Mielipidekirjoitus: Salolan tuulivoimapuiston sijainti ei ole kannatettava

Keskisuomalainen 2.2.2022

 

Tuulivoima toimii yhtenä sähköntuotannon muotona, joka kuljettaa meitä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tuulivoimapuistoja rakennetaan vauhdilla ja vuonna 2021 tuulivoimalla katettiin jo peräti 11,9 % sähkön tuotannosta.

Tuulivoiman rakentamiseen liittyy kuitenkin aina haasteita niin ihmisten kuin ympäristön kannalta ja ne tulee ratkaista tuulivoimapuistojen sijoittumisessa.

JYVÄSKYLÄN Korpilahden Salolan tuulivoimapuiston YVA-selostus tuo esille alueeseen liittyviä tärkeitä erityispiirteitä.

Salolan tuulivoimapuiston kaava-alue on nostettu Keski-Suomen liiton tekemässä selvityksessä yhdeksi Keski-Suomen hiljaisista alueista. Hiljaiset alueet ovat alueita, joissa vallitsevina ääninä ovat luonnon äänet.

Lisäksi tuulivoimapuiston alue sijaitsee Leivonmäen kansallispuiston kupeessa ja lähellä ovat myös Vaarunvuoren ja Päijänteen maisemat.

Tämä kokonaisuus on nimetty Keski-Suomen maakuntakaavassa matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi. Myös Jyväskylän yleiskaavaan merkitty ohjeellinen päävirkistysreitti kulkee hankealueen läpi.

Tuulivoimarakentamisen myötä yhtenäinen metsäalue pirstaloistuisi ja sen maisemalliset vaikutukset ulottuisivat pitkälle.

MIELESTÄMME alue, jolle Salolan tuulivoimapuistoa suunnitellaan ei ole sopiva tuulivoiman rakentamiselle.

Tuulivoimapuiston rakentamisella alueen erityispiirteet häviäisivät ja alueen käyttö luonto- ja maaseutumatkailussa sekä yleisessä virkistyskäytössä vaarantuisi. Tuulivoimaa tarvitaan lisää, mutta voimaloiden sijoittumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kirjoittajat ovat Jyväskylän kaupunginvaltuutettuja (vihr.) ja kaupunkirakennelautakunnan jäseniä.

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Valtuustoaloite: Lisää liikenneturvallisuutta 30 km/h nopeusrajoituksilla

“Ajonopeuksien rauhoittaminen on tehokas keino lisätä turvallisuutta etenkin sellaisilla alueilla, joilla kaikenikäiset kulkevat paljon jalan ja pyörällä. Tämä tarkoittaa niin koulujen ja päiväkotien, sairaaloiden kuin palvelukeskusten ympäristöjä sekä asuinalueita. Kunnat ovat avainasemassa näiden alueiden liikenneturvallisuutta koskevissa ratkaisuissa.”

Lähde: Liikenneturva

 

Suurista kaupungeista eniten 30 km/h -rajoituksia on Espoossa, 59 prosenttia. Seuraavaksi tulee Tampere 56 prosentilla ja kolmantena Helsinki 51 prosentilla. Myös Jyväskylän tulee lisätä 30 km/h nopeusrajoituksia niille soveltuvilla alueilla, sillä se lisää liikenneympäristön turvallisuutta.

 

Turvallinen ja sujuva liikenneympäristö on myös vetovoimatekijä kaupungeille erityisesti lapsiperheiden keskuudessa. Lisäksi turvalliseksi koettu liikenneympäristö kannustaa valitsemaan kävelyn ja pyöräilyn entistäkin useammin.

 

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylän kaupunki kartoittaa 30 km/h -rajoitukset taajamissa ja keskusta-alueella, ja lisää niitä sopiville kaduille.

 

 

Kaisa Peltonen

Ilona Helle

25.10.2021

 

Kiitos kaikille äänestäjille!

Työ kestävän, kasvattavan ja liikuttavan Jyväskylän puolesta jatkuu osaltani kaupunginvaltuutettuna kolmatta kautta eli nöyrä kiitos kaikille minua äänestäneille kuntavaaleissa!

 

Muistathan, että voit ottaa minuun yhteyttä jatkossakin sinua askarruttavissa asioissa!

Mielipidekirjoitus: Uhanalainen luonto säilytettävä Tammirinteellä

Mielipidekirjoitus julkaistu 1.5.2021 KSML

 

Jyväskylän Halssilaan Tammirinteelle ollaan kaavoittamassa uutta, noin 320 asukkaan pientaloaluetta.

Jyväskylään tarvitaan lisää rakentamista erityisesti lähelle keskustaa hyvien kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksien varrelle. Alue on tällä hetkellä suosittua virkistysaluetta ja lähellä Halssilan hiihtomaata.

Tammirinteen alue tulee rakentumaan rakentamattomalle metsämaalle. Ongelmallista Tammirinteen kaavaluonnoksessa on se, että rakentamisalueen keskelle jää suoalue, josta löytyy kangasrämettä ja luhtanevaa.

Kangasräme on arvioitu uhanalaiseksi (vaarantunut) koko maassa ja luhtaneva silmälläpidettäväksi. Suoalue tulisi kuivumaan rakentamisen myötä ja näin tuhoutumaan.

JO AIKAISEMMIN Norolan asuntoalueella kaupunki kaavoitti uhanalaiselle lehtoalueelle ja nyt kaupunki on taas tuhoamassa uhanalaista luontoa rakentamisen vuoksi.

Jokainen yksittäistapaus, jossa menetämme uhanalaisia luontoalueita, kiihdyttää luontokatoa. Pidemmällä aikavälillä tämä muodostaa laajamittaisen ongelman, jota on vaikea tai jopa mahdoton korjata.

Niin Norolan kuin Tammirinteen osalta uhanalaisen luonnon tuhoutuminen olisi voitu välttää toisenlaisella rakennusten sijoittelulla.

Tästä syystä esitimme lautakunnassa Tammirinteen kaavaluonnoksen palautusta takaisin valmisteluun, mutta valitettavasti emme saaneet tukea esityksellemme muilta puolueilta.

KAUPUNGIN strategian mukaisesti Jyväskylän tulee käyttää luonnonvaroja harkiten ja huolehtia luonnon monimuotoisuudesta.

Jyväskylän tulisikin laatia pikimmiten resurssiviisausohjelman mukaiset luonnonsuojeluohjelma ja viherosayleiskaava, joiden avulla voidaan säilyttää uhanalaiset luontotyypit sekä määritellä riittävät suojelu- ja viheralueet.

Uhanalaisen luonnon suojelu, laadukas ja monipuolinen asuminen sekä kestävä kaupunkirakenne on mahdollista yhdistää.

 

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Joachim Kratochvil

 

Kirjoittajat ovat kaupunkirakennelautakunnan jäseniä (vihr.) ja kuntavaaliehdokkaita Jyväskylässä.

Mielipidekirjoitus: Kannattaa laittaa jäitä hattuun ja faktoja pöytään

Mielipidekirjoitus julkaistu Ksml 27.1.2021:

 

Keskisuomalaisen lukijat ovat saattaneet huomata, että tulevat kuntavaalit ovat jo nyt kärjistäneet monien kirjoittajien kielenkantoja erityisesti ympäristö- ja ilmastokysymyksiin liittyen. Erilaiset mielipiteet ja arvot ovat politiikan suola, mutta konfliktien hakeminen itsetarkoituksellisesti ei kuulu politiikan hyviin pöytätapoihin. Valitettavasti kärjekkäästä riitelystä ja provosoinnista on tullut uusi normaali. Presidentti Mauno Koiviston viisas neuvo olla provosoitumatta, kun provosoidaan, on valttia näinä päivinä.

 

Jokaisella puolueella ja ehdokkaalla on paljon annettavaa yhteisen kaupunkimme puolesta ja kaikkia erilaisia näkemyksiä tarvitaan. Tahdomme osaltamme kannustaa kaikkia puolueita ja ehdokkaita esittämään parhaita ratkaisuja, joiden avulla voimme pysyä elinvoimaisena ja kestävänä kaupunkiseutuna sekä tehdä samalla osamme luonnon köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tässä työssä tarvitaan määrätietoisia toimia, tutkittua tietoa sekä yhteistyötä.

 

Investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseksi maksavat rahaa, mutta toimimattomuus tulee paljon kalliimmaksi.
On selvää, että Jyväskylä tai Suomi ei pysty yksin ja omilla päätöksillään pysäyttämään ilmastonmuutosta, luonnon köyhtymistä tai lajikadon kiihtymistä. Yhtä selvää on se, että aivan kaikkien on tehtävä oma osansa, jos tahdomme säilyttää elinympäristömme elinkelpoisena.

 

Yksilöidensyyllistäminen ei johda kestävään lopputulokseen. Tapoja tuottaa energiaa, liikkua ja kuluttaa tulee uudistaa kestävälle pohjalle verotuksen ja lainsäädännön keinoin. Uudistusten tulee olla sosiaalisesti kestävällä pohjalla ja huomioida ihmisten erilainen arjen todellisuus ympäri Suomea. Ilmasto- ja ympäristöongelmien sivuuttaminen vain sillä perusteella, että Suomi tai Jyväskylä ei pysty yksin päättämään asioista koko maailman puolesta, on hyvin lyhytnäköistä ajattelua, joka osuu lopulta vieläpä omaan nilkkaan.

 

Riippumatta siitä, mitä mieltä olemme ympäristö- ja ilmastokysymyksistä, kohtaamme alati kasvavat ongelmat joka tapauksessa. On selvä asia, että investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseksi maksavat rahaa, mutta toimimattomuus tulee paljon kalliimmaksi ja samalla menetetään mahdollisuudet tarjota omaa osaamista ja teknologiaa haasteiden ratkaisemiseksi.

 

Odotamme ilmasto-, luonto- ja ympäristökysymysten vähättelyn tai sivuuttamisen sijaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia, joilla voidaan täydentää jo tällä hetkellä vaikuttavia toimenpiteitä ja kehittää entistäkin parempia keinoja ratkaista yhteisiä ongelmia.

 

Touko Aalto

Kaisa Peltonen

 

Kirjoittajat ovat jyväskyläläisiä kaupunginvaltuutettuja (vihr.).

Valtuustoaloite: Traumainformoidun työotteen jalkauttaminen Jyväskylän palveluihin

Valtuustoaloite 7.12.2020 Leena Lyytinen ja Kaisa Peltonen

 

Kaupunkistrategiamme yhtenä keskeisenä kärkenä on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Hyvinvoinnin ytimessä on ihminen, joka tulee kohdata lämpimästi kaikissa arjen tilanteissa juuri sellaisena kuin on. Traumaattiset kokemukset voivat kuitenkin saada ihmisen käyttäytymään usein epätarkoituksenmukaisesti ja tavoilla, jotka eivät ole järkisyin perusteltuja. Kaupunkiorganisaatiossa tulee olla osaamista ja kyvykkyyttä kohdata näitä tilanteita niin asiakaskohtaamisissa kuin työyhteisön sisälläkin traumainformoidusta näkökulmasta.

 

Traumainformoitu kohtaaminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että kaikissa kohtaamisissa huomioidaan ihmisten tunnehaavat, jotka vaikuttavat ihmisten käytökseen. Pyrkimys on ymmärtää syitä käytöksen taustalla ja luoda jokaisesta kohtaamisesta korjaava kokemus. Traumainformoitu työ ei ole yksilöön kohdistuva hoitomuoto, vaan kyse on koko työyhteisön ja organisaation muuttamisesta traumainformoiduksi. Tästä hyötyy palveluidemme piirissä olevien jyväskyläläisten lisäksi myös koko työyhteisö. Traumainformoitu työote on levinnyt laajalle englanninkielisissä maissa ja viimeisen parin vuoden aikana myös suomalainen osaaminen on kasvanut merkittävästi.

 

Organisaatiotasolla tavoitteena tulee olla koko Jyväskylän muuttaminen kaupungiksi, jossa kaupunkilaiset tulevat kohdatuksi turvallisessa ilmapiirissä. Henkilöstö tietää trauman yleisyydestä väestötasolla, tunnistaa trauman merkit ja oireet, osaa toimia taumatietoisesti kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa ja ehkäisee uudelleentraumatisoitumista palveluiden piirissä.

 

Me allekirjoittaneet haluamme tehdä Jyväskylästä ensimmäisen kaupunkiorganisaation Suomessa, jossa traumainformoitu työote on jalkautettu kaikkeen toimintaamme.

Mielipidekirjoitus: Uhanalaista luontoa on suojeltava

Ksml 12.6.2020

 

Luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävää tahtia. Lähes puolet Suomen luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi ja uhanalaisia lajeja on jo lähes joka kolmas. Suurimpana syynä lajien ahdinkoon on ihmisen toiminnasta johtuva elinympäristöjen häviäminen ja niiden laadun heikkeneminen. Erityisesti kaupungeissa elinympäristöjä häviää pysyvästi teiden ja rakentamisen alle.

 

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on otettu osaksi Jyväskylän kaupunkistrategiaa, mutta maankäytön suunnittelu ei ole ollut luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta riittävää.

 

Jyväskylän tulee ottaa tulevaisuudessa kaavoituspolitiikassaan lähtökohdaksi sen, että uhanalaisille luontotyypeille ei kaavoiteta rakentamista.

 

Esimerkiksi juuri hyväksytyssä Norolan asemakaavassa rakentamisen alle tulee jäämään lehtoa, joka on uhanalainen luontotyyppi koko Suomessa. Tästä syystä esitimme kaupunkirakennelautakunnassa ja valtuustossa kaavan palauttamista uudelleen valmisteluun. Lehto olisi voitu säilyttää rakennusten sijoittelua ja massoittelua muuttamalla. Nyt Norolan lehtoalue tulee jäämään muun muassa rivitalokorttelin pysäköintialueen ja sinne vievän tien alle, vaikka vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi ollut löydettävissä.

 

Jos uhanalaista luontotyyppejä kuitenkin hävitetään, tulee niiden menetetyt arvot hyvittää, eli kompensoida. Ekologinen kompensointi voidaan tehdä esimerkiksi ennallistamalla muita heikentyneitä elinympäristöjä. Tämän tyyppinen käytäntö on otettu osaksi maankäyttöä esimerkiksi Oulussa, joten tehtävä ei ole mahdoton.

 

Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää useilla muillakin eri toimintamalleilla, joita vaadimme otettavan käyttöön myös valtuustoaloitteessamme. Kaupunkien tulee ottaa enemmän vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, niin luonnon itsensä kuin ihmisille viihtyisän elinympäristön vuoksi.

 

Ilona Helle

Kaisa Peltonen

Joachim Kratochvil

 

kaupunkirakennelautakunnan jäsenet (vihr.)Jyväskylä

Mielipidekirjoitus: Jyväskylästä voi tulla Liikkuva kaupunki

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 7.12.2019

UKK-instituutin uusi viikoittainen liikuntasuositus 18–64-vuotiaille huomioi aiempaa paremmin myös kevyen liikunnan, kuten kaupassa käynnin, portaiden käytön ja pihatöiden merkityksen. Tutkimusten mukaan myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville, ja sitä tulisi tehdä mahdollisimman usein.

Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa, mistä Jyväskylän laskennallinen hintalappu on noin 80–200 miljoonaa. Näiden kustannusten pienentämiseksi myös kaupunkiympäristön tulisi kannustaa asukkaita omatoimiseen aktiivisuuteen monipuolisin keinoin.

LIHASVOIMIN LIIKKUMINEN kävellen tai pyörällä luo pohjan päivittäiselle liikunta-annokselle edistäen samalla ilmastonmuutoksen ehkäisemistä. Työpaikkojen ja koulujen tulee entistä vahvemmin kannustaa tarttumaan lihasvoimin liikkumiseen ja kaupungin on tarjottava sujuvat ja laadukkaat väylät kävelyyn ja pyöräilyyn.

Kaupunkisuunnittelun osalta lähiliikuntapaikat mahdollistavat jokaiselle maksuttoman liikuntahetken. Lähiliikuntapaikan ei tarvitse olla aina kokonainen liikuntapuisto, vaan liikuntaan innostavia paikkoja olisi hyvä ripotella ympäri kaupunkia.

Esimerkiksi keskusta-alueella ruutuhyppelypaikkojen maalaaminen asfalttiin tai pintamateriaalien muotoilut monipuoliseksi innostavat lapsia ottamaan hyppelyaskeleita matkallaan.

Harjun portaiden ala- ja yläpäähän kiinnitettävä ajanottolaitteisto kannustaa kisaamaan itseään vastaan porrasjuoksussa tai -kävelyssä.

Suurimman osan ajasta tyhjillään oleville aukioille kuten Lutakossa voisi asentaa koripallotelineet, jotka on helppo siirtää syrjään tapahtumien ajaksi.

Lasten leikkipuistojen yhteydessä olisi hyvä olla myös muutama aikuisille suunnattu liikuntaväline, jolloin vanhempi voi lastaan vahtiessaan myös itse liikkua.

Kaupunki voisi kannustaa rakennuttajia huomioimaan pihojen suunnittelussa liikuntavälineet. Kerrostalon takapihalla se kannustaisi tekemään muutaman liikkeen vaikka työpäivän jälkeen.

Keskusta-alueen kattopinta-alaa on myös mahdollista valjastaa niin oleiluun kuin liikuntaan. Lähiliikuntapaikkojen ohella luontopolut mahdollistavat monipuolisen liikunnan yhdistettynä luonnon positiivisiin vaikutuksiin.

LIIKUNTAPÄÄKAUPUNGIN TITTELIN saadakseen Jyväskylän tulee jatkossa tarkastella liikkumisen mahdollisuuksia monipuolisesti ja taata niin ohjatulle liikunnalle kuin omaehtoiselle liikkumiselle parhaat mahdolliset olosuhteet.

Eri toimialojen yhteistyö luo pohjan kehitykselle, mutta parhaat ideat ja toteutus saadaan kun mukaan saadaan myös yritykset, yhdistykset ja kaikki kaupunkilaiset.

Valtuustoaloite: Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapia helpommin saataville jokaiselle naiselle

30.9.2019

Lantionpohjalihasten hyvä kunto on naisten elämänlaatuun liittyvä tärkeä asia. Moni nainen kärsii synnytyksen jälkeen lantionpohjan ongelmista. Toiminnan häiriöiden ongelmia ovat mm. selkäkivut, lantion alueen kiputilat, lantionpohjan elinten laskeumat, virtsaamisen, ilman ja ulosteen hallinnan puute, suorien vatsalihasten erkauma ja hengityksen vaikeudet. Tukilihasten toiminnallisuudella on suora vaikutus myös henkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta arjessa jaksamiseen.

Lantionpohjan lihasten treenaaminen auttaa ehkäisemään vaurioita jo ennalta. Lantionpohjan lihasten uudelleen löytäminen raskauden ja synnytyksen jälkeen vaatii suurella osalla naisia aiheeseen koulutetun ammattilaisen opastusta. Äitiysfysioterapian laiminlyönti voi johtaa muun muassa vaikeampien tuki- ja liikuntaelinten ongelmien kehittymiseen sekä jopa tulevaisuuden lapsihaaveiden lykkäämiseen. Tieto siitä, että henkilökohtaista tukea kuntoutumiseen on tarjolla, voi ehkäistä myös synnytykseen liittyviä yleisiä pelkoja.

Esimerkiksi Ranskassa jokainen nainen on oikeutettu saamaan vähintään kymmenen tuntia lantionpohjatreenejä synnytyksen jälkeen. Kyse ei ole ryhmätunneista, kuten useimmiten Suomessa, vaan fysioterapeutin tai kätilön yksityisesti ohjaamasta henkilökohtaisesta ohjauksesta.

Tarjoamalla jokaiselle synnyttäneelle äidille neuvolapalveluiden yhteydessä tukea ja esimerkiksi käynti koulutetulla äitiysfysioterapeutilla ennen ja jälkeen synnytyksen, voidaan ennaltaehkäistä ongelmia. Suomessa äitiys- ja lantionpohjan fysioterapian palveluseteli on ollut käytössä jo Helsingissä, Kouvolassa ja Seinäjoella. Palveluseteli tai kunnallinen äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti on tarpeellinen, sillä vähävaraisilla asiakkailla on muuten korkea kynnys käydä äitiysfysioterapiassa ja he saattavat laiminlyödä tarpeellisen hoidon. Fysioterapiaan pääsyn tulisi olla mahdollisimman helppoa tulotasoon katsomatta.

Jyväskylässä on kiinnitetty aiheeseen huomiota jo vuosien ajan ja toimintamalleja on kehitetty eteenpäin. Jyväskylässä terveydenhoitaja tai lääkäri tarkastaa lantionpohjan kunnon synnytyksen jälkeen, kaupunki tarjoaa muutamia ryhmämuotoisia jumppia ja neuvolassa annetaan paperinen ohje lantionpohjan harjoitteiden tekemiseen. Haastavimpiin ongelmiin on saatavilla lantionpohjan fysioterapiaa. Nämä toimintamallit eivät kuitenkaan korvaa yksilöllistä koulutetun ammattilaisen avustuksella tehtyä synnytyksestä palautumisen tarkastamista ja harjoittelua. Jokaisella naisella tulee olla oikeus saada ammattilaisen tuki niin raskausajan kuin synnytyksen mukanaan tuomiin kehon muutoksiin ja mahdollisiin haasteisiin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Jyväskylässä laaditaan suunnitelma äitiysfysioterapian palvelujen laadun ja saavutettavuuden parantamisesta siten, että jokaisella raskaana olevalla ja vastasynnyttäneellä on yhdenvertainen oikeus riittävän yksilöllisesti ohjattuun äitiysfysioterapiaan.

Kaisa Peltonen ja Raisa Ojaluoto (vihr.)

Mielipidekirjoitus: Kaupunkivihreän ylläpitäminen vaatii monipuolisia keinoja

Mielipidekirjoitus: Kaupunkivihreän ylläpitäminen vaatii monipuolisia keinoja (Ksml)

Olemme samaa mieltä Ahti Vielman kanssa, että kaupunkivihreän lisääminen on tärkeää. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Jyväskylän keskustan kaupunkivisiossa on sitouduttu kaupunkikeskustan täydennysrakentamiseen, joka eheyttää kaupunkirakennetta sekä lisää kaupunkikeskustan vetovoimaa.

Päinvastoin kuin Vielma kirjoituksessaan (KSML 2.9.) antaa ymmärtää, olemme sitoutuneet kaupunkivihreän säilyttämiseen ja sen lisäämiseen monipuolisilla toimenpiteillä.

Pääsääntöisesti täydennysrakennuskohteet ovat sijoittuneet jo olemassaolevien rakennusten tai pysäköintialueiden kohdille.

Ensisijainen vaihtoehto on säilyttää olemassaolevat viheralueet, mutta valitettavasti tämä ei ole aina mahdollista.

Kaikille tärkeiden puistoalueiden lisäksi tarvitsemme myös muunlaisia tapoja lisätä kaupunkivihreää.

TOIMME KIRJOITUKSESSAMME esille lukuisia esimerkkejä siitä, miten vaihtoehtoisilla tavoilla kaupunkivihreää voidaan tuoda lisää keskusta-alueelle, kuten kattopuutarhat, viherkatot, viherseinät, viljelylaatikot ja muut luonnon monimuotoisuutta edistävät uudet ratkaisut.

Vihertäydennysrakentamista tarvitaan yhtälailla kuin asuntotäydennysrakentamista.

Nykyisiä puistoalueita tuodaan myös upeasti esille Kehä Vihreä -konseptilla, jotta asukkaat muistaisivat nauttia upeista puistoistamme useammin. Lisäksi uusien pienien taskupuistojen paikkoja on etsitty myös keskusta-alueelle.

Jyväskylässä on edelleen tavoitteena, että jokaisella jyväskyläläisellä tulisi olla enintään 300 metrin matka lähimmälle virkistysalueelle.

SUUNNITTEILLA ON ollut myös puutaseen kehittäminen, jonka avulla säilytetään puiden määrä keskusta-alueella.

Puutaseen avulla voidaan turvata olemassa olevien puiden säilyminen ja istuttaa rakentamisen alle jääneiden puiden tilalle uusia.

Riittävän viherpinta-alan säilyminen voidaan varmistaa myös viherkertoimen avulla, jota pilotoidaan jo tällä hetkellä Jyväskylässä.

Uusia tapoja ylläpitää ja kehittää kaupunkivihreää niin puistojen kuin muiden viheralueiden muodossa kehitetään jatkuvasti.

Luonto on jatkossakin tärkeä palautumisen ja viihtyisyyden lähde myös keskusta-alueen asukkaille.

Jyväskylä
kaisa.peltonen@vihreat.fi
040 778 0541

Ota yhteyttä

Kiitos, että otit yhteyttä! Viestisi Kaisalle on toimitettu perille. Ohops!Tarkista, että olet täyttänyt kaikki kentät oikein.
Tyhjennä
© 2014-2021 Kaisa Peltonen.