainen luontotyyppi koko Suomessa. Tästä syystä esitimme kaupunkirakennelautakunnassa ja valtuustossa kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun. Lehto olisi voitu säilyttää rakennusten sijoittelua ja massoittelua muuttamalla. Nyt Norolan lehtoalue tulee jäämään muun muassa rivitalokorttelin pysäköintialueen ja sinne vievän tien alle, vaikka vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi ollut löydettävissä.

 

Jos uhanalaista luontotyyppejä kuitenkin hävitetään, tulee niiden menetetyt arvot hyvittää, eli kompensoida. Ekologinen kompensointi voidaan tehdä esimerkiksi ennallistamalla muita heikentyneitä elinympäristöjä. Tämän tyyppinen käytäntö on otettu osaksi maankäyttöä esimerkiksi Oulussa, joten tehtävä ei ole mahdoton.

 

Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää useilla muillakin eri toimintamalleilla, joita vaadimme otettavan käyttöön myös valtuustoaloitteessamme. Kaupunkien tulee ottaa enemmän vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, niin luonnon itsensä kuin ihmisille viihtyisän elinympäristön vuoksi.

 

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Joachim Kratochvil

 

kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)Jyväskylä

Mielipidekirjoitus: Jyväskylästä voi tulla Liikkuva kaupunki

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 7.12.2019

UKK-instituutin uusi viikoittainen liikuntasuositus 18–64-vuotiaille huomioi aiempaa paremmin myös kevyen liikunnan, kuten kaupassa käynnin, portaiden käytön ja pihatöiden merkityksen. Tutkimusten mukaan myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville, ja sitä tulisi tehdä mahdollisimman usein.

Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa, mistä Jyväskylän laskennallinen hintalappu on noin 80–200 miljoonaa. Näiden kustannusten pienentämiseksi myös kaupunkiympäristön tulisi kannustaa asukkaita omatoimiseen aktiivisuuteen monipuolisin keinoin.

LIHASVOIMIN LIIKKUMINEN kävellen tai pyörällä luo pohjan päivittäiselle liikunta-annokselle edistäen samalla ilmastonmuutoksen ehkäisemistä. Työpaikkojen ja koulujen tulee entistä vahvemmin kannustaa tarttumaan lihasvoimin liikkumiseen ja kaupungin on tarjottava sujuvat ja laadukkaat väylät kävelyyn ja pyöräilyyn.

Kaupunkisuunnittelun osalta lähiliikuntapaikat mahdollistavat jokaiselle maksuttoman liikuntahetken. Lähiliikuntapaikan ei tarvitse olla aina kokonainen liikuntapuisto, vaan liikuntaan innostavia paikkoja olisi hyvä ripotella ympäri kaupunkia.

Esimerkiksi keskusta-alueella ruutuhyppelypaikkojen maalaaminen asfalttiin tai pintamateriaalien muotoilut monipuoliseksi innostavat lapsia ottamaan hyppelyaskeleita matkallaan.

Harjun portaiden ala- ja yläpäähän kiinnitettävä ajanottolaitteisto kannustaa kisaamaan itseään vastaan porrasjuoksussa tai -kävelyssä.

Suurimman osan ajasta tyhjillään oleville aukioille kuten Lutakossa voisi asentaa koripallotelineet, jotka on helppo siirtää syrjään tapahtumien ajaksi.

Lasten leikkipuistojen yhteydessä olisi hyvä olla myös muutama aikuisille suunnattu liikuntaväline, jolloin vanhempi voi lastaan vahtiessaan myös itse liikkua.

Kaupunki voisi kannustaa rakennuttajia huomioimaan pihojen suunnittelussa liikuntavälineet. Kerrostalon takapihalla se kannustaisi tekemään muutaman liikkeen vaikka työpäivän jälkeen.

Keskusta-alueen kattopinta-alaa on myös mahdollista valjastaa niin oleiluun kuin liikuntaan. Lähiliikuntapaikkojen ohella luontopolut mahdollistavat monipuolisen liikunnan yhdistettynä luonnon positiivisiin vaikutuksiin.

LIIKUNTAPÄÄKAUPUNGIN TITTELIN saadakseen Jyväskylän tulee jatkossa tarkastella liikkumisen mahdollisuuksia monipuolisesti ja taata niin ohjatulle liikunnalle kuin omaehtoiselle liikkumiselle parhaat mahdolliset olosuhteet.

Eri toimialojen yhteistyö luo pohjan kehitykselle, mutta parhaat ideat ja toteutus saadaan kun mukaan saadaan myös yritykset, yhdistykset ja kaikki kaupunkilaiset.

Valtuustoaloite: Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapia helpommin saataville jokaiselle naiselle

30.9.2019

Lantionpohjalihasten hyvä kunto on naisten elämänlaatuun liittyvä tärkeä asia. Moni nainen kärsii synnytyksen jälkeen lantionpohjan ongelmista. Toiminnan häiriöiden ongelmia ovat mm. selkäkivut, lantion alueen kiputilat, lantionpohjan elinten laskeumat, virtsaamisen, ilman ja ulosteen hallinnan puute, suorien vatsalihasten erkauma ja hengityksen vaikeudet. Tukilihasten toiminnallisuudella on suora vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta arjessa jaksamiseen.

Lantionpohjan lihasten treenaaminen auttaa ehkäisemään vaurioita jo ennalta. Lantionpohjan lihasten uudelleen löytäminen raskauden ja synnytyksen jälkeen vaatii suurella osalla naisia aiheeseen koulutetun ammattilaisen opastusta. Äitiysfysioterapian laiminlyönti voi johtaa muun muassa vaikeampien tuki- ja liikuntaelinten ongelmien kehittymiseen sekä jopa tulevaisuuden lapsihaaveiden lykkäämiseen. Tieto siitä, että henkilökohtaista tukea kuntoutumiseen on tarjolla, voi ehkäistä myös synnytykseen liittyviä yleisiä pelkoja.

Esimerkiksi Ranskassa jokainen nainen on oikeutettu saamaan vähintään kymmenen tuntia lantionpohjatreenejä synnytyksen jälkeen. Kyse ei ole ryhmätunneista, kuten useimmiten Suomessa, vaan fysioterapeutin tai kätilön yksityisesti ohjaamasta henkilökohtaisesta ohjauksesta.

Tarjoamalla jokaiselle synnyttäneelle äidille neuvolapalveluiden yhteydessä tukea ja esimerkiksi käynti koulutetulla äitiysfysioterapeutilla ennen ja jälkeen synnytyksen, voidaan ennaltaehkäistä ongelmia. Suomessa äitiys- ja lantionpohjan fysioterapian palveluseteli on ollut käytössä jo Helsingissä, Kouvolassa ja Seinäjoella. Palveluseteli tai kunnallinen äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti on tarpeellinen, sillä vähävaraisilla asiakkailla on muuten korkea kynnys käydä äitiysfysioterapiassa ja he saattavat laiminlyödä tarpeellisen hoidon. Fysioterapiaan pääsyn tulisi olla mahdollisimman helppoa tulotasoon katsomatta.

Jyväskylässä on kiinnitetty aiheeseen huomiota jo vuosien ajan ja toimintamalleja on kehitetty eteenpäin. Jyväskylässä terveydenhoitaja tai lääkäri tarkastaa lantionpohjan kunnon synnytyksen jälkeen, kaupunki tarjoaa muutamia ryhmämuotoisia jumppia ja neuvolassa annetaan paperinen ohje lantionpohjan harjoitteiden tekemiseen. Haastavimpiin ongelmiin on saatavilla lantionpohjan fysioterapiaa. Nämä toimintamallit eivät kuitenkaan korvaa yksilöllistä koulutetun ammattilaisen avustuksella tehtyä synnytyksestä palautumisen tarkastamista ja harjoittelua. Jokaisella naisella tulee olla oikeus saada ammattilaisen tuki niin raskausajan kuin synnytyksen mukanaan tuomiin kehon muutoksiin ja mahdollisiin haasteisiin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylässä laaditaan suunnitelma äitiysfysioterapian palvelujen laadun ja saavutettavuuden parantamisesta siten, että jokaisella raskaana olevalla ja vastasynnyttäneellä on yhdenvertainen oikeus riittävän yksilöllisesti ohjattuun äitiysfysioterapiaan.

Kaisa Peltonen ja Raisa Ojaluoto (vihr.)

Mielipidekirjoitus: Kaupunkivihreän ylläpitäminen vaatii monipuolisia keinoja

Mielipidekirjoitus: Kaupunkivihreän ylläpitäminen vaatii monipuolisia keinoja (Ksml)

Olemme samaa mieltä Ahti Vielman kanssa, että kaupunkivihreän lisääminen on tärkeää. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Jyväskylän keskustan kaupunkivisiossa on sitouduttu kaupunkikeskustan täydennysrakentamiseen, joka eheyttää kaupunkirakennetta sekä lisää kaupunkikeskustan vetovoimaa.

Päinvastoin kuin Vielma kirjoituksessaan (KSML 2.9.) antaa ymmärtää, olemme sitoutuneet kaupunkivihreän säilyttämiseen ja sen lisäämiseen monipuolisilla toimenpiteillä.

Pääsääntöisesti täydennysrakennuskohteet ovat sijoittuneet jo olemassaolevien rakennusten tai pysäköintialueiden kohdille.

Ensisijainen vaihtoehto on säilyttää olemassaolevat viheralueet, mutta valitettavasti tämä ei ole aina mahdollista.

Kaikille tärkeiden puistoalueiden lisäksi tarvitsemme myös muunlaisia tapoja lisätä kaupunkivihreää.

TOIMME KIRJOITUKSESSAMME esille lukuisia esimerkkejä siitä, miten vaihtoehtoisilla tavoilla kaupunkivihreää voidaan tuoda lisää keskusta-alueelle, kuten kattopuutarhat, viherkatot, viherseinät, viljelylaatikot ja muut luonnon monimuotoisuutta edistävät uudet ratkaisut.

Vihertäydennysrakentamista tarvitaan yhtälailla kuin asuntotäydennysrakentamista.

Nykyisiä puistoalueita tuodaan myös upeasti esille Kehä Vihreä -konseptilla, jotta asukkaat muistaisivat nauttia upeista puistoistamme useammin. Lisäksi uusien pienien taskupuistojen paikkoja on etsitty myös keskusta-alueelle.

Jyväskylässä on edelleen tavoitteena, että jokaisella jyväskyläläisellä tulisi olla enintään 300 metrin matka lähimmälle virkistysalueelle.

SUUNNITTEILLA ON ollut myös puutaseen kehittäminen, jonka avulla säilytetään puiden määrä keskusta-alueella.

Puutaseen avulla voidaan turvata olemassa olevien puiden säilyminen ja istuttaa rakentamisen alle jääneiden puiden tilalle uusia.

Riittävän viherpinta-alan säilyminen voidaan varmistaa myös viherkertoimen avulla, jota pilotoidaan jo tällä hetkellä Jyväskylässä.

Uusia tapoja ylläpitää ja kehittää kaupunkivihreää niin puistojen kuin muiden viheralueiden muodossa kehitetään jatkuvasti.

Luonto on jatkossakin tärkeä palautumisen ja viihtyisyyden lähde myös keskusta-alueen asukkaille.

Mielipidekirjoitus: Lisää kaupunkivihreää keskusta-alueelle

Mielipidekirjoitus: Lisää kaupunkivihreää (Ksml)

Kaupunkien viheralueilla, istutuksilla ja jopa yksittäisillä puilla on osoitettu olevan merkitystä niin luonnon monimuotoisuuden, hulevesien hallinnan, yleisen viihtyvyyden kuin asukkaiden terveyden edistämisen osalta.

Kaupungin tiivistyessä meidän tulee kiinnittää huomiota uusilla tavoilla riittävän kaupunkivihreän saavuttamiseen.

HYVÄNÄ PILOTOINTIKOHTEENA Jyväskylässä toimii Kankaan asuinalue, jossa vihersuunnittelussa on otettu huomioon asukkaiden viihtyvyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuus.

Esimerkkinä toimivat viherkatot, hyötypuutarhat, niityt ja muut kukkivat kasvit leikkonurmien sijaan, lahopuuaita sekä hyönteishotellit. Perhoset, mehiläiset ja muut pölyttäjät hyötyvät näistä, ja kohteista on iloa asukkaille.

Myös keskusta-alueelle voidaan lisätä kaupunkivihreää yhteistyössä kaupungin, yritysten ja taloyhtiöiden kanssa. Perinteistä vihersuunnittelua on syytä haastaa.

Kaupunkivihreää voidaan lisätä talojen katoilta maan tasalle saakka. Kattopuutarhat luovat pysähtymisen keitaita kaupungin asukkaille ja niihin voidaan perustaa hyötypuutarhoja, kuten keskustan Syke City -taloyhtiössä on tehty.

Hollannissa on lisätty viherkattoja bussipysäkkien katoille sitomaan pölyä ja sadevettä sekä ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta.

Maan tasalla laatikkoviljelmät ja hyötykasvit perinteisten viherkasvien tilalle mahdollistavat asukkaiden aktiivisuuden myös keskusta-alueella ja samalla viheralueet tuottavat pienissä määrin ravintoa asukkaille. Viherseinien avulla saadaan laajoja viheralueita myös pystypinnoille ja asukkaiden vehreät parvekkeet luovat viihtyisyyttä niin asukkaalle kuin ohi kulkeville.

Erityisesti kävelykadulla useat yritykset ovat tarttuneet hienosti kaupunkivihreän lisäämiseen tuomalla terasseille runsaasti oikeita viherkasveja. Nämä terassit erottuvatkin joukosta positiivisesti.

Samalla nämä yritykset osallistuvat koko keskustan viihtyisyyden, houkuttelevuuden ja luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen.

KAUPUNKIVIHREÄN YLLÄPITO ja lisääminen luo viihtyisyyttä, parantaa kaupunki-ilmaa ja mahdollistaa miellyttävämpää kaupunkikulttuuria. Esimerkiksi uuden torin suunnittelussa tulee tämä huomioida.

Kaupunkivihreän lisäämisen ei kuitenkaan Jyväskylässä tule olla vain kaupungin vastuulla, vaan vehreä kaupunki rakentuu yhteistyössä.

Kaikki osapuolet pystyvät yhteistyössä tuomaan keskustaan ja sen kaduille sellaista viihtyvyyttä, mitä ei kauppakeskuksissa pysty toteuttamaan.

Tähän tulee kiinnittää huomiota jatkossa entistäkin laajemmin ja luovemmin.

Ilona Helle, Joachim Kratochvil, Kaisa Peltonen

Mielipidekirjoitus: Kaupunkipyörät ovat osa ketterää ja kestävää liikkumista

Mielipidekirjoitus: Kaupunkipyörät ovat osa ketterää ja kestävää liikkumista (Ksml)

 

Pekka Mervola kysyy 14.7. aiheellisen kysymyksen, “Miksi kaupungin pitäisi maksaa pyörä alle?”, mutta onnistuu käsittelemään aihetta valitettavan suppeasti ja lyhytnäköisesti. 

Mervola pohjaa kaupunkipyöriin kohdistuvan kriittisyyden ajatusmalliin, jossa kaupunkipyörää verrataan oman polkupyörän hintaan. Kaupunkipyörien tarkoitus ei ole korvata omaa polkupyörää päivittäisessä käytössä, vaan toimia joukkoliikenteen tavoin. Kaupunkipyörällä sujuu helposti esimerkiksi työpäivän aikana kuljettavat matkat paikasta toiseen, välimatkat alueiden välillä, joissa ei kulje joukkoliikenne tai vaikkapa turistit tutustuessa upeaan kaupunkiimme. Kaupunkipyörät palvelevat hyvin myös opiskelijoita.

Haasteellista kestävien liikkumismuotojen edistämiseen liittyvissä investoinneissa on haaste laskea konkreettisia kustannushyötyjä sekä ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä. Pyöräily on kuitenkin aina merkittävä kansantalousteko. Tanskassa on laskettu, että jokainen pyöräilykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € ja henkilöautoilu puolestaan kuluttaa 0,10 € / kilometri. WHO:n mukaan yksi aiemmin passiivinen uusi pyöräilijä tuottaa yhteiskunnalle säästöä noin 0,7 € / pyöräilty kilometri. Ranskassa puolestaan on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1200 € vuodessa pelkästään yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.

Laskelmia on vaikea konkretisoida investointipäätösten kohdalla, mutta niitä ei suinkaan tule jättää sivuun. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset eivät myöskään lankea kokonaan kaupungeille ja Jyväskylänkin osalta laskelmat tarkentuvat koko ajan.

Toimiva liikennejärjestelmä joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn kuin autoilunkin osalta on yksi kaupunkien vetovoimatekijöistä ja tehokkaimmista keinoista ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Kestävän liikkumisen matkaketjujen tulee olla sujuvia ja eri kulkuvälineiden helposti käytettäviä, jotta yksilö tarttuu erityisesti lyhyillä matkoilla esimerkiksi kaupunkipyörään turhan autoilun sijaan. Samalla sujuvoituu myös autoliikenne, kun ruuhkat hellittävät ja parkkipaikkoja jää niille, jotka niitä aidosti tarvitsevat. Kaupunkipyöräjärjestelmä lisää ketteryyttä ja joustavuutta liikkumiseen, ja on siten investoinnin arvoinen.

Kaisa Peltonen

Ilona Helle

Joachim Kratochvil

 

Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)

Jyväskylä

Mielipidekirjoitus: Nopeusrajoitusten noudattaminen ei ole valintakysymys

Mielipidekirjoituksemme on julkaistu 11.4.2019 KSML:ssä.

 

Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Arvo Tammela kirjoitti Keskisuomalaisessa 5.4. ydinkeskustan nopeusrajoituksen alentamiseen 30 km/h:ssa liittyvistä haasteista. Tammela viittaa kirjoituksessaan siihen, että moni autoilija ajaa jo nyt ylinopeutta ja nykyisillä autoilla nopeuden rajoittaminen on haasteellista. Tämän vuoksi 30 km/h ei ole Tammelan mielestä perusteltua.

 

Koemme erittäin harmillisena, että entinen poliisi viittaa kirjoituksessaan siihen, että 30 km / tunnissa olisi mahdotonta saavuttaa. Pysyminen nopeusrajoituksissa ei ole mielipide- tai valintakysymys. Toivoisimme, että poliisi kannustaa pysymään nopeusrajoituksissa ja opastaa kansalaisia toimimaan Suomen lakien mukaan.

 

HYVÄ ON MYÖS muistaa, että 30 km/h nopeusrajoitus on tällä hetkellä voimassa lukuisissa taajamissa takaamassa turvallisen kulkemisen erityisesti lapsille. Kukaan ei vastusta alhaisia nopeusrajoituksia näissä paikoissa, vaan ennemminkin kaupungilta pyydetään erilaisia hidasteita ajoneuvoliikenteelle takaamaan turvallisuutta. Miksi tilanne on erilainen keskusta-alueella, jossa liikennemäärät ovat huomattavasti suurempia kuin rauhallisilla taajama-alueilla?

 

Tällä hetkellä myös pihakaduilla nopeusrajoitus on 20 km/h. Nopeusrajoituksen ylityksiä tapahtuu vahingossa varmasti silloin tällöin niin autoilijoilla kuin pyöräilijöilläkin. Kukaan ei ole kuitenkaan näiden katuosuuksien osalta kyseenalaistanut sitä, että alhainen nopeusrajoitus olisi mahdotonta saavuttaa.

 

MYÖS EUROOPAN PARLAMENTTI on vahvasti suosittanut vuonna 2011, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön 30 km / tunnissa asuinalueilla ja kaupunkialueiden yksikaistaisilla teillä, joilla ei ole erillistä pyöräkaistaa. Syynä on onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien suojeleminen tehokkaammin.

 

NIIN AUTOILIJOIDEN, pyöräilijöiden kuin kävelijöiden tulee omaksua tulevaisuudessa uusia liikennekäyttäytymismalleja. Tässä avainasemassa on opastus niin poliisilta, kaupungilta, autokouluilta kuin muilta liikenneturvallisuutta edistäviltä tahoilta. Uudet käyttäytymismallit vaativat toteutuakseen opastusta ja joskus myös sanktioita viranomaisen taholta. Yhteistyöllä ja avoimella asenteella on mahdollista ottaa muutokset vastaan onnistuneesti.

 

Kaisa Peltonen

Ilona Helle

Joachim Kratochvil

 

kaupunkirakennelautakunnan jäsenet

Jyväskylä

Mielipidekirjoitus: Siltojen Tourujoki Jyväskylän vahvuudeksi

Mielipidekirjoitus: Siltojen Tourujoki Jyväskylän vahvuudeksi (Ksml)

Keskustelu uudesta Kankaanrannan sillasta on ollut värikästä jo muutaman vuoden ajan. Keskustelu on pitänyt sisällään myös argumentteja ja mielikuvia, jotka ovat turhaan pilanneet sillan mainetta. Esimerkiksi uuden sillan nimittäminen Tuonelan sillaksi on tehokasta mielikuvavaikuttamista. Päätöksiä tulee tehdä kuitenkin mielikuvien sijaan faktoihin perustuen ja arvioiden samalla päätösten vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

 

Kankaanrannan silta liittää yhteen Kankaan ja keskustan alueen. Kankaan alueelle on tulossa noin 2000 uutta asukasta ja 5000 työpaikkaa, jolloin kulkuyhteyksien tulee olla erityisen sujuvat kävellen ja pyörällä. Tämä on kirjattu alueen perusperiaatteisiin ja resurssiviisaan Jyväskylän tulee edistää tätä. Kinakujan sillan kautta reittiä ei saada sujuvaksi olemassaolevan infran puutteiden vuoksi. Jo pienet kiertoreitit latistavat helposti kävelijän ja pyöräilijän intoa tarttua tähän ilmastoviisaaseen vaihtoehtoon.

 

Keskustavisiossa pyritään lisäämään keskusta-alueen asukasmäärää ja tukemaan näin keskustan elinvoimaisuutta. Silta mahdollistaa sujuvan ja mielekkään reitin kulkea keskustaan. Toinen vaihtoehto Kankaan asukkaille on valua Seppälän alueen palveluiden piiriin. Haluammeko siis näivettää keskustaa vai lisätä sen elinvoimaa liittämällä Kankaan alue tiiviisti osaksi keskustaa?

 

Näköala Kankaanrannan kauniilta puiselta sillalta mahdollistaa Tourujoen luonnosta nauttimisen yhä useammalle. Myös siltojen ali kulkeminen niin kävellen kuin vesiteitse meloen on kokemus, joka jää varmasti mieleen. Siltojen Tourujoki on syytä brändätä Jyväskylän parhaaksi ja tehdä siitä valttikortti niin paikallisille kuin matkailijoille. Keski-Euroopassa jokien yli kulkevat siltayhteydet nähdään vahvuutena ja osana paikallista identiteettiä. Miksi ei siis myös Jyväskylässä?

 

Kaisa Peltonen

kaupunginvaltuutettu,

kaupunkirakennelautakunnan jäsen (vihr.)

Keski-Suomen Vihreät
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2015 Kaisa Peltonen.